Kaikki aineistot
Lisää
Cloud services are all the time growing method to provide new services to businesses to gain benefit by subscribing the service instead of investing to it. Many on-premise solutions are replaced with new software as a service model where application is running in a supplier datacenter having scalability and elasticity and without any need for customer’s own resources. An application can be used with any device connected to the internet. Challenges are appearing when integration from a cloud application is needed to several on-premise or other systems. Each system is having own processes, practises and integration layers. The purpose of the thesis was to identify pitfalls in the Company X and provide best practises and checklists for project management to support future SaaS application integration implementation projects. Two large projects were used as a reference. Issues from these projects were investigated, categorized and prioritized. Used research method was action research where team proposed new solutions to the issue items, and those were partially executed and tested in the following iteration rounds. Study was concentrating in the case company’s findings that were related to processes and practicalities, technical issues were left out from the scope. In addition, processes or practises which were working correctly without any issues were left out. Study find out several items to be developed in the processes, IT design, data management, roles and responsibilities as well as project and vendor management. During iteration rounds best practises and checklist based on analyzed findings were collected, and these were presented as a final outcome. All confidential material has been removed from final thesis.
Halusin opinnäytetyössäni selvittää, miten naispuoliset pop¬–jazz-laulupedagogit kokevat onnistumiskokemusten ja epäonnistumiskokemusten vaikuttavan heidän pop–jazz-laulupedagogi- sekä pop–jazz-laulaja identiteettinsä kehitykseen. Omien onnistumis- ja epäonnistumiskokemusten lisäksi tutkimuksen kohteena oli pedagogien oppilaiden sekä kollegoiden onnistumis- ja epäonnistumiskokemuksien vaikutus. Valitsin haastateltavikseni kolme pop¬–jazz-pedagogia, jotka ovat iältään, sukupuoleltaan, kansalaisuudeltaan ja koulutukseltaan samankaltaisia. Iältään he ovat 29¬–30-vuotiaita ja läpikäyvät elämänkaarellisesti samaa kehitysvaihetta, eli jäsentymisen vaihetta. Keskityn identiteetin käsitteen avaamisessa erityisesti Stuart Hallin sosiokulttuurisiin näkemyksiin identiteetistä, sekä iän, kansallisuuden, itsetunnon ja pedagogisen suhteen vaikutuksista identiteettiin. Tarkastelen naisen identiteettiä myös laulajan näkökulmasta, ja esiintyjänä olemisen vaikutusta sukupuolesta riippumatta. Valitsin tutkimusmetodikseni laadullisen tutkimuksen, sillä kiinnostukseni kohde oli enemmän laadullinen kuin määrällinen. Tutkimuksessani käytin sekä fenomenografiaa että hermeneutiikkaa, sillä haastateltavieni kokemukset ja käsitykset olivat kiinnostukseni ja tutkimukseni kohde. Kahdesta edellä mainitusta fenomenografia toimi varsinaisena analyysimetodinani hermeneutiikan luodessa ajatteluuni kehämäisen ulottuvuuden. Aineiston keräämiseen valitsin teemahaastattelun. Teemahaastattelun puolistrukturoitu luonne sopi hyvin keskustelunomaiseen haastatteluun jättäen tilaa muuntelulle kysymyksien järjestyksessä ja mahdollisissa tarkentavissa kysymyksissä. Tutkimukseni tuloksiksi keräsin listan erinäisiä pop–jazz-laulupedagogi-identiteettiin vaikuttaneista tekijöistä kuten opettajat, palaute, omat onnistumiskokemukset, omat epäonnistumiskokemukset, omien oppilaiden onnistumiskokemukset, kollegoiden onnistumiskokemukset, muiden epäonnistumiskokemukset, omien onnistumiskokemuksien käyttö omassa opetuksessa, kilpailu, itsetunto ja musiikillinen itsetunto. Näin voimme päätellä, että pop–jazz-laulupedagogi-identiteettiin vaikuttavat muutkin tekijät kuin onnistumiskokemukset.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten tavalliset luokanopettajat suhtautuvat Asperger- ja dysfasia-oppilaisiin perusopetuksen luokassa. Tutkimuksen kautta haluttiin saada selville opettajien ennakkokäsityksiä Asperger- ja dysfasia-oppilaista sekä näiden ennakkokäsitysten yhteyttä opettajien halukkuuteen ottaa luokkaansa kyseessä olevien diagnoosien alainen oppilas. Lisäksi haluttiin selvittää ennakkokäsitysten ja eri tekijöiden, kuten erityispedagogiikan opintojen, opettajien aiempien kokemusten, työkokemuksen pituuden ja resurssien välisiä yhteyksiä. Tutkimus on survey-tutkimus. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka jaettiin tutkimukseen valittujen 12 koulun kaikille yleisopetuksen vuosiluokkien 0.6. opettajille. Osa tiedoista on kerätty tämän tutkimuksen pohjana olevan proseminaarityön yhteydessä keväällä 2006. Lomakkeita jaettiin yhteensä 174 kappaletta, joista 80 kappaletta saatiin takaisin täytettynä, joten tutkimuksen vastausprosentti on 46. Tutkimusaineisto analysoitiin kvantitatiivisesti SPSS for Windows -tilasto-ohjelman avulla. Aineistoa kuvattiin frekvenssejä, suhteellisia frekvenssejä, keskiarvoja ja keskiha-jontoja käyttäen. Lisäksi aineiston tulkinnassa käytettiin ristiintaulukointia, epäparametrista Spear-manin korrelaatiotestiä, Mann-Whitneyn U-testiä ja Kruskall-Wallisin testiä. Tutkimustulosten mukaan opettajien ennakkokäsitykset Asperger- ja dysfasia-oppilaista ovat pääosin negatiivisia. Suuri osa opettajista ei halua ilmaista mahdollisia ennakkokäsityksiään. Ennakkokäsitykset dysfasia-oppilaista olivat hiukan myönteisempiä kuin ennakkokäsitykset Asperger-oppilaista. Ennakkokäsityksiin itse oppilaista eivät vaikuttaneet opettajan aiemmat kokemukset, työkokemus tai resurssit. Sen sijaan edellä mainitut tekijät vaikuttivat osittain opettajien asenteisiin oppilaiden integraatiota ja eriyttämistä kohtaan. Opettajat olivat haluttomia ottamaan luokkaansa Asperger- ja dysfasia-oppilaita. Kuitenkin opettajat olivat sitä mieltä, että jokaisella oppilaalla on oikeus opiskella lähikoulussa. Asenteet menivät ristiin. Periaatetasolla opettajat suhtautuvat myönteisesti integraatioon ja inkluusioon, mutta käytännön tasolla asenteet ovat kielteisempiä. Halukkuus ottaa luokkaan Asperger- tai dysfasia-oppilas riippuu jonkin verran aiemmista kokemuksista, työkokemuksen pituudesta ja resursseista. Opettajat ovat halukkaampia ottamaan erilaisen oppijan luokkaansa, mikäli saavat itse määritellä käytössään olevat resurssit. Tutkimuksen tuloksia ei voida yleistää laajemmalti, mutta ne voivat toimia suuntaa antavina ja herättää keskustelua siitä, miksi opettajat suhtautuvat erilaisiin oppijoihin ja inkluusioon käytännön tasolla edelleenkin varauksellisesti. Avainsanat: Aspergerin oireyhtymä, dysfasia, integraatio, inkluusio, ennakkoluulot, asenteet.
Continuous monitoring of vital signs can be a life-saving matter for different patient groups. The development is going toward more intelligent and unobtrusive systems to improve the usability of body-worn monitoring devices. Body-worn devices can be skin-conformable, patch-type monitoring systems that are comfortable to use even for prolonged periods of time. Herein, an intelligent and wearable, out-of-hospital, and in-hospital four-electrode electrocardiography (ECG) and respiration measurement and monitoring system is proposed. The system consists of a conformable screen-printed disposable patch, a measurement unit, gateway unit, and cloud-based analysis tools with reconfigurable signal processing pipelines. The performance of the ECG patch and the measurement unit was tested with cardiac patients and compared with a Holter monitoring device and discrete, single-site electrodes.
Abstract Continuous monitoring of vital signs can be a life‐saving matter for different patient groups. The development is going toward more intelligent and unobtrusive systems to improve the usability of body‐worn monitoring devices. Body‐worn devices can be skin‐conformable, patch‐type monitoring systems that are comfortable to use even for prolonged periods of time. Herein, an intelligent and wearable, out‐of‐hospital, and in‐hospital four‐electrode electrocardiography (ECG) and respiration measurement and monitoring system is proposed. The system consists of a conformable screen‐printed disposable patch, a measurement unit, gateway unit, and cloud‐based analysis tools with reconfigurable signal processing pipelines. The performance of the ECG patch and the measurement unit was tested with cardiac patients and compared with a Holter monitoring device and discrete, single‐site electrodes.
Kieli: | fin eng deu swe |
---|---|
Julkaisija: | [Jyväskylä] : AFinLA 2015- |
ISSN: |
2343-2608 |
Tallennettuna: |
|