Kaikki aineistot
Lisää
Suomessa arvostetaan nykyään paljon omalla äidinkielellämme tehtyä musiikkia, mutta niin ammattiopinnoissa, muusikon työssä kuin opetustyössä musiikkipedagogina joutuu väistämättä tekemisiin englanninkielisten kappaleiden kanssa. Vaikka suomalaisten englannin kielen taito on tutkimusten mukaan hyvää, tietyt englannin kielen idiomaattiset äänteet ja painotukset voivat olla haastavia laulajille, mikä voi vaikuttaa kielteisesti laulun kuulokuvaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä englanninkieliset äänteet ovat vaikeita suomenkieliselle laulajalle ja mitä haasteita ilmenee englanninkielisessä laulunkirjoituksessa suomenkielisen näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka lähdeaineisto perustuu musiikin ammattilaisten haastatteluihin ja kirjallisuuteen. Työssä käytetään esimerkkeinä englanninkielisten artistien kappaleita ja analysoidaan laulunkirjoitusprosessia itse kirjoitetun kappaleen avulla. Haastatteluista ja lähdeaineistosta selvisi, että suomenkielisille haastavimpia foneettisia asioita ovat soinnilliset konsonantit, aspiroituneet konsonantit ja vokaalien väljyys. Lisäksi lause- ja sanapainotus tuottaa haasteita laulunkirjoituksessa. Opinnäytetyöstä voi olla apua niille, jotka haluavat kehittää englannin kielen ääntämistään tai opetella englanninkielisen laulunkirjoituksen periaatteita.
Työssä kehitetään tuotantomenetelmä pitkien lankakuparinapojen laadukkaaseen ja tehokkaaseen tuottamiseen. Lisäksi työn aikana tutkitaan sähkömoottoreiden suunnittelun kriteerejä. Työ tehtiin suureen suomalaiseen kokoonpanoteollisuuden yritykseen, jossa valmistetaan tahtimoottoreita ja tahtigeneraattoreita. Tahtikoneen pääkomponentit ovat staattori, roottori ja runko. Roottori, joka on tämän työn fokuksen kohteena, puolestaan koostuu magnetointinavoista, akselista ja usein myös magnetointikoneesta. Suurien tahtikoneiden roottoreiden magnetointikäämit ovat usein perinteisesti valmistettu lattakuparikiskosta. Viime aikoina on kuitenkin huomattu, että tahtikoneiden kokoluokat ovat kasvamaan päin, jolloin lättäkuparikäämittyjä tahtikoneita myydään enemmän. Ongelmana on, että lattakuparinapojen valmistaminen on kustannuksiltaan kalliimpaa kuin lankakuparinapojen valmistaminen. Lisäksi lattakuparinapojen valmistaminen on hitaampaa ja alihankkijalla on valmistuskapasiteetin kanssa rajoitteita. Näitä ongelmia varten työssä ensin määriteltiin ongelma-alueet, joita lähdettiin ratkomaan. Ongelma-alueiksi muodostuivat tyhjiöpainekyllästys, magnetointinapojen käämintä ja lankakuparinapaisten roottoreiden suunnittelukriteeristä. Tyhjiöpainekyllästys aiheuttaa suuria haasteita työvälinesuunnittelulle hartsin ominaisuuksien vuoksi. Pitkien lankakuparinapojen valmistaminen tuo mukanaan haasteita käämin rakenteelliselle kestävyydelle. Käämiä ei ennen kyllästystä kiinnitetä teräksiseen napasydämeen mekaanisesti, joten käämin pituuden kasvattaminen tulee ottaa huomioon napakäämintää kehitettäessä, jotta käämi ei pääse pullahtamaan alimmilla käämin kierroksilla. Suunnittelukriteeristöä tarkastettaessa kiinnitettiin huomiota siihen, että varsinkin sähkösuunnittelijoilla on tiedossa uuden tuotantotavan mahdollisuus. Työn teoriaosuus nivoutuu valmistettavuuden ja kokoonpantavuuden ympärille. Lisäksi teoriassa käsitellään toimittajayhteistyötä ja sähkökoneiden standardia IEC 60034-1. Teorian antamien suuntaviivojen mukaan työvälineistä suunniteltiin mahdollisimman valmistettavuusystävällisiä. Työn tuloksena saatiin aikaiseksi uusi tuotantotapa pitkille lankakuparinavoille. Tuotantotavan tärkein osa on uusi kyllästysväline napojen erilliskyllästämiseen. Tätä tuotantotapaa voidaan käyttää tulevaisuudessa, kun yritykselle tulee sopivia toimitusprojekteja. Työn lopuksi on lueteltu myös monia parannusehdotuksia ja jatkotoimenpiteitä.
Vielä muutama vuosikymmen sitten Suomessa katsottiin, että kerran hankittu peruskoulutus riitti kantamaan koko työuran. Todellinen eläkeikä oli nykyistä matalampi, yhteiskunnan muutos hitaampaa ja työmarkkinat olivat korostetusti kansallisia. Nyt työurat hätyyttelevät 50:ttä vuotta, ympäröivä maailma tuntuu muuttuvan viikoittain ja työpaikat voivat minä yönä tahansa siirtyä Bangladeshiin. Osaamisemme puoliintumisaika on lyhentynyt, joten perinteinen ajatus opiskelusta nuorena ei enää kanna uran loppuun saakka.
Teollisuusentsyymejä valmistetaan tavallisesti homeiden tai bakteerien panossyöttökasvatusten avulla. Panossyöttökasvatusprosessiin vaikuttavat monet tekijät, kuten ympäristö, tuotantolaitteet, operaattorit ja raaka-aineet, joista jokainen muodostaa prosessiin vaihtelua. Yksinkertaisimmillaan prosessia voidaan valvoa tilastollisen prosessinohjauksen menetelmien avulla seuraamalla, että prosessin kannalta tärkeimmät muuttujat saavat arvoja tavoitearvojen lähellä niin, että vaihtelu ei kasva liian suureksi. Prosessin luonnollinen vaihtelu ja poikkeava erityisvaihtelu voidaan tunnistaa valvontakuvaajien avulla. Tämän diplomityön tarkoituksena oli selvittää, miten tilastollista prosessinohjausta voitiin soveltaa Roal Oy:n panossyöttökasvatusprosesseihin. Työn kirjallisuusosassa käsiteltiin panossyöttöprosessin ja tilastollisen prosessinohjauksen periaatteita. Tarkastelun kohteena oli myös prosessin tilastollinen monimuuttujaohjaus, jonka menetelmät sopivat kasvatusprosessien valvontaan. Monimuuttujamenetelmät hyödyntävät projisointitekniikoita, kuten pääkomponenttianalyysiä ja PLS-regressiota. Työn soveltavassa osassa kuvattiin Roal Oy:n entsyymituotantoprosessi fytaasia tuottavan Trichoderma reesei -homekasvatusten osalta. Homekasvatusten prosessi- ja laadunvalvontamittausten aineistosta muodostettiin PLS-regressiomallit, joita voitiin käyttää prosessin valvontakuvaajien muodostamiseen. Uusien tuotantoerien valvonnassa monimuuttujamallin valvontakuvaajiin voidaan soveltaa tilastollisen prosessinohjauksen periaatteita. Kasvatusten prosessi- ja laadunvalvontamittausten aineistoa käytettiin sekä havaintotason PLS-regressiomallin muodostamiseen, jossa vasteena käytettiin kasvatuksen kypsyyttä, että erätason PLS-regressiomallin muodostamiseen, jossa kasvatuksen syöttövaiheen mittausaineistolla pyrittiin ennustamaan loppunäytteen entsyymiaktiivisuutta. Mallien muodostamiseen käytettiin 10 kasvatuserän aineistoa. Mallien validointiin käytettiin 15 kasvatusta vuosien 2014 ja 2015 ajalta. PLS-regressioanalyysin avulla syöttövaiheen aineisto voitiin tiivistää kuudelle latentille muuttujalle, kun alkuperäisiä valvottavia muuttujia oli 12. Validointierissä olevia prosessipoikkeamia voitiin havaita latenttien muuttujien valvontakuvaajia tarkastelemalla. Havaintotason mallien avulla ei kuitenkaan löydetty kasvatusaineistosta sellaisia muuttujien yhteisvaikutuksesta johtuvia tekijöitä, jotka selittäisivät kasvatuksen loppuaktiivisuuden vaihtelun. Erätason PLS-regressiomallin avulla homekasvatuksen syöttövaiheen 12 muuttujan aineisto voitiin tiivistää kolmelle latentille muuttujalle. Erätason PLS-regressiomallin avulla validointierille lasketut entsyymiaktiivisuuden ennusteet poikkesivat keskimäärin 6,7 % todellisista aktiivisuuden arvoista. Mallin ennustuskyvyn arvioiminen vaatii kuitenkin jatkotutkimuksia ja uusien tuotantoerien käyttöä mallin validoimista varten.
Väylämaksujen uudistustarpeen taustalla on muun muassa kauppalaivastolle tulevat uudet kansainväliset energiatehokkuuden ja päästövähennysten vaatimukset. Nämä muutokset vaikuttavat myös jäänmurron tarpeen suunnitteluun merkittävästi, kun otetaan huomioon niin muuttuvat aluskoot, liikennemäärät ja vaihtelevat jääolosuhteet Suomen merialueella. Selvityksessä hyödynnetään Aalto-yliopiston WINMOS-mallinnusta jäänmurron vaikutusarvion pohjana. Simulaation avulla mallinnetaan jäänmurron tarpeita erilaisissa jääolosuhteissa ottaen huomioon alusten jäissäkulkukyvyn muutokset uusien EEDI-alusten tullessa liikenteeseen. Lisäksi selvitystyössä vertaillaan väylämaksurakenteita eri maissa ja väylämaksujen ohjausvaikutusta kauppalaivaston jäissäkulkuominaisuuksia valittaessa. Mallinnusten perusteella selityksessä arvioidaan talvimerenkulun kustannusten muutosten vaikutuksia merenkulkutaloudelle ja kansataloudelle yleensä. Merenkulun kansainvälisen sääntelyn vaikutukset Suomen merenkulun rakenteeseen, kustannuksiin ja erityisesti talvimerenkulun toteutusedellytyksiin tulevat 2020-luvulla olemaan merkittäviä. Keskeisimpiä, osin hankalasti ennakoitavia sääntelymuutosten vaikutuksia syntyy mm. EEDI- määräysten muutoksista erityisesti ro-ro- ja irtolastialusten aluskannan muutoksiin (mm. asennettu koneteho; rungon koko ja erityisesti leveys mahdollisesti yli 26 m:n aluksiin; keskimääräisen aluskoon kasvu). Selvityksessä on tarkasteltu Suomeen liikennöivän aluskannan kehitystä 2010-luvulla, ja arvioitu sen perusteella, miten aluskanta tulee kehittymään vouteen 2030 mennessä. Mikäli aluskannan kehitys jatkuu samanlaisena vuoteen 2030 saakka, on Suomeen liikennöivä aluskalusto keskimäärin noin 23 % kannattavuudeltaan (DWT) suurempaa kuin vuonna 2017. Olettaen, että muutos aluskoossa on symmetrinen koko aluskalustolle, ja muiden muuttujien pysyessä ennallaan, vuoden 2030 kuljetussuorite kyettäisiin kuljettamaan 13 % nykyistä pienemmällä määrällä aluskäyntejä. Tässä selvityksessä talvimerenkulkua vuonna 2030 mallinnettiin WINMOS-mallinnuksen skenaarioissa, joissa lähtöarvona oli nykyinen jäänmurtajien määrä (9). Tarkastelussa oli myös skenaariot, jossa ns. EEDI-alusten osuus kaikista aluskäynneistä oli 35 %, ja samalla leveydeltään yli 26 m:n alusten määrä oli kasvanut. Talvimerenkulun järjestelmän herkkyyttä muutoksille mallinnettiin simuloimalla tilanteita, joissa jäänmurto toteutetaan nykyistä suuremmilla ja pienemmillä murtajamäärillä. Yhden murtajan lisäyksellä kovan jäätalven viivekustannukset pysyvät nykyisellä tasolla, useammalla lisämurtajalla saavutetaan varsin vähän kustannussäästöjä. Murtajamäärän vähentäminen nykyisestä sen sijaan lisää viivästysten aiheuttamia kustannuksia merkittävästi. Tuloksia tulkittaessa tulee muistaa, että tässä tarkastelussa kuljetusten volyymit pysyivät ennallaan viivästyksistä huolimatta. Todellisuudessa viivästyksillä on kuitenkin merkittävä vaikutus liiketoiminnan kilpailukyvylle. Viivästysten kilpailukykyhaitta vastaa arviolta 0,6–2,1 prosenttia tuotteen arvosta päivää kohden. Viivästysten kasvaessa Suomen ulkomaankauppa menettää vähitellen hintakilpailukykyään, ja täten kaupan volyymi vähenee. Tässä esiteltyjä viivästyskustannuksia voidaankin pitää kustannusten miniminä. Selvityksen tulokset tukevat käsitystä, jonka mukaan merenkulun uusien kansainvälisten sääntelyjen vaikutukset Suomen kauppamerenkulkuun ja logistiikan kustannuksiin ovat merkittäviä. Jäänmurron suorituskyvyllä on merkittävä vaikutus koko logistisen ketjun viiveisiin. Tämän selvityksen päätulos jäänmurron kapasiteetin osalta on, että kapasiteetin nosto ei merkittävästi vähennä viivästyksistä aiheutuvia kustannuksia, mutta kapasiteetin lasku nostaa kustannuksia nopeasti ja merkittävästi.
Background: In the abnormal circumstances caused by the COVID-19 pandemic, patient portals have supported patient empowerment and engagement by providing patients with access to their health care documents and medical information. However, the potential benefits of patient portals cannot be utilized unless the patients accept and use the services. Disparities in the use of patient portals may exacerbate the already existing inequalities in health care access and health outcomes, possibly increasing the digital inequality in societies. Objective: The aim of this study is to examine the factors associated with nonuse of and dissatisfaction with the Finnish nationwide patient portal My Kanta Pages among the users of health care services during the COVID-19 outbreak. Several factors related to sociodemographic characteristics, health, and the use of health care services; experiences of guidance concerning electronic services; and digital skills and attitudes were evaluated. Methods: A national population survey was sent using stratified sampling to 13,200 Finnish residents who had reached the age of 20 years. Data were collected from September 2020 to February 2021 during the COVID-19 pandemic. Respondents who had used health care services and the internet for transactions or for searching for information in the past 12 months were included in the analyses. Bivariate logistic regression analyses were used to examine the adjusted associations of respondent characteristics with the nonuse of My Kanta Pages and dissatisfaction with the service. The inverse probability weighting (IPW) method was applied in all statistical analyses to correct for bias. Results: In total, 3919 (64.9%) of 6034 respondents were included in the study. Most respondents (3330/3919, 85.0%) used My Kanta Pages, and 2841 (85.3%) of them were satisfied. Nonusers (589/3919, 15%) were a minority among all respondents, and only 489 (14.7%) of the 3330 users were dissatisfied with the service. Especially patients without a long-term illness (odds ratio[OR] 2.14, 95% CI 1.48-3.10), those who were not referred to electronic health care services by a professional (OR 2.51, 95% CI 1.70-3.71), and those in need of guidance using online social and health care services (OR 2.26, 95% CI 1.41-3.65) were more likely nonusers of the patient portal. Perceptions of poor health (OR 2.10, 95% CI 1.51-2.93) and security concerns (OR 1.87, 95% CI 1.33-2.62) were associated with dissatisfaction with the service. Conclusions: Patients without long-term illnesses, those not referred to electronic health care services, and those in need of guidance on the use of online social and health care services seemed to be more likely nonusers of the Finnish nationwide patient portal. Moreover, poor health and security concerns appeared to be associated with dissatisfaction with the service. Interventions to promote referral to electronic health care services by professionals are needed. Attention should be targeted to information security of the service and promotion of the public's confidence in the protection of their confidential data.