Kaikki aineistot
Lisää
Raskaan konepajateollisuuden putkimaisten lieriöiden geometriset ominaisuudet mitataan yleensä työvaiheen yhteydessä pyörähdyssymmetristen kappaleiden valmistustavan vuoksi. Valmet Technologies Oyj halusi selvittää soveltuvinta mittauslaitteistoa ja -menetelmää ennen työvaihetta tehtävään mittaukseen. Tutkimuksen tavoitteena oli esittää paras menetelmä putkimaisten lieriöiden geometrianmäärittämiseen tilanteessa, jossa työstökonetta ei käytetä kappaleen mittaamiseen. Työssä otettiin kantaa ennen työvaihetta tehtyjen mittauksien mahdollisesta hyödyntämisestä kappaleen asetusajan lyhentämiseksi. Tutkimus oli laadullista tutkimusta, jossa asiantuntijaroolissa osallistuttiin seminaareihin ja mittaustapahtumiin. Tiedonhaussa kerättiin tietoa lähinnä moderneista 3D-mittausmenetelmistä, sillä niillä saavutetaan helpommin ja enemmän mittaustuloksia verrattuna perinteisiin konepajamenetelmiin. Tutkimusaineisto kerättiin laserseuraimien mittauslaitteisto- ja mittausmenetelmätesteistä. Skannausominaisuuksia testattiin kahden eri laserseurainjärjestelmän osalta ja kappaleen pyörittämisen mahdollisuutta testattiin toisessa menetelmätestissä. Kappaleen sopiva tuenta mittaustapahtuman aikana esitettiin pohjautuen hyviin mittaustapoihin ja viitaten arvioituihin muodonmuutoksiin tuennasta johtuen. Tutkimuksen tuloksena esitettiin mittauslaitteeksi laserseurainjärjestelmää skanneripäällä laitteiston kustannustehokkuuden, monipuolisuuden ja käyttäjäystävällisyyden ansiosta. Mittaustuloksien perusteella voidaan lyhentää asetusaikoja työvaiheissa ja parantaa laadunvalvontaa. Lisätestit tuotantokappaleilla rajoitteiden selvittämiseksi ovat tarpeen.
historia: Rakennus- ja käyttöhistoria: Helsingin metron suunnittelu alkoi jo 1940 -luvulla pikaraitiotien hahmotteluna. Esikaupunkiliikenteen suunnittelukomitea piti vuonna 1958 valmistuneessa mietinnössään tarpeellisena metron rakentamista Helsinkiin. Suunnittelukomitea selvitti eri vaihtoehtoja metroväyliksi ja metron kuljetusvälineeksi. Varsinainen metrotoimikunta nimitettiin vuonna 1959. Kesti kuitenkin kymmenen vuotta ennen kuin virallinen päätös metron rakentamisesta tehtiin. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti metrolinjan rakentamisesta Kampin ja Itäkeskuksen välille vuonna 1969. Osan lopullista metrorataa muodostaneen koeradan rakentaminen alkoi saman vuoden syyskuussa ja rata valmistui vuonna 1971. Metroradan rakennustyöt valmistuivat pääosin vuoden 1976 lopussa. Kampin ja Itäkeskuksen välisen rataosuuden varteen oli alun perin suunniteltu yhdeksän asemaa. Metroliikenteen alkaessa kesäkuussa 1982 asemista olivat valmiina Hakaniemen, Herttoniemen ja Kulosaaren asemat. Siilitien ja Itäkeskuksen sekä Rautatientorin asemat olivat vielä osittain rakenteilla, mutta valmistuivat vuoden 1982 kuluessa. Kampin asema valmistui maaliskuussa 1983 ja Sörnäisten asema vuoden 1984 syyskuussa. Itäkeskuksesta metro ulotettiin edelleen Myllypuroon ja Kontulaan, joiden asemat valmistuivat syksyllä 1986. Vuonna 1986 päätettiin metroradan jatkamisesta koillisessa edelleen Kontulasta Mellunmäkeen ja lännessä Ruoholahteen, mikä ennakoi metron mahdollista jatkamista Lauttasaaren läpi Espooseen. Mellunmäen asema valmistui vuonna 1989, mutta Ruoholahti vasta vuonna 1993. Alkuperäiseen asemasuunnitelmaan kuulunut, mutta säästösyistä rakentamatta jätetty Kaisaniemen metroasema valmistui vuonna 1995. Vuosaareen asti metro ulottui vuonna 1998, jolloin valmistuivat Puotilan, Rastilan ja Vuosaaren metroasemat.
historia: Rakennus- ja käyttöhistoria: Entinen Wärtsilä yhtymä Oy Kone ja Sillan separaattoritehdas, nyk. toimistotalo. Entinen separaattoritehdas on Kone & Siltarakennus Oy:n suuren tehdaskorttelin ainoa säilytetty rakennus. Sen ovat suunnitelleet arkkitehdit Armas Lindgren ja Bertel Liljequist v. 1916. Piirustukset ovat vahvistettu vasta v. 1933, joten rakennuksen valmistumisaika on epävarma. Rakennus on kuitenkin merkitty jo 1920-luvulla asemapiirroksiin. Separaattoritehdas muutettiin Rakennuskunta Hakan pääkonttoriksi v. 1978-1981 arkkitehti Jaakko Kontion Projektisuunnittelu KRK:ssa laatimien piirustusten mukaan. Entisen separaattoritehtaan peruskorjaus ja muutos toimistotaloksi v. 1981 (arkk. toim. Jaakko Kontio & Seppo Kilpiä). Vuonna 1986 Haka myi pääkonttorinsa Säästöpankkien Eläkekassalle.
historia: Rakennus- ja käyttöhistoria: Helsingin vuoden 1974 osayleiskaavassa ns. Kampin kolmion rakennustehokkuutta oli lisätty merkittävästi, ja yritykset hakeutuivat alueelle sen liiketoimintaa tukevien mahdollisuuksien takia. Aluetta alettiin rakentaa tonteittain ja jopa kortteleittain, ja rakentamishankkeita varten laadittiin uusia postimerkkiasemakaavoja. Uudisrakennusten koolla korostettiin Kampin asemaa uutena liikekeskustana. Hotelli Presidentin rakentaminen oli yksi merkittävä osansa tätä Kampin alueen luonteen muutosta. Hotelli Presidentti rakennettiin kortteliin, joka muodostettiin vasta 1980-luvun vaihteessa. Paikalta purettiin vanha huoltoasema. Hotellihanketta varten laadittiin uusi korttelinkokoinen asemakaava (1977). Rakennuttajina toimivat Polar-rakennusyhtiöt, Rakennustyöväen liitto, Lomamatkat Oy sekä hankkeen operaattorina toiminut Osuusliike Elanto. Hotellin suunnitteli Projektisuunnittelu KRK Oy eli Jaakko Kontio, Kalle Räike ja Seppo Kilpiä. Rakennesuunnittelusta vastasi Insinööritoimisto Lauri Mehto Ky. Hotelli oli toinen Kamppiin valmistuneista uusista suuren mittakaavan liikerakennuksista. Massiivisessa, koko korttelin peittävässä hotellirakennuksessa oli alkujaankin liki 500 huonetta. Uudisrakennuksen julkisivu poikkesi muodoillaan ja yksityiskohdillaan Kampin vanhoista rakennuksista. Julkisivusuunnitelmat olivat vuonna 1978 kahteen otteeseen julkisivulautakunnan kommentoitavana, eikä toimikunta puoltanut suunnitelmia kummallakaan kerralla, sillä suunniteltu betonijulkisivu ei ollut julkisivutoimikunnan vuonna 1973 Kampin alueelle laatimien ohjeiden mukainen. Suunnitteluvaiheessa tutkittiin siksi myös graniittiverhottua julkisivuvaihtoehtoa. Lokakuussa 1978 rakennuslautakunta kuitenkin poisti maistraatin myöntämään rakennuslupaan sisältyneen ehdon julkisivurakenteiden yksityiskohtaisen suunnitelman hyväksyttämisestä rakennustarkastusviranomaisilla ennen kyseisen työvaiheen aloittamista. Valmistuneessa hotellissa oli siten lopulta betonijulkisivu. Hotelli Presidentissä panostettiin uudenaikaiseen toiminnallisuuteen. Hotelli tarjosi asiakkailleen paitsi majoitustilat, myös virkistysmahdollisuuksia useissa ravintoloissa, yökerhossa ja uima-altaallisella saunaosastolla. Hotellissa oli lisäksi elokuvateatterit (Kosmos 1 ja Kosmos 2) 483 hengelle, oma noin 2500 m2 autohalli sekä väestösuoja. Lisäksi Hotelli Presidentti oli maan ensimmäinen hotelli, joka tarjosi asiakkailleen kattavat atk-järjestelmät. Se rakennettiin ensisijaisesti neuvostoliittolaisille turisteille, mikä näkyi esimerkiksi rakennuksen sisustuksessa.
Terveydenhuollossa ja psykiatrisessa hoitotyössä työntekijöille on taattava mahdollisuus turvalliseen työympäristöön. Kuitenkin terveydenhuollossa erityisesti mielenterveys- ja päihdehoitotyössä hoitajiin kohdistuu eri tilanteissa riskitekijöitä ja hoitajien työturvallisuus saattaa vaarantua. Tämä julkaisu keskittyy työturvallisuuteen ja siihen liittyvien riskitekijöiden kuvaamiseen huone- ja sidontaeristysten aikana. Julkaisussa selvitetään psykiatrisessa sairaalassa tapahtuvaa huone- ja sidontaeristyksen aikaista potilaan ja hoitajan toimintaa ja hoitohenkilökunnan tuottamia eristämiseen liittyviä kehittämiskohteita. Hankkeen päätavoitteena oli tukea psykiatrisilla sairaalaosastoilla työskentelevien hoitajien työturvallisuutta kehittämällä hyvän terapeuttisen vuorovaikutuksen toimintaohje. Hankkeessa tuotettiin näyttöön perustuvaa tietoa väkivaltaisen potilaan huone- ja sidontaeristykseen liittyvistä ja hoitajan työturvallisuuteen vaikuttavista riskitekijöistä. Hanketta on toteutettu Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Kellokosken sairaalan konsortiohankkeena.