Kaikki aineistot
Lisää
Tässä opinnäytetyössä laadittiin toimenpideohjelma kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi toimeksiantaja Peikko Finland Oy:lle. Toimenpideohjelma ulottuu vuoteen 2035 asti ja sisältää viiden vuoden välein asetetut välitavoitteet. Työssä laskettiin yrityksen päästöt päästöjakauman selvittämiseksi Greenhouse Gas -protokollan mukaisesti toimeksiantajan lähtötiedoilla sekä kerättiin ideapankki päästövähennystoimista. Laskenta oli pohjana päästövähennystoimien valitsemiseen. Toimenpideohjelmassa otettiin huomioon kaikki päästöluokat, joihin jokaiseen määritettiin saavutettavissa olevat kunnianhimoiset välitavoitteet ja konkreettiset toimet, joilla tavoitteisiin päästään. Toimenpideohjelma tehtiin osana Green Building Councilin #BuildingLife -hanketta, johon Peikko Finland Oy on sitoutunut.
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Lujabetoni Oy. Työn tarkoituksena oli selvittää pakkasbetonin lujuudenkehityksen nopeutta eri lämpötiloissa. Työlle oli tarvetta, koska Lujabetonilla ei ollut aiemmin tehty vastaavaa tutkimusta oman pakkasbetonin lujuudenkehityksestä eri lämpötiloissa, vaan arviot lujuudenkehityksen nopeudesta oli jouduttu perustamaan yleisiin kaavioihin ja käytännön kokemuksiin. Tutkimus suoritettiin Lujabetonin valmisbetoniasemalla Muuramessa, mutta teknisten ongelmien vuoksi osa tutkimuksesta siirrettiin Siilinjärven Lujabetonille. Tutkimuksessa valmistettiin pakkasbetonimassa, josta valettiin yhteensä 34 koekappaletta. Tuoreesta betonimassasta testattiin sen työstettävyyden kannalta tärkeät asiat ja merkattiin ylös Lujabetonin esitettä varten. Valamisen jälkeen koekappaleet siirrettiin suunnitelmien mukaisesti pakastimiin ja jääkaappeihin. Koekappaleet punnittiin ja niiden lujuudet testattiin aikataulun mukaisesti. Tulokset kirjattiin ylös ja niiden perusteella tehtiin kuvaajat pakkasbetonin lujuudenkehitysnopeudesta erilaisissa lämpötiloissa. Tuloksien voidaan katsoa olevan hyödyllisiä, koska pakkasbetonin lujuudenkehitykselle ei ole onnistuttu määrittämään lämpötiloja vastaavaa laskennallista lujuudenkehitystä ja mm. Betoniteollisuus Ry:n viralliset talvisaumausohjeet ohjeistavat pakkasbetonin käyttäjää vertaamaan valun lämpötiloja betonitoimittajalta saataviin ohjeellisiin lujuudenkehityskäyriin. Saaduista lujuudenkehityskäyristä voidaan betonin lämpötilaa seuraamalla päätellä, milloin betoni on saavuttanut kunkin kolmesta kylmissä olosuhteissa tapahtuvan betonoinnin kannalta merkittävistä lujuudenkehitysvaiheista, joita ovat muottien purkamis-, jäätymis- sekä nimellislujuuden saavuttaminen. Saadut tutkimustulokset muodostavat hyvän arviointipohjan Lujabetonin pakkasbetonimassan lujuudenkehityksen nopeuden arvioimiseen erilaisissa lämpötiloissa.
Jatkuvalla integraatiolla tarkoitetaan kehittäjäkäytäntöä, jossa integroidaan uusia ohjelmistokomponentteja olemassa oleviin komponentteihin heti niiden toteuttamisen jälkeen. Jatkuva integraatio tarjoaa useita hyötyjä ohjelmistokehitykseen. Se vähentää ohjelmistokehitykseen liittyviä riskejä ja toistuvia manuaalisia prosesseja sekä tuottaa ohjelmistoja, jotka ovat koko ajan saatavilla. Kehittäjien käyttäytyminen on suuressa roolissa jatkuvassa integraatiossa, koska sillä pystytään vaikuttamaan integraation tehokkuuteen. Tässä työssä käsitellään kehittäjäkäyttäytymistä jatkuvan integraation näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää, mikä rooli kehittäjäkäyttäytymisellä on pullonkaulojen vähentämisessä jatkuvassa integraatiossa. Tutkimusmenetelmänä toimi kirjallisuuskatsaus, johon lähteet valittiin aikaväliltä 2006–2022. Lähteinä käytettiin tieteellisiä artikkeleita, kahta kirjaa sekä verkkolähteitä. Työssä havaittiin, että jatkuvaan integraatioon liittyy useita asioita, joita kehittäjien tulisi ottaa huomioon. Jatkuvassa integraatiossa muutoksia lähdekoodiin tehtäessä tulee huomioida muutosten atomisuus, niiden koko sekä että ne tehdään keskitettyyn lähdekoodille varattuun tietovarastoon. Näiden toimien tavoitteena on pyrkiä helpottamaan muutosten perumista sekä välttää konflikteja tietovarastossa. Kehittäjien tulee suorittaa koontikäännöksiä usein. Tällä vältetään integraatiokoontikäännökset, joissa suuria määriä uutta koodia integroidaan lähdekoodiin. Integroitaessa suuria määriä uutta koodia konfliktien ja koontikäännöksen hajoamisen riski kasvaa. Jatkuvan integraation palvelimella rikkoutuneet koontikäännökset tulee korjata heti. Jatkuvassa integraatiossa kehittäjä kirjoittaa tekemilleen ominaisuuksille testit itse ja ne tulee ajaa aina koontikäännösten yhteydessä. Testien laadusta tulee pitää huolta. Integraatiokoontikäännöstä tulee seurata jotta koodia ei vahingossa integroida jo rikkinäiseen versioon. Kehittäjien tulisi seurata koontikäännösten tilaa, koska koontikäännösten onnistuminen on tärkeää jatkuvan integraation toteutuksen kannalta. Sosiaalisella kehittäjäkäyttäytymisellä pystytään myös saavuttamaan hyötyjä jatkuvassa integraatiossa.
Ydinpolttoainetalouteen kuuluu optimaalisen järjestyksen määrittäminen reaktorissa sadoille polttoainenipuille. Se on hyvin merkittävä asia sekä laitoksen talouden että turvallisuuden kannalta. Optimointiongelmana se on kuitenkin hyvin haastava, koska laskenta vaatii monimutkaisen fysikaalisen mallin ja optimointiavaruus on valtava johtuen nippujen suuresta määrästä. Ongelmaa on tutkittu laajasti kirjallisuudessa viime vuosikymmenien aikana. Tietokoneiden laskentakapasiteetin kasvettua painopiste on siirtynyt yhä vahvemmin stokastisiin optimointimenetelmiin.. Tämä työ kuvaa automaattisen optimointityökalun ALPOT kehitystä. Se on erityisesti suunniteltu Loviisan VVER-440-tyypin reaktoreille. Koodi hyödyntää kolmea erilaista optimointimenetelmää. Ensimmäinen imitoi tasapainolatauksen käyttövuosijakaumaa. Tasapainolataus on optimoitu lataus tilanteessa, jossa jakson pituus ja olosuhteet pysyvät jatkuvasti vakioina ja sama nippujen siirtokaavio toistuu jokaisen jakson jälkeen. Imitointialgoritmi tarjoaa alkulatauksia kahdelle muulle optimointimenetelmälle, jotka ovat ohjattu binäärihaku ja palamakernelimenetelmä. Näistä ensimmäinen on muokattu versio normaalista binäärihausta. Jälkimmäinen puolestaan hyödyntää eräänlaisia kernelifunktioita, joiden avulla voidaan arvioida haluttuihin muutoksiin vaadittavia palamamuutoksia. Työssä ALPOT-koodin suorituskyky testattiin ja validoitiin. Käytännössä koodi pystyy hakemaan toteutuskelpoisia latauksia muutamassa minuutissa ja lopullinen optimointi vie aikaa pari tuntia. Löydettyjen latauksien laatu on yleensä jopa parempi verrattuna normaalisti suunnitteluinsinöörin tekemiin latauksiin. Lisäksi koodin rakenne mahdollistaa uusien optimointimenetelmien lisäämisen melko vaivattomasti, mikä auttaa mahdollisessa jatkokehityksessä.