Kaikki aineistot
Lisää
Tutkimuksessa tarkasteltiin Heinolan Seminaarin Koulun 3.-4. lk oppilaiden ja heidän vanhempiensa kokemuksia fyysisesti aktivoivasta Blobo-pelikonsolista. Tarkoituksena oli selvittää, miten Blobo-pelikonsoli innostaa lapsia lisäämään heidän fyysistä aktiivisuuttaan. Lisäksi selvitettiin, mitä mahdollista kehitettävää pelikonsolissa vielä on. Tutkimukseen osallistui 18 oppilasta Heinolan Seminaarin koulun 3.-4. luokalta vanhempineen. Oppilaat pelasivat vapaa-ajallaan viikon ajan Blobo-pelikonsolia. Tämän koeviikon ajan oppilaat täyttivät päiväkirjaa. Koejakson päätyttyä sekä oppilaat että heidän vanhempansa täyttivät kyselylomakkeet, jotka mittasivat pelikonsolilla pelaamisen mielekkyyttä, helppoutta ja pelaamisen vaikutusta liikkumiseen. Sekä oppilaat että oppilaiden vanhemmat arvioivat Blobo-pelikonsolin ja sillä pelaamisen mielekkääksi, helpoksi ja liikuntaa kannustavaksi. Tulokset osoittivat, että ne oppilaat, jotka liikkuivat vähemmän, kokivat Blobo-pelikonsolin kannustavammaksi kuin ne oppilaat, jotka liikkuivat paljon entuudestaan. Kaiken kaikkiaan tytöt kokivat Blobo-pelikonsolin mielekkäämmäksi kokonaisuudeksi kuin pojat. Vanhempien tulokset tukivat oppilaiden tuloksia. Tutkimuksen perusteella Blobo-pelikonsoli, muiden liikunnallisesti aktivoivien pelikonsoleiden rinnalla, on mahdollisesti yksi keino saada liikunnallisesti passiiviset lapset innostumaan liikunnasta ja kasvattamaan heidän fyysistä aktiivisuuttaan. Blobo-pelikonsoli tarjoaa parhaimmillaan laadukasta perheliikunta-aikaa koko perheelle ikätasoitusten vuoksi.
TIIVISTELMÄ Kangasmäki, S. 2018. Varusmiesten kokemuksia liikuntakoulutuksesta Karjalan prikaatissa erikois- ja joukkokoulutuskausilla. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, 51s., 3 liitettä. Tämän Pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten varusmiehet ovat kokeneet oman palvelusliikuntansa Karjalan prikaatissa sekä minkälaisia merkityksiä he antavat kokemalleen palvelusliikunnalle. Tavoitteena oli lisäksi selvittää, onko nykyinen asevelvollisten fyysisen koulutuksen normi (PEHENKOS 2012) pätevä ja täyttääkö varusmiesten kokemukset normissa määriteltyjä koulutuksen ehtoja. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, nousiko kokemuksien pohjalta seikkoja, joita aiemmin ei ole huomioita tai seikkoja, jotka esiymmärryksen mukaan olisivat tärkeitä, mutta kokemukset osoittivat toista. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Lähtökohtana tutkimuksessa on käytetty hermeneuttista tutkimusotetta. Aineisto on käsitelty sisällön erittelyllä. Erittelystä nousseille teemoille on tehty lopulta kevyt diskurssianalyysi. Tutkimuksen esimerkki joukko-osastona oli Karjalan prikaati, jossa on vuosittain n. 4000 varusmiestä jakautuen 17 perusyksikköön. Tutkimus toteutettiin kuudelle Karjalan prikaatin yksikölle 1/2017 saapumiserästä. Aineisto kerättiin viikko-ohjelmista sekä haastattelemalla varusmiehiä erikois- ja joukkokoulutuskausilla. Tutkimukseen haastateltiin yhteensä 18 varusmiestä heidän kokemuksistaan liikuntakoulutuksesta. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin kyseisien yksiköiden viikko-ohjelmia, josta poimittiin toteutuneet liikuntakoulutustunnit. Tulokset osoittivat, että vain yhdellä yksiköllä toteutuu sekä erikois- että joukkokoulutuskaudella normin ohjeistama liikuntakoulutuksen tuntimäärä. Heikoimmillaan erikoiskoulutuskaudella oli järjestetty yhdessä yksikössä vain 10 tuntia normin ohjeistaman 35 tunnin sijaan. Joukkokoulutuskaudella liikuntakoulutuksen tunnit toteutuvat tasaisemmin kaikissa yksiköissä suhteessa normin ohjeistamaan 21 tuntiin. Varusmiehet kokivat liikuntakoulutuksen positiivisena kokemuksena. Karjalan prikaatin liikuntapaikkoja kehuttiin ja liikuntapaikkojen koettiin edesauttavan liikuntatarjonnan monipuolisuuteen. Diskurssiossa nousi esiin liikuntakoulutusten kehittävän sodanajanjoukon ryhmähenkeä. Varusmiehet kokivat liikuntakoulutuksen sitä tärkeämmäksi palvelukseksi, mitä enemmän kouluttaja on käyttänyt aikaa sen sisällön suunnitteluun. Hyvä liikuntakoulutus sisältää esimerkiksi taitoharjoitteita. Suosituimpia lajeja olivat pallopelit ja esteratajuoksu. Avainsanat: Puolustusvoimat, fyysinen koulutus, liikuntakoulutus, Karjalan prikaati, maavoimat, varusmiehet