Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Caverion Suomi Oy, joka suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää kiinteistö-tekniikkaa sekä teollisuudenpalveluita 13 maassa. Itseopinnäytetyö tehtiin toiselle yhteistyöyritykselle, Äänekosken CP Kelcon CMC:tä valmistavalle tehtaalle. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa Äänekosken CP Kelcon tehtaan vanhojen ABB:n SAMI MINIS-TAR -taajuusmuuttajien uusimisen tarve. Taajuusmuuttajat täytyi ensin kartoittaa tehtaalta ja tehdä niistä selkeä luettelo. Luettelon valmistumisen jälkeen pidettiin palaveri, jossa käytiin läpi, mitä taajuusmuutta-jia uusitaan ja mitä ei. Tämän jälkeen taajuusmuuttajista lähetettiin tarjouspyyntö neljälle eri valmistajal-le (ABB, Vacon, Siemens ja Rockwell). Taajuusmuuttajien kartoitusta helpotti ABB:n tekemä CP Kelcon taajuusmuuttajat-taulukko, jonka avulla päästiin hyvin alkuun kartoittamisessa. Opinnäytetyössä tutkittiin mm. kannattaako siirtyä analogisesta viestijärjestelmästä kenttäväyläratkai-suun. Myös mahdollista kenttäväylään siirtymistä vertailtiin Profibus-tekniikan ja uudemman Profinet-tekniikan välillä. Tutkimusta tehtiin pääosin tutkimalla aiheeseen liittyvää opetusmateriaalia, mutta tietoa kysyttiin myös suoraan eri laitevalmistajilta. Opinnäytetyö oli tärkeä, koska CP Kelcon vanhat ABB:n SAMI MINISTAR -taajuusmuuttajat olivat elinkaarensa päässä, ja niiden uusiminen oli välttämätöntä. Opinnäytetyön tuloksena CP Kelcon tehdas saa luettelon vanhojen taajuusmuuttajien korvaavista tuot-teista. Näiden tuotteiden pohjalta voidaan uusia vanhat taajuusmuuttajat. Taajuusmuuttajaluetteloa voidaan käyttää jatkossa esimerkiksi samankaltaisissa projekteissa. Opinnäytetyön raportissa käsitellään taajuusmuuttajan tekniikkaa ja sen valintaan vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi käydään läpi kenttäväylätekniikoiden erovaisuuksia ja räjähdysvaarallisten tilojen ja laitteiden määräyksiä.
Työn tavoitteena oli selvittää eri tekijöiden vaikutus esimiesvastuun tietämykseen ja kuinka tietämystä voidaan parantaa. Usein esimiehen vastuut ovat hieman epäselviä esimiehelle kuin myös hänen alaisilleen. Työn ydin oli kyselytutkimus, jossa oli 20 kysymystä eri velvollisuuksista ja oikeuksista sekä seitsemän kysymystä oikeuden esimerkkitapauksien ratkaisuista. Tuloksien perusteella selvitettiin eri tekijöiden vaikutus esimiesvastuun tietämykseen. Kyselytutkimuksen eri tekijöitä olivat sukupuoli, ikä, kokemus esimiehenä, työskentelysektori, ammattiryhmä ja alaisten lukumäärä. Kyselytutkimuksessa tutkittiin myös vastaajien kykyä erottaa esimiehen ja työntekijän velvollisuudet toisistaan. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 34 henkilöä. Vastaajista noin puolella oli esimieskokemusta, ja heistä taas noin puolella oli alle viisi vuotta kokemusta esimiehenä. Vastaajien esimieskokemus oli kertynyt enimmäkseen yksityisellä sektorilla. Vastaajien ikäjakauma oli tasainen, ja heistä noin kolmasosa oli naisia. Vastaajien yleisimmät ammattiryhmät olivat työntekijä ja toimihenkilö, sekä vastaajista noin viidesosa toimi ylemmissä toimihenkilötehtävissä eli esimiehen esimiehenä. Noin kahdella viidesosalla vastaajista oli alaisia, ja heistä puolella alaisia oli yhdestä viiteen henkilöä. Tutkimuksen tulokset olivat mielenkiintoisia ja niistä saatiin analysoitua eri tekijöiden vaikutusta esimiesvastuun tietämykseen. Tutkimuksen niin sanottuun ”helpoimpaan kysymykseen” kaikki 34 vastaajaa vastasivat oikein ja niin sanottuun ”vaikeimpaan kysymykseen” 97 % vastaajista vastasi väärin. Vaikeimmaksi kysymykseksi ilmeni kysymys niin sanotusta väliaikaisesta työtodistuksesta. Keskimäärin vastaajat vastasivat 67 -prosenttisesti oikein kysymyksien väittämiin. Yleisesti voidaan sanoa, että vastaajat osasivat vastata hyvin esimiehen perusvelvollisuuksiin liittyviin kysymyksiin. Työn tuloksena saatiin kartoitettua esimiesvastuun tietämykseen vaikuttavat tekijät, ja sen pohjalta saatiin mietittyä parannusehdotuksia esimiesvastuun tietämyksen parantamiseen.