Kaikki aineistot
Lisää
Tämä on projektimuotoinen opinnäytetyö ja se on tehty toimeksiantona Oulun Seudun Muistiyhdistys ry:n Lähelläsi-hankkeelle. Hanke on tarkoitettu eläkeiässä oleville pariskunnille tukemaan heidän parisuhdettaan silloin, kun toisella puolisoista on muistisairaus. Muistisairaus koskettaa aina sairastuneen itsensä lisäksi myös hänen lähipiiriään, erityisesti hänen kanssaan arkea elävää puolisoa. Muistisairaus tuo monenlaisia muutoksia arkeen ja parisuhteeseen. Uudessa elämäntilanteessa puolisot voivat kuitenkin edelleen tarjota toisilleen iloa, arvokkuutta ja läheisyyttä. Tämä parantaa molempien elämälaatua sekä kokemusta merkityksellisestä arjesta. Muistisairauden negatiivisia vaikutuksia parisuhteelle ja yksilön elämänlaadulle voidaan ennaltaehkäistä tukemalla pariskuntia muistisairauteen sopeutumisessa jo sairauden alkuvaiheessa. Samalla tuetaan sairastuneen toimintakykyä ja mahdollisesti jopa ennaltaehkäistään sairastuneen yhteiskunnallisten palveluiden tarvetta sekä tuetaan kotona asumista mahdollisimman pitkään. Projektin tavoitteena oli tehdä sähköinen opas pariskunnille, joista toisella puolisoista on todettu muistisairaus. Oppaassa annetaan tietoa sekä ohjausta siihen, miten pariskunnat voivat toimia yhteisessä arjessa niin, että heidän toiminnalliset roolinsa säilyvät mahdollisimman pitkään ja molemmat voivat kokea osallisuutta arjen toiminnoissa. Oppaan kantavana teemana ovat merkityksellisten toimintojen jatkuminen sekä läheisyyden säilyttäminen arjessa. Opas on vapaasti ladattavissa Oulun Seudun Muistiyhdistys ry:n internetsivuilla. Tiedon ja ohjauksen lisäksi opas sisältää toiminnallisia tehtäviä, joita opasta lukevat pariskunnat voivat yhdessä tehdä. Oppaan asiasisältö perustuu aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin, mutta sen sisällön tuottamisessa on käytetty myös muistisairauden kohdanneiden pariskuntien kokemuksia ja näkemystä. Oppaan toimintaterapeuttista näkökulmaa oli ohjaamassa Doris Piercen Toiminnan terapeuttisen voiman malli, jossa toiminnan terapeuttisuus syntyy sen merkityksellisyydestä yksilölle. Tähän asti muistisairaiden kuntoutuksessa parisuhteen näkökulma on jäänyt vähälle huomiolle. Lähipiirillä on kuitenkin merkittävä vaikutus sairastuneen toimintakyvylle. Se voi toiminnallaan ja asennoitumisellaan vahvistaa sairastuneen tunnetta arvokkuudesta ja osallisuudesta. Myös toimintaterapiassa tulisi tulevaisuudessa ottaa enemmän huomioon parisuhteen näkökulma sekä tukea puolisoita säilyttämään merkitykselliset toiminnot ja läheisyys parisuhteessa.
This chapter examines what it would mean to take the ethical implications of human–cat relationships seriously in the practice of writing and knowledge production – or cat-writing. The chapter joins Donna Haraway’s feminist thinking and selected discussions of animal ethics together with creative writing, namely, poetry. I argue that cat-writing may invite ethical imaginations for the acknowledgement of the suffering of others, making it potentially a pedagogical practice in ecojustice education.
This article investigates how war between humans and aliens is framed in the original and reimagined versions of the SF television series V and the affective responses and ethical considerations that these frames evoke. Inspired by the work of Judith Butler and Sarah Ahmed and by posthumanist thinking, I analyse how SF television takes part in the cultural formation of “livable lives” for both human and nonhuman beings. It is argued that the kinds of violence that art or the media, including fiction, represent matter for the formation of ethical and political responses to violence.
Tämä luku käsittelee väkivaltaisten naisten representaatioita, eli esityksiä, 2000-luvulla tuotetussa televisiosarjassa Taisteluplaneetta Galactica, joka sisältää huomattavan paljon toiminnallisia ja moniulotteisia naishahmoja. Sarja käsittelee sotaa ihmisten ja ihmisten kaltaisten koneiden, cylonien, välillä, minkä takia väkivalta on sarjassa vahvasti läsnä; sekä miehet että naiset käyttävät väkivaltaa ja joutuvat sen kohteiksi. Väkivalta voi olla myös seksuaalista. Tässä luvussa tarkastelen, millaisia väkivaltaisia naishahmoja Taisteluplaneetta Galacticassa tuotetaan, miten seksuaalisuus ja sukupuoli kytkeytyvät väkivaltaisten naishahmojen esityksiin, sekä millainen rooli väkivallalla on sarjassa yleensä. Miten väkivaltaiset ja toiminnalliset naiset suhteutuvat aiempiin scifin toiminnallisiin ja väkivaltaisiin naishahmoihin ja kulttuurisiin keskusteluihin esimerkiksi sankaruudesta, maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä?
Arkirealismin ylittävä spekulatiivinen fiktio on viime vuosina vallannut alaa mediassa ja etenkin pohjoisamerikkalaisissa televisiosarjoissa, joissa seikkailee muiden muassa vampyyrejä, ihmissusia, zombeja, avaruusolentoja ja koneihmisiä. Spekulatiiviset sarjat kuuluvat usein seikkailu- ja toimintagenreen ja tarjoavat villejä taisteluita sekä tietenkin fantastisia sankareita. Lajityyppi on jo vuosikymmeniä avannut ovia useille toiminnallisille naissankareille, jotka ovat auttaneet kuvittelemaan naiseutta uudella tavalla ja ottaneet osaa naisten yhteiskunnallisen roolin muutokseen.
Hubotit - melkein ihmisiä (Äkta Människor, Ruotsi 2011-) tuo pohjoismaiseen televisiofiktioon tieteisfiktion tutut teemat kuten ihmisen ja koneen risteymät sekä kuolemattomuuden. Teknologisen kehityksen takana tieteisfiktiossa piilee usein, ellei jopa aina, kysymyksiä kehityksen vaikutuksesta ihmisyyteen. Myös Hubotit - melkein ihmisiä esittää näitä suuria kysymyksiä: Mitä meille tapahtuu teknologian kehittyessä? Voimmeko muuttua joksikin paremmaksi teknologian avulla, vai onko ihmisyys jotain, jota ei voi teknologian avulla luoda tai laajentaa? Millainen voisi olla ihmismielen, -sydämen ja -sielun ohjelmakoodi?