Kaikki aineistot
Lisää
Kähkönen, M. 2018. Liikunnanopettajien käsityksiä ja kokemuksia oppilaiden motivoimisesta koululiikunnassa, Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 78s., 4 liitettä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, millaisia käsityksiä ja kokemuksia liikunnanopettajilla on oppilaiden motivoimisesta koululiikunnassa. Tavoitteena oli kartoittaa, ovatko liikunnanopettajat tietoisia motivaatiosta ja motivaatioilmastosta käsitteinä sekä niihin keskeisesti vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena oli myös selvittää, millaisia pedagogisia ja didaktisia keinoja liikunnanopettajat käyttävät työssään oppilaiden motivoimiseksi liikuntaan. Lisäksi oltiin kiinnostuneita koululiikunnan erityispiirteistä oppilaiden motivointiin liittyen. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi itsemääräämis- ja tavoiteorientaatioteorioista johdettu itsemääräämismotivaatiota edistävä motivaatioilmasto. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin haastattelemalla viittä kokenutta liikunnanopettajaa. Tutkimusotteena käytettiin fenomenologis-hermeneuttista lähestymistapaa. Tutkimuksessa pyrittiin siis selvittämään liikunnanopettajien kokemuksia oppilaiden motivoimisesta liikuntaan sekä ymmärtämään kokemusten merkityksiä opettajille. Merkityksistä tehtiin tulkintoja ja tutkittavaa ilmiötä pyrittiin kuvailemaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Tutkimukseen osallistuneet liikunnanopettajat pitivät motivaatiota erittäin keskeisenä ja tärkeänä asiana liikunnan opetustapahtumassa. Motivaatio ja motivaatioilmasto nähtiin monimuotoisena kokonaisuutena ja opetusryhmät niiden suunnassa erittäin heterogeenisinä, mikä koettiin haasteena liikunnanopettajalle oppilaiden motivoimisessa liikuntaan. Koululiikunnan erityispiirre näkyvänä ja kehollisuutta korostavana oppiaineena lisäsi tätä haastetta entisestään. Liikunnanopettajat kokivat erityisen haasteellisena motivoida murrosikäisiä oppilaita, joilla oli epävarma kehonkuva ja alhainen käsitys itsestään liikkujana. Parhaina motivoinnin keinoina liikunnanopettajat pitivät yksilöllisyyden huomioimista ja turvallisen ilmapiirin luomista liikuntatunneille. Tutkimukseen osallistuneiden liikunnanopettajien käsitysten ja kokemusten perusteella motivaation käsite ja oppilaiden motivointi koululiikuntaan näyttäytyivät pitkälti aiemman tutkimustiedon suunnassa. Myös liikunnanopettajien käyttämät motivoinnin keinot olivat suurelta osin motivaatiota edistäviä aiemman tutkimustiedon perusteella. Tästä huolimatta voidaan pohtia, toisiko syvempi teoreettinen tietotaito motivaatiosta opettajille ammattitaitoa löytää pedagogisia keinoja, joilla pystyttäisiin motivoimaan kaikkia oppilaita liikuntaan. Asiasanat: liikuntamotivaatio, itsemääräämisteoria, tavoiteorientaatioteoria, motivaatioilmasto, koululiikunta
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Villiaromi Oy:lle suoramainoskampanja ja suunnitella sen pohjalta suoramainoskirje. Tavoitteena oli löytää kehitettäviä osa-alueita yrityksen markkinoinnista ja löytää ratkaisut ongelmiin. Suoramainoskampanjaa varten haastateltiin yrityksen toimitusjohtajaa, jotta kampanja etenisi realistisesti yrityksen resurssien puitteissa. Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi suoramainoskirje, jota yrityksen aikaisemmissa suoramainoskampanjoissa ei ole ollut lainkaan. Suoramainoskirjeen päätehtävänä on saada vastaanottaja tutustumaan kirjeen mukana tulevaan esitteeseen. Kirjeen yleisilme on väritykseltään jouluinen, joka sopii joulukampanjan teemaan. Kirjeestä haluttiin luoda erilainen tavalliseen tekstinkäsittelyohjelmalla luotuun kirjeeseen verrattuna. Yrityksen tehtäväksi jää kampanjassa todettujen kehitysehdotusten ja suoramainoskirjeen käyttöönotto.
Tämä insinöörityö tehtiin A-Insinöörit Suunnittelu Oy:lle ja työn tarkoituksena oli selkeyttää WQ-ristikon suunnitteluprosessia. Tällä hetkellä kyseisestä rakennetyypistä ei ole olemassa yhtenäisiä suunnitteluohjeita. Työn tavoitteena oli kertoa WQ-ristikon mitoitukseen liittyviä asioita ja ilmiöitä, jotka suunnittelijan tulee ottaa huomioon. Tuloksena oli, että WQ-ristikon mitoituksen kulkua selkeytettiin ja siinä esiintyviä ilmiöitä havainnollistettiin. Opinnäytetyön teossa hyödynnettiin eurokoodeja, Ruukin Hitsatut profiilit sekä SSAB Domex Tube Rakenneputket -käsikirjaa ja teräsrakenneyhdistyksen WQ-palkkia käsittelevää teräsnormikorttia. Erityistä huomiota kiinnitettiin työssä WQ-ristikon mitoituksessa ilmeneviin ilmiöihin sekä rakenteellisten erityispiirteiden huomioimiseen. Työssä kiinnitettiin lisäksi erityistä huomiota ristikon toiminnallisuuden eroavaisuuteen, kun alapaarteena on rakenneputken sijaan lattateräs. Tämäntyyppisen rakenneosan käyttöä teräsristikossa eurokoodi ei käsittele lainkaan. Tutkimusmenetelminä olivat kirjalliset lähteet, viranomaismääräykset sekä suunnittelijoiden haastattelut. WQ-profiilista teräsristikkorakennetta käytetään isoissa avoimissa tiloissa, joiden rakenteisiin kohdistuu isoja kuormia. Tällöin WQ-palkki ei itsessään riitä kantamaan kuormia, jolloin käytetään WQ-yläpaarteista teräsristikkoa lisäjäykkyyden saamiseksi. Tässä ristikkotyypissä yhdistetään WQ-palkin ja teräsristikon molemmat hyvät puolet, jolloin tuloksena on isojakin kuormia kestävä rakenne.
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia arkkitehtisuunnitelmat ja energiatasauslaskelmat elinkaaritaloudelliseen pienteollisuusrakennukseen metsäkonehuollon tarpeisiin. Työssä tarkastellaan myös Suomen rakennusmääräyskokoelmia, jotka vaikuttavat tämän tyyppisen rakennuksen suunitteluun. Elinkaariajattelua pyritään tuomaan esille teoriassa ja ottamaan huomioon myös käytännön suunnitelmissa. Työssä tarkastellaan läheisesti rakennussuunnitelman lähtökohtia toimivan etsäkonehuoltorakennuksen aikaansaamiseksi. Tarkastellaan myös asiakas- ja työntekijälähtöisesti suunnitelmien käytännöllisyyttä korjaamo- ja myymälätiloissa. Elinkaariajattelun soveltamista pienteollisuusrakentamiseen tutkitaan teorian kautta soveltaen sitä tutkimuksen kohteena olevaan rakennukseen. Laskennalla arvioidaan rakennuksen kuluttamat energiamäärät ja vertaillaan maa-ja hakelämmityksen kokonaiskustannuksia elinkaaren aikana. Rakennuksesta tehdään investointikustannusarvio sekä selvitetään rakennuksen teoreettinen elinkaari ja arvioidaan sen aikana syntyviä ylläpitokustannuksia. Työn lopputuloksista toivon olevan hyötyä samantyyppisiä projekteja suunnitteleville yrityksille. Kokonaisvaltaisen kuvan saaminen rakennuksen elinkaaresta pyrkii herättämään ajatuksia pienteollisuusalan rakennuskulttuurin siirtymisestä pelkästä kustannusajattelusta laajempiin näkökulmiin.
Vahvistettuja liimapuupalkkeja käytetään sisällä ja ulkona. LVI-asennusten vuoksi liimapuupalkkeihin tehdään reikiä. Reiät aiheuttavat kuitenkin suuria jännityshuippuja reikien reunoille syitä vastaan kohtisuorassa suunnassa. Koska liimapuun jännityslujuus syitä vastaan kohtisuorassa suunnassa on alhainen, liimapuupalkit voivat tämän seurauksena halkeilla jännitysten ylittäessä materiaalin lujuuden syitä vastaan kohtisuorassa suunnassa ja palkki voi tällöin mahdollisesti murtua. Palkin murtuminen voidaan estää vahvistamalla palkit esimerkiksi teräksestä valmistetuilla kierretangoilla, jotka lisäävät vetokestävyyttä syitä vastaan kohtisuorassa suunnassa. Eräässä asiakaskohteessa terästangoilla vahvistetut liimapuupalkit olivat halkeilleet merkittävästi. Palkkien halkeilemiseen johtaneet tekijät päätettiin selvittää, ja tulosten perusteella siten ehdottaa mahdollisia vaihtoehtoisia suunnitteluvaihtoehtoja. Palkit olivat vahvistettu kierretangoilla LVI-reikien alueelta. Liimapuupalkin sisällä olevien terästankojen kunnon selvittämiseksi otettiin valikoitujen palkkien valikoiduista kohdista röntgenkuvat digitaalisen röntgenkuvauksen avulla. Röntgenkuvien perusteella tehtiin FEM-simulaatioita, jotta saatiin selville kierretankojen ja niiden asennuskulman vaikutus palkin kuivumisen estämisessä ja kuivumiskutistuman estämisestä aiheutuvat jännitysjakaumat palkin sisällä. Röntgenkuvat osoittivat, että kierretangot olivat täysin toimintakuntoisia. FEM-simulaatiot osoittivat, että 90 asteen kulmassa asennettu vahvistus LVI-reikäalueen ympärillä estää vapaan kutistumisen. Tämä estävä vaikutus aiheuttaa laajalle leviäviä vetojännityksiä syitä vastaan kohtisuorassa suunnassa. Tulosten perusteella tekijä ehdotti vaihtoehtoisia suunnitteluratkaisuja, jotta sama ongelma ei toistuisi tulevaisuudessa.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään sähköisen kiinteistönpitokirjan käyttöönoton prosessia Autokiinteistöt Laakkonen Oy:n omistamissa ja Veljekset Laakkonen Oy:n käyttämissä autokiinteistöissä. Autokiinteistöt Laakkonen Oy halusi mahdollistaa kiinteistöjohtamisen Veljekset Laakkonen Oy:ssä. Kiinteistöjohtamisen vaatimusten täyttämiseksi otettiin käyttöön Veljekset Laakkonen Oy:ssä sähköinen kiinteistönpitokirja Granlund Manager. Toimeksiannossa otettiin käyttöön kiinteistönpitokirja käytännössä alusta alkaen. Opinnäytetyössä kuvataan käyttöönoton eri prosessit palveluntarjoajien selvittämisestä alkaen ja päättyen henkilöstön koulutukseen sekä jälkiseurantaan. Ensin selvitettiin voimassa olevat sopimukset eri kiinteistöjen ja palveluntarjoajien välillä. Tämän jälkeen selvitettiin yleiset vaatimukset kiinteistönpitokirjalle, joita esitetään KH-, RT- ja ST-kortistoissa, sekä viranomaismääräyksissä ja laeissa. Kiinteistönpitokirjaan vietiin tarvittava aineisto. Lopuksi Autokiinteistöt Laakkonen Oy:n ja Veljekset Laakkonen Oy:n kiinteistövastuuhenkilöt koulutettiin huoltokirjan käyttöön. Opinnäytetyön tuloksena Veljekset Laakkonen Oy:ssä saatiin kiinteistönpitokirja jalkautettua ja otettua käyttöön toimeksiantajan antaman toimeksiannon mukaan.
Tämän päämetodiltaan oikeusdogmaattisen tutkielman tarkoituksena on tarkastella ilmiötä nimeltä työperäinen hyväksikäyttö ja selvittää perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta julkisen vallan velvoitteet sen ehkäisyssä. Työssä selvitetään mitkä säädökset ja kansainväliset velvoitteet julkisella vallalla on kyseisen ilmiön ehkäisyssä, eli mistä johdetaan velvoite ilmiön ehkäisylle. Työssä tutkitaan myös, miten ilmiötä koskevassa lainsäädännössä on huomioitu perus- ja ihmisoikeudet. Tärkeä osa työtä on niiden riskitilanteiden ja väestöryhmien tunnistaminen, joissa ja joille työperäistä hyväksikäyttöä on. Tunnistamisen oleellinen vastinpari on lisäksi julkisen valvonnan valvontatehtävä, joka myös käydään läpi. Aineistona on käytetty ilmiöön liittyvien lakien ja niiden valmisteluaineistojen, sekä kansainvälisten sopimusten lisäksi oikeuskirjallisuutta, viranomaisten tuottamaa aineistoa, oikeustapauksia, sekä ilmiötä kuvaavaa uutisointia. Oikeusdogmaattista päämetodia on tuettu ilmiön luonteen vuoksi oikeuspoliittisella ja -sosiologisella metodeilla. Työperäinen hyväksikäyttö on terminä uusi ja sitä ei vielä voi pitää vakiintuneena juridisena terminä, joten apumetodien käyttäminen on välttämätöntä. Ilmiön luonnetta kuvaa myös se, että siihen vaikuttaa moninainen lainsäädännön mosaiikki erilaisia työelämään, sekä perus- ja ihmisoikeuksiin liittyviä lakeja. Työn rajaukset ovat tämän takia olleet myös ilmiötä supistavia, johtuen työn luonteesta. Julkinen valta käsitetään työssä kapeasti sen ensisijaisen määritelmän perusteella, eli koskemaan valtiota ja sen hallintoa. Työssä on oma roolinsa myös ammattiyhdistysliikkeen ja valtion suhde ilmiön ehkäisyssä. Työn lähtökohta on, että työperäinen hyväksikäyttö on ihmisoikeusongelma, johon valtion tulee perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamiseksi puuttua. Keskiössä työssä on myös pyrkimys havainnoida lainsäätäjän liikkumatilaa työelämälakeja säädettäessä. Työ on tehty niin sanotusti ammattiyhdistysliikepositiivisesta näkökulmasta, sillä vahvalla pohjaolettamalla, että työväestön vapaa järjestäytyminen edistää yhteiskunnan kokonaisetua. Työperäinen hyväksikäyttö ilmenee työntekijöiden huonoina työehtoina, pitkinä työpäivinä matalalla palkalla. Yleensä ilmiöön myös liittyy huonot tai turvattomat työolot ja rajalliset mahdollisuudet muuttaa tilannetta. Pääosa työperäisen hyväksikäytön uhreista on ulkomaalaisia henkilöitä, mutta myös muilla tavoin epäedullisessa elintilanteessa olevat ihmiset ovat ilmiölle vaarassa. Johtopäätöksissä tullaan siihen tulokseen, että vaikka Suomessa työperäisen hyväksikäytön ehkäisy on pääasiallisesti hyvällä tasolla, niin tulevaisuudessa asia vaatii, muun muassa lisääntyvän työperäisen maahanmuuton takia, enenevissä määrin huomiota. Lisäksi järjestelmässämme on kriittisiä vaaratekijöitä, joiden kautta työperäinen hyväksikäyttö voi lisääntyä.
Hakutermit: työviihtyvyys, työssä jaksaminen, stressi, opettajuus, työyhteisö Tässä tutkimuksessa käsitellään opettajan työviihtyvyyttä ja siihen liittyviä osa-alueita. Lähtökohtana on ollut tämän hetken tilanne opettajan ammattia koskevissa asioissa. Useat mediat juuri tällä hetkellä kertovat toinen toistaan erikoisempia tilanteita kouluelämästä ja nimenomaan opettajan työstä. Halusin selvittää tutkimuksessani, miten opettajat viihtyvät työssään ja mitkä asiat ovat työviihtyvyyteen vaikuttamassa. Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena siten, että Hämeenlinnan perusopetuksessa toimivista opettajista 116 vastasi sähköiseen kyselylomakkeeseen. Tutkimusongelmat olivat siis: 1. Miten opettaja viihtyy työssään? 2. Mitkä tekijät vaikuttavat työviihtyvyyteen? 3. Mitä voitaisiin tehdä opettajan työolojen parantamiseksi? Tutkimuksen kvantitatiivinen osuus selvittää opettajan työviihtyvyyden eri osia. Lisäksi tutkimusta tukevat kvalitatiiviset kyselylomakkeen avoimet kysymykset. Kvantitatiiviset osuudet käsiteltiin tilastointiohjelmalla käyttämällä lähinnä ristiintaulukointia eri muuttujien välillä. Tulokset olivat yllättävän positiivisia, mutta toivat ilmi myös useita tyytymättömyyttä aiheuttavia tekijöitä. Positiivisina asioina vastaajat näkivät mm. mahdollisuuden tehdä merkityksellistä työtä, lasten kanssa työskentelyn sekä hyvän työyhteisön avun raskaina hetkinä. Tyytymättömyyttä aiheuttivat mm. huono palkkaus työn vaativuuteen nähden sekä siihen liittyen palkattoman työn liiallisuuden. Opettajan työhön kuuluu paljon omalla ajalla tehtävää työtä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää tietokanta sekä sovellus kokoonpanolinjan tiedon varastointiin ja visualisointiin. Sovellusta käytettäisiin kokoonpanolinjan prosessin kehittämisen ja saavutetun tason ylläpitämisen työkaluna. Tiedon esittämisen lisäksi sovelluksen avulla kerättäisiin tietoa kokoonpanolinjan aikarakenteesta. Järjestelmä otettaisiin myöhemmin käyttöön myös muilla toimeksiantajan kokoonpanolinjoilla. Järjestelmän tietokanta luotiin Microsoftin SQL Server 2016:lle. Sovellus kehitettiin C#-ohjelmointikielellä Windows Presentation Foundation -kirjastoa ja MVVM-mallia käyttäen. Suuren tietomäärän esittämiseksi kehitettiin ratkaisu, jossa kokoonpanoprosessin toimintojen suorituskykyä kuvataan värimatriiseilla. Vaikka opinnäytetyöprojektin suunnittelu oli vajaata ja aikataulu venyi, tuloksena saatiin toimiva järjestelmä, joka on monistettavissa muille kokoonpanolinjoille konfiguraatiomuutoksilla. Yhdenmukainen tietokantamäärittely kokoonpanolinjojen kesken on antanut pohjan uusien linjojen tiedonkeruun suunnittelussa.
Opinnäytetyön aiheena oli salibandyssa tarvittavan nopeusvoiman kehittäminen ja mittaaminen. Työn toimeksiantaja oli kajaanilainen salibandyseura ja koehenkilöinä seuran viisi (n=5) A- ja B-juniori-ikäistä poikaa. Tutkimus toteutettiin syksyllä 2010 ennen koehenkilöiden sarjakauden alkua. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla koehenkilöiden salibandyssa tarvittavan nopeusvoiman kehittymistä harjoitusjakson aikana kilpailuun valmistavalla kaudella. Harjoitusjaksolle suunniteltiin seitsemän viikon mittainen nopeusvoimaan keskittynyt harjoitusohjelma. Tavoitteena oli tuottaa tapauskohtaista tietoa salibandyssa tarvittavan nopeusvoiman kehittymisestä, lisätä seuran valmentajien osaamista ja tietämystä nopeusvoimasta, sen harjoittamisesta ja ohjelmoinnista sekä tarjota pelaajille paremmat lähtökohdat kilpailukauteen. Opinnäytetyö oli tapaustutkimus, joka toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin. Harjoitusohjelman vaikutuksia salibandyssa tarvittavan nopeusvoiman kehittymiseen, koehenkilöiden kohdalla, tarkasteltiin nopeusvoimassa, ketteryydessä ja nopeudessa tapahtuneiden muutosten kautta. Tutkimusaineisto kerättiin alku- ja loppumittausten avulla. Nopeusvoimaa mitattiin esikevennyshypyllä, staattisella hypyllä, vauhdittomalla pituushypyllä, sekä 5-loikalla. Ketteryyttä mitattiin ketteryystestillä. Nopeutta mitattiin maksimaalisella kiihdytys- ja vakionopeustestillä. Saadut tulokset analysoitiin Microsoft Office Excel -taulukko-ohjelmalla, sekä SPSS-17 -tilasto-ohjelmalla. Ohjelmilla laskettiin mittauksissa tapahtuneet muutokset sekä muutosten yhteyksiä kuvaavat Spearmanin korrelaatiokertoimet. Tuloksista on nähtävissä, että yksittäisten koehenkilöiden kohdalla salibandyssa tarvittavissa nopeusvoimaominaisuuksissa on tapahtunut kehitystä harjoitusjakson aikana. Nopeusvoimaharjoittelu on todennäköisesti osaltaan vaikuttanut kehitykseen positiivisesti. Koehenkilöiden kohdalla tapahtunut kehitys ketteryydessä on samansuuntaista nopeusvoimaominaisuuksien kehityksen kanssa. Tarkkoja johtopäätöksiä kehitysten syy–seuraus-suhteista ei kuitenkaan tapaustutkimuksen luonteesta johtuen voida vetää. Tutkimuksessa ilmenneitä piirteitä on mahdollista hyödyntää jatkotutkimuksissa. Jatkossa samanlainen tutkimus voitaisiinkin toteuttaa suuremmassa mittakaavassa ja kontrolliryhmää käyttäen. Toisaalta olisi mielenkiintoista tutkia myös peruskuntokaudella toteutetun nopeusvoimaharjoittelun vaikutuksia kilpailukauden suorituskykyyn.
Opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka yritys perustetaan ja mitä seikkoja tulee huomioida yritystä perustaessa. Työssä sovellettiin tieto sellaiseen muotoon, että se palvelee yritystä eri prosesseissa. Opinnäytetyössä syvennyttiin seikkoihin, jotka ovat välttämättömiä yritykselle, joka myy tavaroita ja palveluita. Työssä kerrotaan miten yritysmuoto valitaan ja mitkä seikat vaikuttavat yritysmuodon valintaan ja mitä seikkoja valinnassa huomioidaan, jotta yritysmuoto palvelisi parhaiten yritystä. Logistiikasta on käsitelty, millaisilla prosesseilla toimitusketju pidetään kustannustehokkaana ja kilpailukykyisenä. Työssä on käsitelty toimivan brändin luomista. Opinnäytetyössä on kerrottu yksityiskohtaisesti, miten yritys luo strategian, toteuttaa sitä käytän-nössä ja minkälaisia toimenpiteitä strategia velvoittaa tekemään, jotta yritys menestyisi.
Opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka yritys perustetaan ja mitä seikkoja tulee huomioida yritystä perustaessa. Työssä sovellettiin tieto sellaiseen muotoon, että se palvelee yritystä eri prosesseissa. Opinnäytetyössä syvennyttiin seikkoihin, jotka ovat välttämättömiä yritykselle, joka myy tavaroita ja palveluita. Työssä kerrotaan miten yritysmuoto valitaan ja mitkä seikat vaikut-tavat yritysmuodon valintaan ja mitä seikkoja valinnassa huomioidaan, jotta yritysmuoto palvelisi parhaiten yritystä. Logistiikasta on käsitelty, millaisilla prosesseilla toimitusketju pidetään kustannustehok-kaana ja kilpailukykyisenä. Työssä on käsitelty toimivan brändin luomista. Opinnäytetyössä on kerrottu yksityiskohtaisesti, miten yritys luo strategian, toteuttaa sitä käytännössä ja minkälaisia toimenpiteitä strategia velvoittaa tekemään, jotta yritys menes-tyisi. Avainsanat
Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka kehittämistyönä tuotettiin Sukevan vankilaan uuden työntekijän perehdytyspassi. Sukevan vankilassa perehdyttäminen ei ollut suunnitelmallista. Opinnäytetyön aineisto kerättiin havainnoimalla työskentelyä Sukevan vankilassa sekä lähettämällä jo työsuhteessa oleville uusille työntekijöille sähköpostikyselyn heidän perehdytyksensä tasosta. Sähköpostikyselyn tulokset purimme teemoittelua apua käyttäen. Suunnitelmallinen perehdytys kuuluu jokaisen uuden työtehtävän tai työsuhteen alkuun, jolloin työntekijä oppisi kaiken olennaisen tehtävänkuvastaan, työskentely-ympäristöstään ja sen olosuhteista sekä mahdollisista vaaroista ja haitoista. Työturvallisuuslaki säätää työntekijän opetuksesta ja ohjauksesta. Teoreettisena viitekehyksenä toimii uuden työntekijän perehdytyksen tärkeys ja sen vaikutukset työhön sopeutumisessa ja työn sisäistämisessä. Vankilaan työskentelemään tullessa työturvallisuusasioiden omaksuminen on erittäin tärkeää ja suunnitelmallisen perehdyttämisen tärkeys on suuri vankilan turvallisuuden säilyttämiseksi. Opinnäytetyön kehittämistavoitteina olivat työryhmän perustaminen, perehdytyskyselyn lähettäminen sähköpostitse uusille jo työssä oleville työntekijöille, perehdytyspassin toteuttaminen ja perehdytyspassin pilotointi sekä kehittäminen. Työryhmässä oli Sukevan vankilassa työskenteleviä eri ammattiryhmien ammattilaisia. Perehdytyskyselyn tuottamien tulosten perusteella suunnitelmallinen perehdyttäminen sekä nimetyt perehdyttäjät olisivat toivottu uudistus perehdytyksessä. Perehdytyspassissa lukisi perehdytettävä asia sekä perehdyttäjän nimi. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotosta arvioitiin vankilan johdolta, osastoesimiehiltä sekä sähköpostikyselyyn vastanneilta työntekijöiltä saadun palautteen perusteella. Perehdytyspassin toimivuutta voidaan arvioida vasta perehdytyspassin ollessa käytössä uudella työntekijällä.
Kehittämishankkeemme tavoitteena oli koota tietoa aloittavan vuosikurssin opiskelijoiden ryhmäytymisen tukemisesta toisen asteen koulutuksen parissa työskenteleville opettajille. Kehittämishankkeeseemme yhtenä osana oli toisen asteen opiskelijoille suunnattu kysely, jonka avulla selvitimme ryhmäytymiskokemuksia opiskelijanäkökulmasta katsottuna. Ryhmäytymiseen vaikuttaminen ja sen ohjaaminen olivat kehittämishankkeen keskiössä. Aluksi käsittelimme ryhmäytymistä prosessina, - mitä yksilölle tapahtuu ja kuinka ryhmät muodostuvat spontaanisti tai ohjattuna. Tarkastelimme ryhmän muodostumista ja siihen sitoutumista yksilön sekä ryhmän näkökulmasta. Tarkastelussa oli myös opettajan (/ryhmänohjaajan) toiminta ryhmäytymisprosessissa. Ihminen sosiaalisena elollisena olentona kuuluu luonnostaan moniin erilaisiin ryhmiin. Ryhmän toiminnan kannalta on mielekästä luoda vahvan koheesion omaava ryhmä. Tähän on mahdollista vaikuttaa ohjatun ryhmäytymisen keinoin. Tällaisessa ryhmässä yksilöt ovat sitoutuneet voimakkaasti sekä ryhmään ja ryhmän muihin yksilöihin, ja ryhmässä vallitsee positiivinen ilmapiiri. Opettajan näkökulmasta koheesion merkitys on suuri, sillä vahvan koheesion omaavassa ryhmässä toiminta on tehokasta ja palkitsevaa. Ryhmäytymisen tukeminen on sekä ennaltaehkäisevän toiminnan, että varhaisen puuttumisen muoto. Tavoitteellisen ryhmäytymisen tavoitteena on ennaltaehkäistä mm. alisuoriutumista, edistää vapaan ja rohkaisevan luokkailmapiirin syntyä, sekä aikaansaada yksilöä tukeva vertaisryhmä. Turvallinen toimintaympäristö on perusedellytys oppimiselle. Toimivassa, sopivan kiinteässä ja turvallisessa ryhmässä oppiminen, opettaminen ja kasvaminen ovat mahdollisia kunnioittavassa ja arvostavassa ilmapiirissä. Kehittämishankkeemme antaa ohjaajille ryhmäytymisen tukemiseen tarvittavia työkaluja koulutyön ensimmäisille päiville, sekä innostaa lukijaa panostamaan hyvän oppimisympäristön luomiseen. Onnistuneen ryhmäytymisen edut heijastuvat yksilön opiskelumenestykseen sekä opiskeluelämänhallintaan. Kehittämishankkeemme paljastaa hyvän ryhmäytymisen voittajiksi kaikki opiskeluympäristön osapuolet, joten ryhmäytymisen ohjaamiseen kannattaa opiskelunohjaajien panostaa.
Realistinen aikataulu on määritelty monissa tutkimuksissa projektien kriittiseksi menestystekijäksi. Projektiaikataulutusta on tutkittu laajalti ja siihen on kehitetty mittava määrä menetelmiä ja työkaluja, mutta tästä huolimatta aikatauluilla on vaikea kuvata realistisesti projektien kestoa. Vaikka aikataulujen merkitys on tiedostettu projektinhallinnassa, analyyttiset mallit ja työkalut niiden laadun arvioimiseksi puuttuvat. Yleensä aikataulut muokataan vanhojen aikataulujen pohjalta ja oletuksena on, että aikataulutusprosessin mukaan laaditut aikataulut ovat toteuttamiskelpoisia, mutta niiden laadusta ei voida varmistua ennen kuin projekti on jo toteutusvaiheessa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää olemassa olevia aikataulutuskäytäntöjä ja löytää keinoja laadittujen aikataulujen laadun arviointiin. Lisäksi työssä kartoitettiin aikataulutukseen suunnattujen tietokonesovellusten käyttöä ja yhtenä tavoitteena oli selvittää erään aikataulujen arviointiin suunnatun ohjelman sovellusmahdollisuudet sekä yleispätevyys. Tämä tutkimus toteutettiin suorittamalla aluksi kirjallisuustutkimus koskien projektiaikataulutusta ja sen historiaa. Laajasta aineistosta huolimatta kirjallisuus, joka käsittelee projektiaikataulujen laatua ja sen arviointia osoittautui lähes olemattomaksi. Ohjelmistoista perehdyttiin Planalyzer metodiikkaan, joka on suunnattu laajojen ja monimutkaisten aikataulujen rakenteen analysointiin ja sitä kautta laadun arviointiin. Kirjallisuuden pohjalta muodostettiin viitekehys projektin aikataulun laatukriteereille ja tätä hyödynnettiin empiriaosassa. Tutkimuksen empiirinen osio perehtyi neljän globaaleja toimitusprojekteja toteuttavan teollisuusyrityksen aikataulutuskäytäntöihin haastattelemalla projektipäälliköitä ja aikatauluttajia. Esiteltyä ohjelmistoa sekä kehitettyä viitekehystä sovellettiin arvioitaessa tapausyritysten projektiaikatauluja ja aikataulutusmenetelmiä. Tuloksiin perustuen viitekehystä muokattiin edelleen paremmin arviointiin sopivaksi. Tämän lisäksi luotiin tarkastuslista, joka viitekehyksen ohella auttaa kiinnittämään huomioita aikatauluihin ja täten parantamaan niiden laatua. Hyödynnettäessä esitettyjä malleja pyritään aikataulut saattamaan tasolle, jolloin niitä voidaan analysoida myös ohjelmistosovelluksilla. Työssä havaittiin, että aikataulutukseen vaikuttavat monet eri tekijät ja se koetaan haastavaksi, mutta silti kehittyneiden aikataulutusmenetelmien käyttö jokapäiväisessä projektitoiminnassa on harvinaista. Liian hienostuneet ja liikaa aikaa vaativat ratkaisut eivät ole siirtyneet tutkimuksista käytäntöön. Löydöksien pohjalta ehdotettua yksinkertaista viitekehystä ja tarkastuslistaa voidaan käyttää aikatauluja luotaessa ja niiden arvioimisessa sekä kehittämisessä laadukkaammiksi. Tutkimuksen havaintojen perusteella rakennettua mallia voidaan käyttää myös muiden toimialojen aikataulujen arviointiin, sillä aikataulutuksen periaatteet ovat yleisluontoisia. Kuitenkin tulee ottaa huomioon, että aikataulut sisältävät huomattavan määrän informaatiota, jonka arvioiminen ilman kyseisen projektin asiantuntemusta esitetyillä menetelmillä on haastavaa.
Eläinten hyvinvoinnin edistäminen on tänä päivänä merkittävä ja erityisen näkyvä osa vastuullista matkailutoimintaa. Lappiin saapuvat kansainväliset matkailijat ja matkanjärjestäjät edellyttävät, että eläinmatkailuyrittäjät tuottavat palveluita vastuullisesti, eläinten hyvinvointi huomioiden. Myös monet lappilaiset matkailutoimijat tunnistavat eläinten hyvinvoinnin merkityksen alueen matkailulle. Tässä oppaassa kerromme, millainen merkitys kolmella keskeisellä Lapin matkailussa työskentelevällä eläimellä – rekikoiralla, porolla ja hevosella – on osana Lapin matkailupalveluita. Esittelemme monipuolisesti niiden hyvinvointia edistäviä hyviä käytänteitä, joista kukin yrittäjä voi poimia omaan toimintaansa parhaiten soveltuvat.
Today, promoting the well-being of animals is a significant and visible part of providing responsible tourism services. International tourists and travel agents arriving in Lapland require that the animal-based companies provide their services in a responsible manner, taking also care of the well-being of the animals. Lapland’s tourism operators are well aware of the great significance of animals as a part of the tourism service selection. In this guide we present information about the role of the three key animals used for tourism in Lapland: sled dog, reindeer and horse. We have compiled a comprehensive package of good practices supporting their well-being. Good practices are examples and practical tips from which each entrepreneur can pick the ones that are best suited to them.