Kaikki aineistot
Lisää
Tässä tutkimuksessa konstruoidaan Suomen maksutasetta kuvaavat tilastot vuosille 1914 1939.Suomen maksutaseesta ei esillä olevalta ajalta ole olemassa aiempia julkaistuja kokonaistutkimuksia.Vaihtotaseen alaerinä esitetään vanhastaan käytössä olleen tavarakaupan lisäksi palveluiden kauppa, pääomakorvaukset, sekä vaihtotaseen muut erät.Rahoitustaseessa alaerinä ovat ulkomaiset lainat, suorat sijoitukset, sekä muu pääoma.Tutkimuksessa muun pääoman erä on saatu residuaalina, kun yleistase asetetaan yhtä suureksi valuuttavarannon muutoksen kanssa.Tutkimuksessa esitetään uudet markkina-arvoiset tiedot Suomen Pankin valuuttavarannosta ja sen muutoksista.Tämä tutkimus tarkentaa kuvaa Suomen ulkoisesta asemasta ensimmäisen maailmansodan vuosina ja sotien välisellä kaudella.Uutta tietoa saadaan suorista ulkomaisista sijoituksista, keskuspankin valuuttavarannosta ja ulkomaisten lainojen rasitteesta kansantaloudelle. Asiasanat: maksutase, vaihtotase, rahoitustase, Suomi
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää poron laidunnuksen vaikutus männyn luontaiseen uudistumiseen poronhoitoalueella. Tutkimuksessa tarkastellaan männyn taimimäärien eroja laidunnetulla ja laiduntamattomalla alueella. Aineiston perustana on poronhoitoalueelta mitattu 100 vastinparia, joista on muodostettu 50 vertailuparia kahden päätekijän mukaan; laidunnettu – laiduntamaton. Männyn taimista mitattiin lukumäärät, pituus sekä ikä. Tutkimusaineisto käsiteltiin SPSS-tilasto-ohjelmalla GEE-estimointia käyttä-en. Aineistosta muodostettiin hierarkkinen kaksitasoinen malli, jossa ylem-mällä tasolla muuttujana oli laidunnettu–laiduntamaton ja alemmalla tasolla koeala. Männyn taimia esiintyi laiduntamattomalla alueella lähes kaksinkertainen määrä laidunnettuun alueeseen verrattuna. Laiduntamattomalla alueella taimimäärät voivat olla todella suuria, kun vastaavasti laidunnetulla alueilla suuria taimimääriä ei voi esiintyä. Poron laidunnuksella on merkittävä vaikutus männyn luontaiseen uudistumiseen. Luontaisen uudistamisen onnistumisen edellytyksenä poronhoitoalueella on uudistusalan aitaaminen. Syy taimimäärien vähäisyyteen on porojen ylilaidunnus alueilla.
Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ongelmakohtia ja kehitystarpeita liittyen NCC Rakennus Oy:n viimeis-telyohjelmaan projektinjohtourakkakohteissa. NCC Rakennus Oy:llä on käytössään viimeistelyohjelma työkaluna hallitun viimeistelyvaiheen läpivientiin. Viimeistelyohjelma sisältää kirjallisen kuvauksen toimenpiteistä hankkeen loppuun saattamiseksi sekä erillisen viimeistelyaikataulun. Opinnäytetyössä perehdyttiin viimeistelyohjelmaan pro-jektinjohtourakkakohteissa ja pyrittiin selvittämään ongelmakohtia sekä kehitystarpeita, jotta toimintaa pystyttäisiin kehittämään tulevaisuutta silmällä pitäen. Hallittulla viimeistelyvaiheen toteutuksella on merkittävä osuus hankkeissa onnistumiselle. Opinnäytetyön tulosten kannalta täkeimpänä tiedonhankkimismenetelmänä olivat NCC Rakennus Oy:n henkilöstölle tehdyt haastattelut. Haastatteluilla pyrittiin selvittämään konkreettisia esimerkkejä viimeistelyohjelman haasteista sekä löytämään ratkaisuja ja parannusehdotuksia näihin ongelmiin. Haastatteluja tehtiin sekä toimihenkilöille työ-mailla, että ylemmille toimihenkilöille, jotka olivat kehittämässä viimeistelyohjelman sisältöä. Haastatteluja tehtiin Jyväskylässä ja Helsingissä yhteensä yhdeksälle henkilölle. Haastattelut toteutettiin keskustelemalla vapaamuotoisesti aiheesta ja tukena haastatteluille oli käytössä kysymysrunko. Myös opinnäytetyön tekijän omakohtaiset kokemukset viimeistelyohjelmasta ovat ohjanneet työn tekemistä. Opinnäytetyön tärkeimpinä tuloksina olivat käyttäjämuutosten hallinta viimeistelyvaiheen aikana sekä hankkeen eri osapuolten sitouttaminen viimeistelyohjelmaan. Projektinjohtourakoinnissa erityisen tärkeää näyttäisi olevan myös tiedonkulku. Koska urakoitsijoita on paljon, täytyy tiedon siirtyä vaivattomasti eri osapuolten välillä, jotta hanketta pystytään viemään haluttuun suuntaan. NCC:n viimeistelyohjelma on erittäin hyödyllinen työkalu viimeistelyvaiheen läpivientiin. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että viimeistelyohjelma on aina suunniteltava hankekohtaisesti erityis-piirteet huomioiden ja mahdollisiin riskeihin tulee varautua jo hankkeen suunnitteluvaiheessa.