Kaikki aineistot
Lisää
Tämän diplomityön päätavoite on tarjota kattava kuva pilvilaskentaan ja SaaS-palveluihin, sekä analysoida kuinka hyvin Capgemini Finland Oy:n CADM-yksikkö sopisi pilvipohjaiseen SaaS-bisnekseen. Toinen tämän työn tavoite on tutkia kuinka julkiset pilvet sopisivat CADMin toimitusmalliksi jos he tarjoaisivat SaaS-sovelluksia asiakkailleen. Tämä diplomityö on toteutettu tutkimalla pilvilaskennan ja SaaSin ominaisuuksia ja piirteitä erityisesti sovellustarjoajan näkökulmasta. Tätä varten on selvitetty millaisia tutkimuksia ja analyysejä viimeisen muutaman vuoden aikana on tehty liittyen näihin kahteen ilmiöön. Tämän jälkeen CADMin nykyinen bisnesmalli ja toiminnot on analysoitu SaaSin ja pilvilaskennan näkökulmasta. Kyseinen analysointi on tehty käyttäen SWOT-analyysiä, joka on laajasti käytetty analyyttinen työkalu. Sillä tutkitaan yrityksen strategista asemaa ja selvitetään mahdollisuuksia yrityksen toimintojen parantamiseen. Suoritetut analyysit paljastavat, että CADMin tulisi tavoitella SaaS-bisnestä, koska se voi tarjota merkittäviä hyötyjä sekä vahvistaa heidän asemaansa nykyisillä markkinoilla. Pelkkä SaaS-malli ei kuitenkaan ole optimaalinen ratkaisu CADMille koska heillä ei ole omaa tuotetta, jonka voisi muuttaa SaaS-palveluksi. Lisäksi heillä ei ole tarvittavaa infrastruktuurinhallintakykyä. Myöskään julkiset pilvet eivät ole sopivin toimitusmalli CADMille mikäli he tarjoaisivat SaaS-palveluita. Tämän diplomityön olennaisin havainto on, että CADMin tulisi omaksua SaaS-malli Capgemini Immediaten avulla.
Yrityksen on mahdoton tavoitella menestystä ilman toimivaa tuotekehitystä. Tuotekehityksellä on nykyään merkittävä rooli yrityksen strategioissa ja visioissa, koska sen avulla luodaan kilpailutekijöitä, joilla menestytään markkinoilla. Lisäksi tuotekehityksen avulla voidaan haastaa henkilöstöä parempiin suorituksiin. Tuotekehitystä on perinteisesti pidetty insinöörilähtöisenä toimintana mutta nykyään tuotekehityksessä olisi pyrittävä enemmän hyödyntämään muotoilua ja markkinointia. Näiden kolmen osa-alueen yhteispelillä ja toimivalla tuotekehitysprosessilla pystytään parantamaan yrityksen tuotekehityksen tulosta. Tutkimuksen tavoitteena oli määritellä yritykselle uusi tuotekehitysprosessi ja analysoida virheitä, joita tehtiin esimerkkiprojektin yhteydessä. Ongelmaa lähestyttiin analysoimalla kriittisesti nykyistä tuotekehitysprosessia sekä perehtymällä esimerkkiprojektiin ja siinä havaittuihin ongelmiin. Tämän jälkeen perehdyttiin tuotekehitysprosesseihin, -organisaatioihin sekä projektin- ja riskienhallintaan tutkimalla kirjallisuutta ja haastattelemalla muiden yritysten tuotekehityksestä vastaavia henkilöitä. Lopuksi luotiin yritykselle ehdotus uudesta tuotekehitysprosessista sekä tuotekehityksen organisoinnista ja hallinnasta. Lisäksi luotiin onnistumisanalyysi esimerkkiprojektin eri osa-alueista. Tutkimus osoitti, että yrityksen tuotekehitysprosessissa ja esimerkki projektissa olleita ongelmia pystytään vähentämään luomalla toimiva tuotekehitysprosessi ja siihen selkeät tarkastuspisteet. Lisäksi ongelmiin voidaan vaikuttaa panostamalla tuotekehitysprosessin alkuvaiheisiin ja projektinsuunnitteluun.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata Mannerheimin Lastensuojeluliiton Savonlinnan yhdistyksen iltapäivätoimintaan osallistuvien perheiden kokemuksia. Tavoitteena oli saada tietoa kuinka iltapäivä-toiminta tukee lapsen kasvua ja kehitystä sekä terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena oli myös selvittää miten iltapäivätoiminta tukee vanhempia heidän kasvatustyössään. Tutkimustulosten pohjalta Manner-heimin Lastensuojeluliiton Savonlinnan yhdistys voi tarvittaessa kehittää toimintaansa. Tutkimusaineiston keräsimme vuonna 2013 lasten teemahaastattelulla ja vanhemmilta keräsimme aineis-ton kirjallisella kyselylomakkeella, joka sisälsi kolme avointa kysymystä sekä kolme suljettua kysymystä taustatietojen kartoittamiseksi. Teemahaastatteluun osallistui neljä lasta ja kyselylomakkeeseen vastasi kolme vanhempaa. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen ja aineiston analysoimme induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustuloksista selvisi, että vanhemmat ja lapset ovat tyytyväisiä iltapäivätoimintaan. Iltapäivätoi-minta tukee lapsen normaalia kasvua ja kehitystä sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia tarjoamalla lap-selle välipalan, virikkeitä, liikuntaa, sosiaalisia suhteita ja turvallisen ympäristön. Tulokset osoittavat iltapäivätoiminnan tukevan vanhempia heidän kasvatustyössään asettamalla lapselle rajoja ja opettamal-la heille uusia taitoja sekä itsenäistymistä. Jatkotutkimukseksi ehdotamme haastattelututkimuksen sijaan havainnointitutkimusta, jossa tutkittaisiin kuinka hyvin iltapäivätoiminnassa konkreettisesti toteutuu suositustenmukainen terveellinen ravitsemus, monipuolinen ja riittävä liikunta sekä turvallisen ympäristön tarjoaminen lapsille.
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata Mannerheimin Lastensuojeluliiton Savonlinnan yhdistyksen iltapäivätoimintaan osallistuvien perheiden kokemuksia. Tavoitteena oli saada tietoa, kuinka iltapäivä-toiminta tukee lapsen kasvua ja kehitystä sekä terveyttä ja hyvinvointia. Tavoitteena oli myös selvittää, miten iltapäivätoiminta tukee vanhempia heidän kasvatustyössään. Tutkimustulosten pohjalta Manner-heimin Lastensuojeluliiton Savonlinnan yhdistys voi tarvittaessa kehittää toimintaansa. Tutkimusaineiston keräsimme vuonna 2013 lasten teemahaastattelulla, ja vanhemmilta keräsimme aineis-ton kirjallisella kyselylomakkeella, joka sisälsi kolme avointa kysymystä sekä kolme suljettua kysymystä taustatietojen kartoittamiseksi. Teemahaastatteluun osallistui neljä lasta ja kyselylomakkeeseen vastasi kolme vanhempaa. Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen ja aineiston analysoimme induktiivisella eli aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustuloksista selvisi, että vanhemmat ja lapset ovat tyytyväisiä iltapäivätoimintaan. Iltapäivätoi-minta tukee lapsen normaalia kasvua ja kehitystä sekä edistää terveyttä ja hyvinvointia tarjoamalla lap-selle välipalan, virikkeitä, liikuntaa, sosiaalisia suhteita ja turvallisen ympäristön. Tulokset osoittavat iltapäivätoiminnan tukevan vanhempia heidän kasvatustyössään asettamalla lapselle rajoja ja opettamal-la heille uusia taitoja sekä itsenäistymistä. Jatkotutkimukseksi ehdotamme haastattelututkimuksen sijaan havainnointitutkimusta, jossa tutkittaisiin kuinka hyvin iltapäivätoiminnassa konkreettisesti toteutuu suositusten mukainen terveellinen ravitsemus, monipuolinen ja riittävä liikunta sekä turvallisen ympäristön tarjoaminen lapsille.