Kaikki aineistot
Lisää
Älykäs sähköverkko kannustaa kuluttajaa entistä aktiivisempaan toimintaan. Kuluttaja voi sähköverkon myötä optimoida omaa kuormitustaan helpottaakseen sähköverkon kuormitusta. Kuluttajan aktiivista kuormituksen mukauttamista kutsutaan kysyntäjoustoksi, ja sen avulla voidaan optimoida koko sähkönjakeluverkon toimintaa energian tuotannosta kulutukseen asti. Älykäs sähköverkko helpottaa myös rakennuksen tuottaman energian myymistä. Työssä käsiteltiin kaikki talotekniset järjestelmät ja niiden kysyntäjoustopotentiaalit. Parhaiksi kysyntäpotentiaalin lähteeksi osoittautui lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmät, sähköautojen lataus ja varavoimajärjestelmät. Nykyaikaiset järjestelmät soveltuvat suoraan kysyntäjoustoon, mutta ohjaustapaan täytyy lisätä tieto sähkön hinnasta ja erillisistä kysyntäjoustopyynnöistä. Erilaisilla energiavarastoilla voidaan tulevaisuudessa lisätä kiinteistön kysyntäjoustopotentiaalia, oman energian pientuotannon tehokkuutta sekä sähkönlaatua. Tällä hetkellä käytännön kokemusta energiavarastoiden hyödyntämisestä on kuitenkin liian vähän laajamittaiseen käyttöönottoon.
Tutkimuksessa testattiin ja vertailtiin erilaisia läpimittajakaumamalleja kuvauspuiden muodostamisessa kuvioittaisen arvioinnin laskentajärjestelmässä. Tutkimuksen aineistona käytettiin Valtakunnan metsien inventoinnin kiinteäsäteisiä pysyviä koealoja. Vertaillut menetelmät olivat runkoluvullinen ja runkoluvuton prosenttiosuusmalli, vastaavat Johnsonin SB-jakauman parametrimallit sekä runkoluvuttomat Weibullin parametrimallit. Kaikki mallit kuvaavat pohjapinta-alan läpimittajakaumia, mutta runkoluvullisissa malleissa käytetään selittäjänä myös puusto-ositteen runkolukua. Puulajeista tarkasteltiin niin mäntyä, kuusta, koivuja kuin myös haapaa ja leppää. Tuotettujen puustotunnusestimaattien (kokonais- ja tukkitilavuus sekä runkoluku), tarkkuutta tarkasteltiin keskivirheen ja harhan avulla. §§ Mikäli runkoluku oli tiedossa, tuotti runkoluvullinen prosenttiosuusmalli yleensä tarkimmat tulokset niin tilavuuden kuin runkoluvunkin osalta. Tilavuusestimaattien osalta tarkkuuserot olivat kuitenkin pieniä. Jos taas runkolukua ei tiedetty, olivat vertaillut menetelmät keskimäärin likimain yhtä hyviä. Menetelmien keskinäinen tarkkuusjärjestys vaihteli puulajin, puuston koon ja tarkastellun puustotunnuksen suhteen. Käytettävän läpimittajakaumamallin valintaa tärkeämpää on kiinnittää huomiota maastossa mitattavan puustotiedon määrään ja etenkin laatuun.
Tiivistelmä Elinsiirrot ovat kustannustehokasta hoitoa. Niitä rajoittaa elinluovuttajien määrä ja siirrännäisten puute. Elinsiirto- ja -luovutustoimintaa säädellään ja valvotaan tarkkaan lailla. Luovuttajien määrää on yritetty lisätä lainsäädännöllä ja toimintaa koordinoimalla. Kuolleet elinluovuttajat Suomessa ovat olleet aivokuolleita. Monissa maissa on käytössä elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen -toiminta. Se mahdollistaa elinluovutuksen potilaalta, jolla on palautumaton aivovaurio mutta tila ei etene aivokuolemaan. Tämä toiminta on tarkoitus aloittaa myös Suomessa.
Diplomityössä tutustutaan pienjännitesähköasennusten toiminnalliseen energiatehokkuusstandardiin SFS 6008-1:2020 ja käsitellään standardissa esitettyjä vaatimuksia ja käytäntöjä rakennuksen pienjännitesähköasennuksen energiatehokkaaseen sähkösuunnitteluun ja energiatehokkuuden arviointiin. Standardissa esitetyistä käytännöistä työssä keskitytään rakennuksen johdinjärjestelmän energiahäviöiden minimointiin, muuntajan häviöiden optimointiin sekä laskennalliseen energiatehokkuuden arviointimenetelmään. Työssä käsitellään myös kiinteistön sähkösuunnitteluun ajankohtaisesti liittyvää kysyntäjouston toteuttamista ja sen potentiaalia sekä sähköajoneuvojen latauspisteiden suunnittelua ja toteuttamista. Työn ohessa on luotu kaapelin teknistaloudellisen mitoittamisen työkalu, jonka avulla voidaan laskea kaapelin pitoajan elinkaarikustannusten nykyarvo ja vertailla johtimen poikkipinta-alaltaan kahden eri kokoisen kaapelin elinkaarikustannuksia. Työkalun avulla on tarkoitus määrittää tapauskohtaisesti, onko poikkipinta-alaltaan suurempaan kaapelikokoon investoiminen taloudellisesti kannattavaa rakennuksen pienjännitejärjestelmässä. Tulosten perusteella AMCMK-alumiinikaapeleilla poikkipinta-alaltaan yhden koon suuremman kaapelin käyttäminen voi olla taloudellisesti kannattavaa, jos kaapelin kuormitusvirta ei ole normaalikäytössä erittäin alhainen. Suunnittelun helpottamiseksi ei pystytä luomaan selkeitä raja-arvoja suuremman kaapelikoon taloudelliselle kannattavuudelle, vaan kaapelin mitoittamisen taloudellinen kannattavuus pitää määrittää tapauskohtaisesti. Muuntajan häviöiden optimoinnin tulisi perustua myös koko pitoajan aikaisten elinkaarikustannusten minimointiin. Muuntajan kokonaiskustannuksia arvioitaessa voidaan soveltaa TCO-ajattelumallia. TCO-mallista huomataan, että muuntajan energiatehokkuuden edistäminen on taloudellisesti kannattavaa vain tiettyyn pisteeseen asti. Standardin SFS 6008-1 PJ-sähköasennuksen energiatehokkuuden arviointimenetelmä perustuu energiatehokkuustoimenpiteiden toteuttamisen arviointiin ja pisteyttämiseen. Energiatehokkuustoimenpiteet luovat suunnittelukehyksen energiatehokkaammalle sähköasennukselle, jonka vuoksi niiden toteuttaminen on suositeltavaa, vaikka kiinteistön sähköasennuksen tehokkuustasoa ei ole pakollista määrittää arviointimenetelmän mukaisesti.