Kaikki aineistot
Lisää
Kandidaatintutkielma käsittelee musiikin ja kielen rytmiikan välistä mahdollista yhteyttä keskittyen erityisesti murteiden mahdolliseen vaikutukseen sävellettyyn musiikkiin. Kielitieteen työkalua normalized pairwise variability index (nPVI) on sovellettu artikkeleissa musiikin rytmiikan mittaamiseen. Työssä on poikkitieteellinen kielitieteellinen elementti ja keskeisimpiä käsitteitä on painoajoitteisuus ja tavuajoitteisuus. Menetelmänä on kartoittava kirjallisuuskatsaus ja tutkimus on laadullista. Aineisto on numeraalisesti ilmaistavissa nPVI-arvoilla, joten tutkimus on osaltaan myös määrällistä ja mitattavissa olevaa. Tutkimusote on abduktiivinen, sillä teoreettinen viitekehys löytyy, mutta aineisto on myös keskeisessä asemassa. Tulokset, jotka kerättiin murteiden vaikutuksesta musiikin rytmiikkaan, esitellään lopuksi ja esitetään pohdintaa tulosten pohjalta.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä jäte- ja huleveden tarkastuskaivojen saneerausmenetelmiin, jotka toteutetaan mahdollisimman vähin kaivutöin. Työ toteutettiin yhdessä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kanssa. Viemärikaivojen saneerauksella pystytään lisäämään kaivojen käyttöikää ja parantamaan viemäriverkoston toimivuutta. Työssä tarkastellaan taustatietona erilaisia tarkastuskaivoja ja niiden kunnon määrittelemiseen liittyviä menetelmiä. Lisäksi perehdytään kaivoihin liittyviin yleisiin vikoihin ja ongelmiin. Opinnäytetyössä tarkastellaan myös viemärikaivojen saneeraushanketta ja sen työvaiheita. Opinnäytetyön aineisto on koottu alan kirjallisuudesta, eri valmistajien julkaisemista materiaaleista ja työpaikalla tehdyistä haastatteluista. Työn tuloksena saatiin selville, että jatkossa jäte- ja huleveden tarkastuskaivojen saneeraushankkeissa tulee kiinnittää erityisesti huomiota lähtötietojen ajantasaisuuteen. Tällöin vältytään vanhentuneiden lähtötietojen aiheuttamilta ongelmilta toteutusvaiheessa, kuten lisä- ja muutostyökustannuksilta.
Tutkimus toteutettiin toimeksiantona Kyrönmaan Osuuspankille, joka on yksi POP Pankkiliittoon kuuluva ja itsenäisesti toimiva POP Pankki. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää 18–25-vuotiaiden kuluttajien motiiveja ja asenteita pankkipalveluita kohtaan. Tarkoituksena mitata kohderyhmän ostokäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimus on rakennettu kolmeen pääosaan: johdantoon, teoriaosioon ja empiiri seen osioon. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu kohderyhmän teoriasta, palvelusta ja sen laadusta, asiakassuhteen elinkaaresta, finanssipalveluista ja ostokäyttäytymisestä yleisesti sekä finanssialalla. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, jossa aineistonkeruu suoritettiin haastattelujen avulla. Tutkimukseen osallistui kymmenen kohderyhmään kuuluvaa nuorta kuluttajaa. Tutkimustulokset osoittivat, että kohderyhmään kuuluva arvostaa henkilökohtaista palvelua nyt ja tulevaisuudessa. Käyttäytyminen on pitkälti itsenäistä ja päivittäiset pankkiasiat hoidetaan mobiilisovelluksen avulla. Opintolaina voidaan nähdä asiakassuhdetta jo aikaisessa vaiheessa sitovaksi tuotteeksi. Kohderyhmä pitää saman pankkiasiakkuuden, jonka he ovat jo lapsuudessaan saaneet, syitä kilpailuttamiselle ei vielä nähdä. Mielenkiintoista oli se, että pankin koolla ei koeta olevan merkittävää merkitystä luotettavuuteen tai paremmuuteen.
Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, miten yksinhuoltajaperheet, joilla on vähintään yksi alle kouluikäinen lapsi, kokevat hyvinvointia arjessa. Lisäksi tutkimuksen kohteena on työn ja perheen yhteensovittaminen yhden vanhemman perheissä. Työn tahdin kiristyminen sekä vanhemmuuteen kohdistuvat paineet asettavat yksinhuoltajat mielenkiintoiseen asemaan. Kun perhetaloutta on hoitamassa vain yksi vanhempi, vähenee perheen tulot sekä toisaalta myös ajankäyttö hankaloituu koko arjen hoitamisen kaatuessa yhden vanhemman vastuulle. Yksinhuoltajuus on myös lisääntynyt Suomessa, mikä tekee yksinhuoltajien arjen tarkastelusta tärkeän tutkimuskohteen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa tarkasteltiin kahdeksaa yksinhuoltajan haastattelua. Haastatteluita analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tutkimuskysymykset tutkimuksessa ovat: ”Millaisena arki koetaan yksinhuoltajaperheissä?” sekä ”Miten arki rakentuu yksinhuoltajaperheissä?” Tutkimuksen teoriana toimii Erik Allardtin hyvinvointiteoria sekä Jeffrey Greenhaus ja Nicholas Beutellin teoria työn ja perheen konflikteista. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että arjessa koetaan jatkuvaa aikapulaa ja kiirettä. Työn ja perheen yhteensovittaminen tuottaa monella eri tasolla ongelmia arkeen. Työ tuottaa arkeen etenkin kiirettä sekä rasitusta, joka hankaloittaa yksinhuoltajaperheillä arjen rakentumista. Kuitenkaan yksinhuoltajat eivät voi kuvitella arkea ilman työtä ja työn viemää aikaa ei kyseenalaisteta. Tutkimuksen tuloksissa ilmenee myös, että yksinhuoltajilla on selkeitä puutteita hyvinvoinnissa. Yleistä on yksinhuoltajien taloudellinen niukkuus ja sen tuottamat negatiiviset vaikutukset hyvinvointiin. Raha kuluu enimmäkseen arjen välttämättömyyksiin. Myöskään ystävyyssuhteille sekä harrastuksille ei jää arjessa hirveästi tilaa rahallisista sekä ajallisista syistä johtuen. Näiden voidaan ajatella vaikuttavan negatiivisesti yksilön koettuun hyvinvointiin arjessa.
Insinöörityön tavoitteena on luoda puitteet LVI-Trio-konsernille johtamisen kautta ottaa helposti käyttöön SFS-EN ISO 9001 -standardin mukainen laadunhallintajärjestelmä. LVI-Trio-konsernin kasvun vuoksi sekä maailman muuttuessa konsernille on tullut tarve parantaa laadunhallintajärjestelmäänsä. Tässä työssä käydään läpi olennaisimmat osat SFS-EN ISO 9001 -standardista yrityksen ylimmän johdon näkökulmasta. Tämä insinöörityö on toteutettu parityönä työn laajuuden vuoksi. Työssä ei tehdä valmista laadunhallintajärjestelmää vaan toteutetaan olennaisimmat osat johtajuuden kannalta. Standardia tutkittiin mitä yrityksen ylimmässä johdossa tulee muuttaa, jotta edellytykset SFS-EN ISO 9001 -standardin mukaisen laatujärjestelmän käyttöönotolle syntyisivät. Työssä käydään lävitse olennaisimmat osat johtajuuden näkökulmasta. Johtajuus on koko laadunhallintajärjestelmän keskiössä, ja sen pitäisi vaikuttaa koko laadunhallintajärjestelmään. Työstä on rajattu pois paljon eri kohtia SFS-EN ISO 9001 -standardista. Rajauksia on tehty sillä perusteella, että työhön on otettu ne kohdat, jotka vaikuttavat oleellisimmin johtamiseen. Työssä myös kerrotaan, millaisia käytännön toimenpiteitä organisaatiossa tehtiin sekä niiden vaikutuksista. Lisäksi työssä kerrotaan työssä kohdatuista haasteista ja miten niistä päästiin ylitse. Erityisesti otettiin kantaa muutosjohtamisen haasteisiin. Työn tekemisessä on käytetty apuna SFS-EN ISO 9001 -standardia sekä tietoa yrityksen johtamisesta.