Kaikki aineistot
Lisää
Kohdeorganisaationa opinnäytetyössä on Asunto-osakeyhtiö Paimenenkatu 14 ja taloyhtiön hallituksen jäsenet. Hallitukselta puuttui selkeät ja yhtenäiset toimintatavat kokouksissa ja päätöksenteossa. Tutkimuksen tavoitteena on kirkastaa hallituksen toimintaa ja tavoitteita sekä saada toimintaansa lisää suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Hallituksen tehtävän terävöittämisen ja osaamisen kasvattamisen kautta hallituksella on paremmat edellytykset toimia tehokkaammin ja suunnitelmallisemmin. Tutkimustehtävä toteutettiin laadullisena toimintatutkimuksena, jossa tiedonkeruumenetelminä käytettiin osallistuvaa havainnointia kokouksissa ja teemahaastattelua. Tutkimuksen keskeisimpiä piirteitä olivat nykytilan analysointi, tutkimuksen kuvaus, analysointi ja kehittämistoimenpiteiden määrittely sekä toteutus. Teoreettinen viitekehys koostui asunto-osakeyhtiölain tarkastelusta, missä käytiin läpi asunto-osakeyhtiön toimintaa, toimivallan jakoa asunto-osakeyhtiössä, hallituksen vastuuta ja velvoitteita yhtiötä kohtaan sekä isännöitsijän roolia. Lisäksi viitekehyksessä tarkasteltiin yleisesti ottaen toimivan ja tehokkaan hallituksen työskentelyyn liittyviä asioita kuten kokousten rakennetta ja kokoustekniikkaa sekä viestinnän tärkeyttä. Kehittämistehtävän tuloksena sovittiin yhteiset pelisäännöt hallitukselle, joiden avulla hallituksen on helpompi jäsentää omaa tekemistään ja saada laadukasta otetta tekemiseensä. Kehittämistehtävän teoreettista viitekehystä on tarkoitus käyttää myös uusien jäsenien perehdytyksessä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten työpaikkaohjaajakyselyn tuloksia käsitellään ja hyödynnetään tiimeissä Keudassa tällä hetkellä ja miten niitä voitaisiin hyödyntää entistä paremmin tiimiesihenkilön näkökulmasta. Työpaikkaohjaajakyselyllä on kaksi merkitystä – laadullinen ja rahoitukseen liittyvä, joista tässä työssä keskitytään laadulliseen näkökulmaan. Opinnäytetyö toteutettiin case-tutkimuksena. Tietoperusta laadittiin kirjallisista materiaaleista, sekä yhdestä henkilöhaastattelusta. Empiriaosuus toteutettiin teemahaastattelujen avulla. Haastatteluihin osallistui 5 esihenkilötehtävissä toimivaa henkilöä. Tuloksena saatiin tietää, miten työpaikkaohjaajakyselyn tuloksia käsitellään ja hyödynnetään tällä hetkellä. Lisäksi saatiin kehittämisehdotuksia, miten tuloksia voitaisiin jatkossa hyödyntää työelämäyhteistyön laadun parantamiseksi. Tutkimustulokset perustuivat Keudan työpaikkaohjaajakyselyn tulosten hyödyntämiseen. Kehittämisehdotuksia voidaan hyödyntää tiimien toiminnassa jatkossa. Yhteenvedossa ja johtopäätöksissä ilmeni, että tuloksia ja palautteita käsitellään tällä hetkellä eri tavoin tiimikohtaisesti. Palautteiden perusteella oli tehty jo jonkin verran kehittämistoimia. Yleisesti voitiin kuitenkin todeta, että vastauksia tulee vielä määrällisesti vähän. Tällä oli vaikutusta palautteiden hyödynnettävyyteen.
Työn aiheena oli vastuullisesti tuotetun perinneruoan tuotekehittelyhankkeen taustaselvitys. Hankkeen ideana on kerätä paikalliset ruokatarinat, jonka pohjalta on tarkoitus kehittää laajassa yhteistyöverkostossa alueellisesti erottuva ruokamatkailutuote vastuullisuuden periaatteita noudattamalla ja digitalisuus huomioiden. Toimeksiantajana oli Oulaisten Kotiseutuyhdistys. Tarkoituksena oli selvittää verkostoyhteistyön mahdollisuutta paikallisesti, sekä löytää parhaat mahdolliset tahot yhteistyökumppaneiksi. Tavoitteena työssä oli kerätä tarinoita oulaistelaisista perinneruoista, ja löytää yhteistyöverkostoon toimijoita ruoan alkutuottajista, mahdollisesta tuotekehittelijätahosta, sekä valmiin tuotteen myyjistä. Tietoperustan keskeiset käsitteet tässä työssä olivat vastuullisuus, sosiaalinen vastuullisuus, kulttuurimatkailu, ruokamatkailu, perinneruoka, sekä verkostot. Tutkimustyön lähestymistapa oli pääosin toimintatutkimusta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin yhteisöllisiä tutkimusmenetelmiä: ideointityöpajaa ja ryhmähaastattelua. Keskeisinä tuloksina työssä oli tiedon saaminen oulaistelaisista perinneruoista, sekä tietoa tuotekehittelytahosta ja yhteistyöverkoston pohjan luominen. Haastattelujen ja tapaamisten jälkeen johtopäätöksinä oli, että kiinnostusta perinneruokien kehittämiselle on ja aihe koetaan tärkeänä. Hanke ei voi kuitenkaan toteutua sellaisenaan, vaan sitä varten tarvitaan joko lisää tietoa mahdollisista tuotekehittäjätahoista ja paikallisista ruoan tuottajista, tai tietoa laajemman alueellisen perinneruoka- tai ruokamatkailutuotteen kehittelyn vastuutahosta. Perinneruokatarinoista tarvitaan myös lisää materiaalia, jotta siitä saadaan tuotettua kirjallinen tuotos. Työn tuloksia voi hyödyntää siten, että työ perustelee aiheen ajankohtaisuutta vastuullisuuden, kulttuurimatkailun, ruokamatkailun, sekä digitaalisuuden näkökulmista, ja se antaa vaihtoehtoja mahdollisuuksista eri hankkeille. Näitä vaihtoehtoja kannattaa tutkia ja niistä keskustella parhaan mahdollisen hankkeen löytämiseksi.
Tässä opinnäyteyössä tutkitaan jätteettömän eli zero waste -vaatteen suunnittelu-, kaavoitus- ja valmistusprosessia. Yhteistyökumppanina toimi Suuri Käsityö -lehti. Tarkoituksena oli toteuttaa kaksi zero waste -vaatetta, jotka olisivat julkaistavissa Suuri Käsityö -lehden lokakuun numeroon. Niistä yksi zero waste -malli toteutui. Opinnäytetyössä esitellään zero waste -muodin historiaa ja nykytilannetta, ja pohditaan ilmiön ekologisuutta. Siinä myös kyseenalaistetaan perinteiset kaavoitustavat ja etsitään uutta tapaa lähestyä vaatteiden suunnitteluprosessia. Lisäksi siinä esitellään zero waste - kaavoituksen periaatteet ja tunnetuimpia zero waste -suunnittelijoita. Aineistona käytettiin uudistunutta Suuri Käsityö -lehteä, kirjallisuutta, Internet-lähteitä sekä itse laadittuja mittataulukoita ja prototyyppejä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin toimintatutkimusta. Viitekehyksen muodostivat zero waste pattern cutting -menetelmä, tekijän omat lähtökohdat ja näkemys, Suuri Käsityö -lehti ja lehden tilaajat sekä trendiennusteet. Suunnittelu- ja kaavoitusprosessi toteutuivat lomittaisesti, minkä jälkeen malli sarjottiin kolmeen eri kokoon. Lopputuotteena syntyi jätteettömästi valmistettava tunika, sen ohjeistus sekä sarjontamittataulukot. Pienin koko on täysin jätteetön, mutta kahdesta muusta koosta jää noin 6 % ylijäämää. Yhden sivun lehtijuttu ilmestynee syyskuun 2017 numerossa. Tutkimusta voivat hyödyntää niin zero waste -menetelmästä kiinnostuneet aloittelijat kuin vaatetusalan yrityksetkin. Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan vielä, jos halutaan soveltaa lopputuotetta vaateteollisuuden tarpeisiin.
Nuorten alkoholin käyttö on ollut viimeaikaisissa yhteiskunnallisissa keskusteluissa runsaasti esillä. Alaikäisenä aloitettu alkoholin käyttö on hyvin yleistä, ja varhainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa alkoholiongelmia aikuisuudessa. Näin ollen on tärkeää puuttua nuorten alkoholin käyttöön mahdollisimman varhain, ja viiväsyttää nuorten alkoholin käytön aloittamista mahdollisimman pitkään. Nuorten asenteisiin voidaan vaikuttaa kielteisillä asenteilla ja ikärajoilla. Alkoholin käytön puheeksi ottaminen on tärkeässä roolissa erityisesti terveydenhoitajan työssä terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen liittyvissä kysymyksissä. Tuotteen tilaajana on Taivalkosken neuvola, johon kuuluu myös kouluterveydenhuolto. Tuotteena valmistunut Uskalla sanoa ei alkoholille -opaslehtinen on osa 6.luokkalaisten määräaikaisia terveystarkastuksia, jossa käsitellään yhtenä osa-alueena päihteitä. Opinnäytetyössä käsitellään 6.luokkalaisen psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kehitystä. Lisäksi opinnäytetyössä kuvataan nuorten alkoholin käyttöä ja nuorten juomiskulttuuria Suomessa. Opinnäytetyössä kuvataan myös terveyden edistämisen keinoja nuorten alkoholin käytön ehkäisemiseksi. Opinnäytetyö pohjautuu valmiiksi tutkittuun tietoon. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa 6.luokkalaisten käyttöön valmiin teoriatiedon pohjalta opaslehtinen, jossa käsitellään alkoholia ja sen vaaroja päihteettömyyden näkökulmasta. Opas sisältää tietoa muun muassa alkoholin käytön riskeistä, terveyshaitoista ja vaikutuksista sosiaalisiin suhteisiin. Tavoitteena oli edistää 6.luokkalaisten terveysneuvontaa alkoholin käytön ehkäisemiseksi. Opinnäytetyön tutkimustehtävänä oli, miten voimme kertoa 6.luokkalaisille alkoholista ja sen vaaroista opaslehtisen avulla? Opaslehtinen on tuotteistettu asiakäsikirjoituksen, tuotantosuunnitelman ja arvioinnin pohjalta. Opaslehtistä arvioivat Taivalkosken neuvolan terveydenhoitajat, ja arvioinnin perusteella he kokivat opaslehtisen hyödylliseksi. Jatkotutkimusaiheena voisi selvittää, onko Uskalla sanoa ei alkoholille -opaslehtinen ennaltaehkäissyt Taivalkosken nuorten alkoholin käyttöä.
TIIVISTELMÄ Pia Kauhanen, Niina Lahtinen Akuutin ST-nousuinfarktin hoitopolku Sivut 45 ja liitteet 3 Kevät 2023 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Sairaanhoitaja (AMK) Tiivistelmässä rivinvälinä on 1,0, kirjainkoko 12. Opinnäytetyössä käytetään molempien reunojen tasausta. Akuutti ST-nousuinfarkti (ST elevation myocardial infarction, STEMI), on sydäninfarkti. ST-nousuinfarktissa sepelvaltimo tukkeutuu kokonaan ja siitä seuraa hapenpuute sydämeen. Opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä Sairaala Novan Sydänsairaalalle hoitopolku kaavion muodossa sekä lehtiö akuutin ST-nousuinfarktipotilaan hoidosta. Lehtiön sekä kaavion tarkoituksena on toimia tukena potilastyössä sekä uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksenä. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämispainotteisena opinnäytetyönä keräten aineistoa luotettavista lähteistä. Asiasanat: Sydäninfarkti, ST-nousuinfarkti, ST-nousuinfarkti hoitopolku
The aim of this study was to map out the resources of one parent families. The study was commissioned by Turun Seudun Yksinhuoltajat ry. The target group of the study were adults from one parent families, who are members in the association. The aim was to increase the understanding of the resources of one parent families and thereby focus on the positive factors. The resources of one parent families were researched from the perspective of planning the association´s activities as well as from the perspective of the adults of one parent families at an individual level. The study was conducted in a way that the commissioner can utilize the results in planning the association´s own activities. Also, the parents can benefit from the results and get tips on what the resources can be in one parent families. The study was implemented with both qualitative and quantitative methods. The material was collected by using a Webropol questionnaire, which was sent to the members of the association. The questionnaire included both open and closed questions. Answering of the questionnaire happened anonymously. The open questions of the questionnaire were analyzed using theory-guided content analysis. Diagrams were made of the answers from the closed questions. Through the results of the study, we got useful information of what and how the resources of one parent families consist of and how those are shown. According to the results, close relationships and support networks consisting of professionals were perceived as factors that increase resources. Peer support and the association´s own activities, such as camps and excursions, increased the resources in one parent families. In addition to these, for example, a healthy style of life, sleep and rest, own hobbies, relaxation, and personal time were perceived as things that increase resources.
Julkaisu on tuotettu osana Korkeakoulustartti-hanketta. Julkaisua voi käyttää käsikirjana ja työkirjana urasuunnittelussa sekä uraohjauksessa. Julkaisuun on koottu yhteen hankkeen uravalmennuksissa kehitetyt ja käytetyt urasuunnittelua tukevat menetelmät ja tehtävät. Julkaisussa avataan myös ohjaus- ja urasuunnittelun prosesseja ja esitellään käytännön esimerkkejä, kuinka toteuttaa onnistuneesti ryhmämuotoista uravalmennusta. Urasuunnittelumallin sisällöt ja tehtävät ovat kaikkien käytössä ja ne löytyvät tämän julkaisun lisäksi hankkeen verkkosivuilta. Materiaaleja ja tehtäviä voi käyttää kuka tahansa ohjausalalla työskentelevä niin yksilökuin ryhmämuotoisessa ohjauksessa. Tehtävät soveltuvat myös itsenäisesti tehtäväksi oman urasuunnittelun tukemiseksi ja selkeyttämiseksi.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Turun ammattikorkeakoulun lääkehoidon opettajille ajankohtaista tietoa lääkehoidon opiskelijoiden käsihygienian sekä aseptiikan toteutumisesta lääkehoidon harjoitustunneilla. Opinnäytetyössä tiedonkeruumenetelminä on käytetty havainnointia sekä haastattelua. Havainnoinnit sekä haastattelut toteutettiin Turun ammattikorkeakoulun lääkehoidon harjoitustunneilla lokakuussa 2022. Havainnoitavat sekä haastateltavat hoitoalan opiskelijat valikoitiin sattumanvaraisesti ja haastattelut toteutettiin täysin nimettömästi. Haastattelut äänitettiin, litteroitiin sekä analysoitiin teema-alueittain. Opinnäytetyön tiedonkeruumenetelmien, haastattelujen sekä havainnointien, mukaan Turun ammattikorkeakoulun hoitoalan opiskelijoiden hyvän käsihygienian sekä aseptiikan toteutuminen kuvautuu vaihtelevana. Tutkimustulokset poikkeavat ja ovat ristiriitaiset haastattelujen ja havainnoinnin osalta. Haastattelujen mukaan opiskelijat arvioivat itse omaavansa erittäin hyvän käsityksen aseptisesta toiminnasta, mutta toteutettujen havainnointien perusteella hyvä käsihygienia ei ajoittain toteudu toiminnassa. Tutkimustuloksia käsihygienian toteutumisesta käsitellään tarkemmin raportin edetessä.
Materiaaleja voi käyttää tukena urasuunnittelussa sekä uraohjauksessa. Materiaali sisältää urasuunnittelumallin sekä siihen liittyviä tehtäviä ja harjoituksia. Korkeakoulujen eri koulutusaloihin voi tutustua Korkeakoulukorttien avulla. Lisäksi materiaalissa on linkki peliin, joka on vuorovaikutteinen tapa tehdä urasuunnittelua. Materiaaleja ja tehtäviä voi käyttää kuka tahansa ohjausalalla työskentelevä niin yksilö kuin ryhmämuotoisessa ohjauksessa. Tehtävät soveltuvat myös itsenäisesti tehtäväksi oman urasuunnittelun tukemiseksi ja selkeyttämiseksi.
Abstract Background: Deep brain stimulation (DBS) in the subthalamic nucleus (STN) is used in advanced Parkinson’s disease (PD) for reducing motor fluctuations and the side effects of antiparkinsonian medication (APM). The development of neuroimaging has enabled the direct targeting of the STN. The aim of this study is to evaluate the outcome in patients with PD using STN DBS when changing from atlas-based indirect targeting method (iTM) to direct MRI-based targeting (dTM) assuming dTM is superior. Methods: Twenty-five consecutive PD patients underwent dTM STN DBS surgery from 2014 to 2017 with follow-up for 1 year. The neuroimaging, surgical method, outcome in Unified Parkinson’s Disease Rating Scale (UPDRS) scores, and reduction of APM are described and compared with the results of an earlier iTM STN DBS study. Results: Twelve months after a dTM STN DBS, significant improvement (p < 0.001) was seen in six out of seven parameters of UPDRS when patients had medication (medON) and stimulation (stimON). The activities of daily living (UPDRSII) and motor scores (UPDRSIII) improved by 41% and 62%, respectively. Dyskinesias and fluctuations were both reduced by 81%. In dTM STN DBS group, the levodopa equivalent dose (LED) and the total daily levodopa equivalent dose (LEDD) were significantly decreased by 62% and 55%, respectively, compared with the baseline (p < 0.001). Five patients (20%) were without levodopa medication 12 months after the operation. Conclusions: The development of surgical technique based on advanced neuroimaging has improved the outcome of PD STN DBS.
Abstract Purpose: The purpose of this study is to report a new mini-invasive technique to remove an intracranial bullet in a child by using O-arm for intraoperative neuronavigation. Case report: A 14-year-old refugee boy had suffered a shooting injury 4 years earlier. O-arm imaging-assisted neuronavigation during craniotomy was performed in order to remove a bullet from the intracranial space in a paediatric patient. Conclusion: Navigation using O-arm is a feasible method in removing a foreign material in a child and gave an accurate location of the bullet in the adopted surgical operation position without significant imaging artefacts.
Abstract Purpose: Decompressive craniectomy (DC) is an effective treatment of intracranial hypertension. Correspondingly, the procedure is increasingly utilised worldwide. The number of patients rendered vegetative following surgery has been a concern—a matter especially important in children, due to long anticipated lifetime. Here, we report the long-term outcomes of all paediatric DC patients from an 11-year period in a tertiary-level centre that geographically serves half of Finland. Methods: We identified all patients younger than 18 years who underwent DC in the Oulu University Hospital between the years 2009 and 2019. Outcomes and clinicoradiological variables were extracted from the patient records. Results: Mean yearly prevalence of brain injury requiring DC was 1.34/100 000 children—twenty-four patients underwent DC during the study period and 21 (88%) survived. The median age of the patients was 16.0 years, and the median preoperative GCS was 5.0 (IQR 5.0). Fifteen patients (63%) had made a good recovery (Extended Glasgow Outcome Scale ≥ 7). Of the surviving patients, two (9.5%) had not returned to school. After traumatic brain injury (n = 20), the Rotterdam CT score (mean 3.0, range 1 to 5) was not associated with mortality, poor recovery or inability to continue school (p = 0.13, p = 0.41, p = 0.43, respectively). Absent basal cisterns were associated with mortality (p = 0.005), but not with poor recovery if the patient survived DC (p = 0.81). Hydrocephalus was associated with poor recovery and inability to continue school (p = 0.01 and p = 0.03, respectively). Conclusion: Most of our patients made a favourable recovery and were able to continue school. No late mortality was observed. Thus, even in clinically and radiologically severely brain-injured children, decompressive craniectomy appears to yield favourable outcomes.
Toiminnallisen opinnäytetyömme lähtökohtana oli Keskuspuiston ammattiopiston tarve saada suun terveyden edistämiseen tarkoitettua opetus ja -oppimateriaalia osaksi terveystiedon opetusta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena ja tavoitteena oli siten tuottaa selkeäkielistä suun terveyden edistämismateriaalia, jonka avulla Keskuspuiston ammattiopiston erityisopiskelijat saisivat valmiuksia oman suuhygieniansa edistämiseksi. Opinnäytetyömme tietoperusta koostui aiemmin tehdyistä ajankohtaisista tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Kirjallisuushakutuloksia rajattiin vastaamaan opinnäytetyömme kehittämistehtäviä. Kirjallisuushakuja tehtiin myös suun terveyden edistämismateriaalin luomista varten, jotta opetusmateriaalit perustuisivat uusimpaan tutkittuun tietoon. Opetusmateriaali sisälsi opettajille suunnatun käsikirjan suun terveydestä, opiskelijoille suunnattuja tehtäviä, PowerPoint– kuvaesityksen sekä erilaisia oppilaille tulostettavia suun hoidon oppaita. Opetusmateriaali pilotoitiin kohderyhmälle suun terveyden edistämisen oppitunneilla. Koko opinnäytetyöprosessimme eteni mukaillun kehittämistyön prosessikaavion mukaan. Menetelmänä käytimme havainnointia. Prosessikaavion sisältämä lähtötilanteen kartoitus sisälsi vierailuja Keskuspuiston ammattiopistolla sekä laatimamme alku- ja loppukartoituksen oppituntien hyödyllisyydestä sekä vaikuttavuudesta. Valitsimme salutogeenisen mallin opetusmateriaalin työstämisen tueksi sekä opiskelijoiden suun terveyden edistämisen lähtökohdaksi. Suun terveyden edistämistä lähestyimme promotiivisesta näkökulmasta salutogeenisen mallin pohjalta. Oppimateriaalia tuottaessamme käytimme suuntaviivoina Terveyden edistämiskeskus ry:n terveysaineiston laatukriteereitä. Tarkoituksena on, että opetusmateriaali jäisi Keskuspuiston ammattiopiston jatkuvaan käyttöön, ja että Keskuspuiston ammattiopiston opettajat kehittäisivät materiaalia edelleen omien tarpeidensa mukaiseksi. Jatkossa opetusmateriaalia voidaan hyödyntää esimerkiksi Metropolia Ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijoiden toimesta yhteistyössä Keskuspuiston ammattiopiston tai muiden erityisammattioppilaitosten kanssa.