Kaikki aineistot
Lisää
Tämän Haaga-Helian Ylemmän Ammattikorkeakoulun Tietojärjestelmäosaamisen kou-lutusohjelman opinnäytetyönä tehdyn työelämän kehittämistehtävän tavoitteena oli kartoittaa ja evaluoida projektinhallinta-, portfolionhallinta- ja resurssienhallintajärjestelmää, joka tukisi kehitettyä projektinhallintamallia. Työssä on käytetty konstruktiivista tutkimusotetta ja tutkimusmenetelminä benchmarkingia, havainnointia ja osallistuvaa havainnointia. Tutkimuksen teoreettisessa osassa kerättiin tietoa projektin aikana määriteltyjen projektinhallinnan osa-alueiden ominaisuuksista. Teoreettisessa osassa käytiin läpi projektinhallinnan, portfolionhallinnan ja resurssienhallinnan erityispiirteitä sekä mitä vaatimuksia ne asettavat toimintaa tukevalle järjestelmälle. Tutkimuksen empiirisessä osassa tutustuttiin ensin projektimallin kehitykseen liittyviin tehtäviin ja lopputuloksiin. Päivitetty projektimalli toimii syötteenä valittavan järjestelmän tarpeiden kartoituksessa. Järjestelmien kartoitus aloitettiin tekemällä benchmarking-kysely muihin suuriin yrityksiin, joiden oletettiin tekevän runsaasti projekteja ja käyttävän jotain järjestelmää pro-jektien hallintaan. Samanaikaisesti tutustuttiin myös muihin toimintoja tukeviin järjestelmiin. Lopputuloksen perusteella kutsuttiin tiettyjen järjestelmien toimittajia järjestämään demo-tilaisuuksia, joissa he esittelivät omia järjestelmiään. Tutkija osallistui myös verkossa järjestettäviin demoihin. Benchmarkingin ja demojen perusteella valittiin viisi järjestelmää, joihin tutustuttiin tarkemmin. Valittujen järjestelmien tarjoamia ominaisuuksia verrattiin aiemmin tehtyihin määritelmiin. Järjestelmiin tutustuttiin paremmin heidän tuottaman aineiston perusteella keräten tietoa niitten tarjoamista ominaisuuksista. Samaan aikaan tuotettiin myös alustava pisteytysmatriisi järjestelmien valintaa varten. Valituista järjestelmistä muodos-tettiin yhteenveto hyvistä ja huonoista puolista projektiryhmän kanssa.
Tämän maisterintutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä asioita kuvataidekasvattaja kohtaa palvelukeskuksessa asuvan muistisairaan kanssa pidetyissä videotyöpajoissa ja mitä merkityksiä niihin sisältyy. Tavoitteena oli löytää muistisairaiden vanhusten tarpeisiin soveltuvia työskentelytapoja ja kehittyä kuvataidekasvattajana. !Tutkimustapa on laadullinen. Aineisto on kerätty autoetnografisesti kolmen osallistujan kanssa erikseen pidetyistä työpajakokonaisuuksista sekä videoteosten näytöksistä hoitajille, omaisille ja palvelukeskuksen asukkaille. Aineisto koostuu videotallenteista ja muistiinpanoista yhteensä 32:lta työpajakerralta. Aineistosta nousi seuraavat teemat: osallistujan ainutlaatuisuus, tilojen merkitys, sosiaalisuuden merkitys, produktin merkitys ja taidekasvattajan rooli. Teemojen merkityksiä on etsitty fenomenologisella otteella. !Tutkimuksen tuloksena selvisi, että videon käyttö tukee vuorovaikutusta. Videonäytökset avasivat hoitajille ja omaisille uuden näkökulman, jossa muistisairas näyttäytyy toimijana. Kuvataidekasvattajan spontaanius, joustavuus ja herkkyys kuunnella toisen tarpeita ovat avainasemassa dialogisuuden syntymiselle. Kuvataidekasvattajan on tärkeä ymmärtää sekä oma että muistisairaan situaatio, jotta taidetoiminta on mahdollista toteuttaa eettisesti.
Tämän maisterintutkielman tarkoituksena oli selvittää, mitä asioita kuvataidekasvattaja kohtaa palvelukeskuksessa asuvan muistisairaan kanssa pidetyissä videotyöpajoissa ja mitä merkityksiä niihin sisältyy. Tavoitteena oli löytää muistisairaiden vanhusten tarpeisiin soveltuvia työskentelytapoja ja kehittyä kuvataidekasvattajana. Tutkimustapa on laadullinen. Aineisto on kerätty autoetnografisesti kolmen osallistujan kanssa erikseen pidetyistä työpajakokonaisuuksista sekä videoteosten näytöksistä hoitajille, omaisille ja palvelukeskuksen asukkaille. Aineisto koostuu videotallenteista ja muistiinpanoista yhteensä 32:lta työpajakerralta. Aineistosta nousi seuraavat teemat: osallistujan ainutlaatuisuus, tilojen merkitys, sosiaalisuuden merkitys, produktin merkitys ja taidekasvattajan rooli. Teemojen merkityksiä on etsitty fenomenologisella otteella. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että videon käyttö tukee vuorovaikutusta. Videonäytökset avasivat hoitajille ja omaisille uuden näkökulman, jossa muistisairas näyttäytyy toimijana. Kuvataidekasvattajan spontaanius, joustavuus ja herkkyys kuunnella toisen tarpeita ovat avainasemassa dialogisuuden syntymiselle. Kuvataidekasvattajan on tärkeä ymmärtää sekä oma että muistisairaan situaatio, jotta taidetoiminta on mahdollista toteuttaa eettisesti.
Avhandlingens syfte är att hävda den kvinnliga bildningsromanens existens och betydelse som genre. Romanurvalet består av sex romaner som avviker från de normativa romansluten för en kvinnlig huvudperson, äktenskap eller död, och är skrivna under tiden från 1860-talet fram till andra världskriget. Min strävan är att uppmärksamma romaner som i Finlands svenska litteratur ifrågasätter rådande representationer av kvinnlighet och erbjuder alternativa visioner, men som kan ha nedtystats eller tolkats med andra betoningar. I ljuset av Luce Irigarays feministiska filosofi analyserar jag Fredrika Runebergs Sigrid Liljeholm (1862), Alexandra Gripenbergs I tätnande led (1886), Anna Åkessons Gertrud Wiede (1909), Sigrid Backmans Vindspel (1913), Hagar Olssons Chitambo (1933) och Anna Bondestams Fröken Elna Johansson (1939) som kvinnliga bildningsromaner. Den kvinnliga bildningsromanens uppkomst sammanföll med samhälleliga krav på kvinnors medborgerliga rättigheter under den andra hälften av 1800-talet. Ändå utgör genren inget språkrör för kvinnors juridiska emancipation. Den utforskar den kvinnliga subjektspositionen och hur denna skiljer sig dels från konventionell kvinnlighet, dels från den till synes neutrala, universella/manliga subjektspositionen. Kulturellt sett är detta djärvt, eftersom genren således inte bara ifrågasätter samtidens traditionella representationer av kvinnlighet, utan även skapar kvinnlighet(er) bortom idealiserade normer. Kvinnlighet representeras som (1) förkroppsligad andlighet, (2) medvetenhet (3) konstruktiv vrede, (4) erotisk lust och (5) sammanhållning och vänskap mellan kvinnor. Kännetecknande för genren är att den kvinnliga bildningsresan byggs upp från ett utgångsläge av internaliserade patriarkala strukturer. Under handlingens gång utvecklar den kvinnliga huvudpersonen motstånd mot sina upplevelser av kvinnlighet som något värdelöst och av sig själv som psykologiskt hemlös i det omgivande samhället. Avslutningsvis uppfattas den omgivande världen inte längre som statisk, utan som föränderlig och därför meningsfull för en kvinna som samhällelig aktör. Den kvinnliga bildningsromanen utmynnar varken i huvudpersonens äktenskap eller död, utan i hennes tilltro till meningsfull förändring. Genren skapar således ett tredje möjligt romanslut för en kvinnlig huvudperson. ”Hem-ut-hem” formeln för den klassiska bildningsromanens handling ersätts i den kvinnliga bildningsromanen med ”hemlöshet-ut-hem-hemlöshet-ut-hem-och-så-vidare” – en öppen formel, där rätten till kvinnlig subjektstillblivelse och meningsfull förändring blir sitt eget mål.
fyysinen kuvaus: Suorakaiteen muotoinen. Karamelliosa puuta, päällystetty paperilla. Päällä silkkipaperi, jonka päät leikattu ohuiksi hapsuiksi. Tämän päällä hopeapaperi ja päällimmäisenä sellofaani, jonka päät myös hapsuiksi leikatut. Kummallakin puolella sydämenkuva, punaista paperia.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu osana Yleissairaanhoitajan (180 op) ammatillisen perusosaamisen arvioinnin kehittäminen -hanketta (yleSHarviointi-hanke), jonka tarkoituksena on valtakunnallisesti yhtenäistää osaamisvaatimukset ja kehittää käytettäviä arvioinnin menetelmiä sairaanhoitajatutkinnon koulutukseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli määritellä sairaanhoitajaopiskelijan teoriaosaamisen sekä kliinisten taitojen vaatimukset silmän tutkimisessa sekä yleisimpien silmäsairauksien hoidossa. Tavoitteena oli luoda teoriaosaamisen arviointimenetelmä, jota voidaan hyödyntää sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen varmistamiseen. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuusperustaisen menetelmän avulla. Menetelmä jaotellaan kolmeen vaiheeseen, jotka ovat problematisointi, eksplikointi ja argumentointi. Problematisoinnin avulla selvitettiin ensin tutkimuksen ongelmat, joihin haettiin vastauksia. Seuraavaksi löydettyä tietoa eksplikoitiin eli eriteltiin ja selkiytettiin. Lopuksi argumentoinnin avulla tehtiin johtopäätöksiä, joiden perusteella teimme osaamisvaatimusten arviointimenetelmäksi tietotestin. Tarkoituksena on, että YleSHarviointi -hanke voi hyödyntää opinnäytetyön tuottamaa tietotestiä jatkossa sairaanhoitajaopiskelijoiden osaamisen varmistamisessa. Opinnäytetyötä varten tietoa haettiin kirjallisuudesta ja Internetistä monipuolisesti eri tietokantoja hyödyntäen. Tarkoituksena oli löytää tietoa silmien terveydestä ja hoidosta sairaanhoitajan näkökulmasta. Opinnäytetyö tehtiin yleisiä eettisiä ohjeita noudattaen. Ammattikorkeakoulussa tuotetaan yleistä osaamista sekä ammatillista sisältöosaamista, jotka koostuvat kliinisestä osaamisesta, päätöksenteosta, hoitotyön eettisyydestä ja näyttöön perustuvasta toiminnasta. Opiskelijaa arvioidaan koulutuksen aikana eri osa-alueissa. Yksi näistä osa-alueista on kognitiivinen osa-alue, mitä kutsutaan myös terveysalalla kliiniseksi ajatteluksi tai päätöksenteoksi. Kognitiiviseen osaamiseen terveysalalla kuuluvat mm. tietojen muistaminen ja yhdisteleminen, ongelmien ratkaiseminen sekä kriittinen ajattelu. Kognitiivisia tietoja voi arvioida erilaisilla kirjallisilla kokeilla, jotka tulee tehdä rajatun ajan puitteissa ja vastaukset voidaan arvioida oikein - väärin asteikolla. Sairaanhoitaja voi kohdata työssään silmiin ja näköön liittyviä ongelmia millaisessa työympäristössä tahansa ja riittävän perustiedon sekä taitojen hallinta on välttämätöntä. Sairaanhoitaja on usein potilaan ensikontakti terveydenhuollon yksikössä ja sairaanhoitajan on tärkeää osata tehdä hoidon tarpeen arviointi. Tietoa silmien terveydestä ja niihin liittyvästä hoidoista on sairaanhoitajan näkökulmasta heikosti saatavilla ja pääasiassa olemassa oleva tieto keskittyy erikoissairaanhoidon alueeseen. Siksi lisätutkimuksen tarve on selvä ja sen vuoksi, on erittäin hyödyllistä, että aiheesta saadaan lisätietoa myös perussairaanhoidon piiriin.This Bachelor’s Thesis was produced as part of the YleSHarviointi project. The project’s purpose is to nationally unify nursing student’s competence requirements and to develop practical assessment models into the curriculum in the nursing degree programme. The purpose of this Bachelor’s Thesis is to define what nursing student's theoretical knowledge and clinical skill requirements are in the inspection of the eye and the knowledge and nursing skills in eye care. The objective was to create a knowledge test for the assessment of this competence. This Bachelor’s Thesis was carried out as a literature-based study so that it followed the principles of literature-based research. The process was divided into three parts: problematisation, explication and argumentation. Finally, a knowledge test was made to ensure that the nursing student's knowledge requirements are reached. The intention is that the YleSHarviointi project can utilize the knowledge test produced by the thesis to ensure the competence of nursing students in the future. The thesis was conducted in accordance with general ethical guidelines. Information for the thesis was researched from literature and the Internet using various databases. The purpose was to find information on eye health and care from the perspective of a nurse. The University of Applied Sciences produces generic and professional content, which consists of clinical knowledge, decision-making, ethics in nursing and evidence-based practice. Students are assessed during their studies in different areas. One of these areas is the cognitive area, which can also be called clinical thinking or decision making in the health sector. Cognitive skills in the health sector include remembering and combining information, problem solving, and critical thinking. Cognitive information can be evaluated through a variety of written tests, which must be conducted within a limited time frame, and answers can be evaluated on a scale of correctly - incorrectly. A nurse can come across eye and vision problems in patients in any environment. It is important to master enough basic knowledge and skills to take care of the patients. The nurse is often the first contact of the patient in the health care unit and it is important for the nurse to be able to assess the need for treatment. Information on eye health and care from the perspective of a nurse is poorly available, and the information we found was mainly focused on specialized care. More research is needed on this topic.
Opinnäytetyömme on laadullinen tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää lasten kokemuksia Lahden Diakonialaitoksen Särö vapaaehtoistoiminnasta. Opinnäytetyössämme oli tarkoitus tutkia ja lisätä lasten osallisuutta erilaisia tutkimusmenetelmiä hyödyntäen. Tarkoituksena oli selvittää Särö vapaaehtoistoiminnan merkityksiä lapsille sekä tuoda esiin Särö vapaaehtoistoimintaa ja sen tarpeellisuutta. Keräsimme opinnäytetyömme aineiston marras-joulukuussa 2017 haastattelemalla kuutta 3–9-vuotiasta lasta näiden kotona. Aineistona käytimme yksilöhaastatteluja sekä lasten piirustuksia. Lasten tuottaman aineiston tueksi keräsimme kyselylomakkeen (liite 1) avulla vanhemmilta aineistoa. Tutkimukseen osallistuminen oli vapaaehtoista. Kysyimme lapsilta sekä heidän vanhemmiltaan luvan tutkimukseen. Tutkimusmenetelminä käytimme lasten teemahaastattelua sekä piirtämistä. Toiminnallisen tutkimuksen piirteitä opinnäytetyöhön toivat piirtäminen, pelaaminen ja Nallekorttien käyttö. Tulosten perusteella voidaan todeta, että lasten näkökulmasta Särö vapaaehtoistoiminta on tärkeää ja merkityksellistä. Toiminta antaa lapsille positiivisia elämyksiä ja suurin osa lapsista vaikutti olevan erittäin tyytyväisiä Särö vapaaehtoistoimintaan. Haastattelu, piirtäminen sekä erityisesti Nallekortit tutkimusmenetelminä toimivat hyvin lasten näkemysten esiintuojina.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää ratsastusterapian merkitystä osana autistisen kehitysvammaisen lapsen kuntoutusta Rinnekoti-Säätiössä. Työssä tarkastellaan asiaa psykofyysisen fysioterapian sekä sensorisen integraation näkökulmasta. Tutkimuskysymyksinä ovat, millaista lapsen sosiaalinen ja motorinen toiminta on ratsastusterapiatilanteessa ja koulu- sekä hoitokotiympäristössä ja millaisia eroja motorisessa ja sosiaalisessa toiminnassa näissä ympäristöissä ilmenee. Kohderyhmän muodostavat Rinnekodin kaksi autistista kehitysvammaista lasta. Lasten havainnoinnin kautta pyrimme tuomaan ratsastusterapian merkitystä heidän kuntoutuksessaan entistä paremmin esille. Tämä työ on toteutettu yhteistyössä Rinnekoti-Säätiön kanssa. Opinnäytetyömme tutkimusote on laadullinen eli kvalitatiivinen. Aineisto on kerätty havaintopäiväkirjaa ja videokuvausta käyttäen. Havainnoinnissa on käytetty menetelmänä tarkkailevaa havainnointia. Aineistoa on kerätty koulu- ja hoitokotiympäristöstä sekä ratsastusterapiatilanteista. Pääasiallisena tarkoituksena on tarkastella lasta hoitokoti- ja kouluympäristössä sekä ratsastusterapiatilanteissa ja verrata kokonaisvaltaista toimintaa toisiinsa, jotta ratsastusterapian mahdolliset merkitykset kuntoutuksen näkökulmasta olisi mahdollista tuoda esille. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysiä käyttäen. Opinnäytetyön tulokset on jaettu tutkimushenkilöittäin A- ja B- osioihin. Teoriaosuus on toteutettu yhdessä opinnäytetyön tekijöiden kesken, mutta tutkimushenkilöiden havainnoinnin tulosten purku on toteutettu erillisinä tapauksina. Uskomme tämän mahdollistavan kahden erilaisen näkökulman esille tuomisen sekä antavan lisänäkökulmaa työhömme. Autismin kirjon muotoja on yhtä monta kuin autistisia henkilöitä, ja jokainen autistinen henkilö on erilainen omine oirekuvineen. Näin ollen yleistyksen tekeminen ratsastusterapian vaikutuksista autistisiin lapsiin on vaikeaa tehdä. Opinnäytetyön havainnointitulosten analyysin perusteella voidaan sanoa, että ratsastusterapialla on positiivisia vaikutuksia niin lapsen sosiaalisella kuin motorisellakin tasolla. Henkilöllä A keskeisinä tuloksina on nähtävissä lisääntynyt sosiaalinen ja fyysinen vuorovaikutus sekä karkeamotoriikan ja ryhdin parantuminen ratsastusterapiatilanteessa verrattuna koulutilanteisiin. Henkilöllä B keskeisenä tuloksena on yleisen keskittymiskyvyn paraneminen sekä vuorovaikutuksellisuuden lisääntyminen ratsastusterapiatilanteissa verrattuna hoitokoti- ja koulutilanteisiin. Uskomme työn hyödyttävän ratsastusterapeutteja ja muuta henkilökuntaa Rinnekoti-Säätiössä sekä lisäävän yleistä tietoutta ratsastusterapian positiivisista vaikutuksista autistisilla ja kehitysvammaisilla lapsilla ja näin ollen lisäävän ratsastusterapian arvostusta fysioterapeuttisena terapiamuotona. Lisätutkimustuloksia aiheesta kuitenkin vielä tarvitaan.
Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkielma, jossa olemme keskittyneet tutkimaan esikouluikäisen lapsen eli 6-vuotiaan lapsen leikkiä ja videointia havainnoinnin välineenä. Tutkimuskysymyksissä olemme pyrkineet selvittämään esikoululaisen leikkiä ryhmässä, lapsen toimintaa leikissä, videoinnin hyötyä lapsen leikin havainnoinnissa sekä omia kokemuksiamme ja oppimaamme videoinnista ja videoanalyysistä. Aineistoa keräsimme erään vantaalaisen päiväkodin esiopetusryhmässä keväällä 2010. Lapsiotoksemme oli n. 12. Aineistona olemme käyttäneet tässä opinnäytetyössä enimmäkseen esiopetusryhmän lasten videoituja vuorovaikutteisia leikkejä. Näitä leikkejä olemme purkaneet, litteroineet ja analysoineet leikkiteorioiden kanssa. Lisäksi olemme haastatelleet esiopetusryhmän lastentarhanopettajaa ja joitakin videoiduissa leikeissä mukana olleita lapsia. Olemme käyttäneet myös aiheeseen liittyvää kirjallista lähdemateriaalia sekä tutkimuksia. Tärkeänä aineistona ovat olleet myös omat kokemuksemme leikin havainnoinnista, esikouluikäisestä lapsesta sekä videoinnista. Teoreettinen viitekehyksemme tässä opinnäytetyössä on leikki ja leikin havainnointi, jonka avulla olemme pyrkineet selvittämään leikin havainnoinnin tarkoituksen ja tärkeyden. Muita viitekehyksiämme ovat videointi, dokumentointi ja videoanalyysi. Teoreettiseen viitekehykseen olemme saaneet tukea sekä leikin että havainnoinnin teorioista. Olemme tutustuneet muun muassa Vygotskyn, Piaget’n, Batesonin ja Hakkaraisen teorioihin leikistä. Huomasimme käytännössä videoavusteisen havainnoinnin hyödyt ja haasteet. Tilanteiden tallentaminen mahdollistaa myöhemmän katselun, josta on esim. lastentarhanopettajalle apua lasten kehitysten arvioinnissa ja leikkien tarkastelussa. Moni ”höpöleikki” muuttuukin yllättäen oikeaksi leikiksi. Toki videoinnissa on myös haastetta, kuten resurssikysymykset (aika ja raha), lasten totuttaminen kameraan sekä kuvaustekniikkapuoli. Koska olemme tehneet laadullista tutkielmaa, pääpyrkimyksenämme ei ole ollut yleistää tuloksia. Aineistomme on hyvin ainutlaatuista ja kuvaa tiettyjen lasten leikkejä ja leikkitilanteita. Olemme kuitenkin pyrkineet tuomaan esiin ilmiöitä, jos olemme niitä aineistoa käsitellessämme havainneet. Tämän opinnäytetyöprosessin onnistumisen arviointi pohjautuu pitkälti sekä omiimme että yhteystyöpäiväkotimme lastentarhanopettajan sekä lasten kokemuksiin. Omiin arvioihimme luotettavuutta tuo videoitu materiaali, johon olemme voineet tarvittaessa palata. Lastentarhanopettajan ja lapsien kokemuksia saimme haastatteluiden ja kuvatun materiaalin näyttämisen yhteydessä. Kokemuksemme tästä opinnäytetyöprojektista ovat positiiviset. Koemme kehittäneemme uutta ja samalla oppineet sekä tutkielman teosta että leikin havainnoinnista videon välityksellä. Sosionomi-koulutuksemme perusopetukseemme ei ole kuulunut pakollisia opintoja leikin havainnoinnista, joten olemme oppineet sitä nyt käytännössä. Olemme oppineet havainnoimaan sekä arvostamaan leikkiä eri tavalla opinnäytetyöprosessin aikana. Olemme myös herättäneet kiinnostusta ja kannustaneet yhteistyöpäiväkotimme henkilökuntaa videokameran hankkimiseen ja käyttöön esimerkillämme.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kirjallinen potilasopas divertikuliitin kotihoidosta vuodeosastolta kotiutuville potilaille. Opas tehtiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirille. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää potilasohjausta kirjallista materiaalia hyödyntäen sisätautien vuodeosastolla. Opinnäytetyö sisälsi teoriaperustan ja sen pohjalta tehdyn potilasoppaan divertikuliittia sairastaville potilaille. Opinnäytetyö sisältää teoriatietoa divertikuliitista, sen esiintyvyydestä, syistä, tutkimuksista, hoidosta ja ehkäisystä. Lisäksi teoriaosuuteen on koottu tietoa hyvästä potilasohjauksesta sekä potilasoppaan laatukriteereistä. Opinnäytetyön menetelmänä toimi narratiiviinen kirjallisuuskatsaus. Järjestelmällinen tiedonhaun prosessi aloitettiin hakulausekkeiden testaamisella. Järjestelmällisen haun tarkoituksena oli tunnistaa ja löytää kaikki tutkimuskysymyksiin vastaava materiaali. Kirjallisuuskatsaukseen sisällytettäviä alkuperäistutkimuksia varten määriteltiin tarkat sisäänotto- ja poissulkukriteerit. Jäsentelyä helpottamaan koottiin taulukko tietokannoista ja hakusanoista. Opinnäytetyössä käytettiin sekä kotimaisia että kansainvälisiä tutkimuksia. Tutkimukset analysoitiin teema-analyysiä käyttäen. Tuloksista selvisi, että elintavoilla on vaikutusta divertikuliitin syntyyn. Merkitykselliset asiat divertikuliitin ennaltaehkäisyn kannalta olivat laadukas ravitsemus, kuidun lisääminen ruokavalioon sekä liikunnan lisääminen. Teoriapohjasta ja kirjallisuuskatsauksen tuloksista syntyi A5-kokoinen opas. Opinnäytetyö on tehty kunnioittaen eettisiä suosituksia sekä tutkimusetiikkaa. Oppaasta kerättiin palaute erillisellä palautelomakkeella sisätautien vuodeosaston henkilökunnalta. Saadun palautteen perusteella opas oli selkeä ja helppolukuinen. Lisäksi oppaasta koettiin olevan hyötyä sairaanhoitajille potilasohjauksessa sekä potilaille itsehoidon toteuttamisessa. Jatkokehitysehdotuksena voi tutkia, onko divertikuliitin potilasopas vastannut sisätautien vuodeosaston tarpeita ja onko opas ollut hyödyllinen.
Detta examensarbete är en del av Yrkeshögskolan Novias projekt Tillgänglighet i vardagen. Examensarbetet är ett funktionellt arbete vars produkt är ett rollspel för barn från 3 till 5 år. Examensarbetet tangerar barns socioemotionella färdigheter, tillgänglighet och språkutveckling inom småbarnspedagogiken. Examensarbetets syfte var att skapa en ny produkt för att stödja barnens språkutveckling och socioemotionella färdigheter på ett roligt och kreativt sätt. Examensarbetets rollspel utvecklades med hjälp av metoden servicedesign, där looparna utfördes på olika daghem. Examensarbetet strävar efter att barn inom småbarnspedagogiken ska få ett nytt och intressant verktyg för att befrämja språkutvecklingen, ordförrådet, problemlösningsförmågan, samarbetet och att känna på olika känslor. Genom att spela rollspelet kan barnen lära sig av varandras styrkor och svagheter. Tanken med rollspelet är att det ska vara enkelt att använda både för barn och för vuxna. Frågeställningen examensarbetet tangerar är följande: vilka metoder fungerar som stöd för barnets språkinlärning? Vilka metoder fungerar som stöd för barnets socioemotionella färdigheter? Examensarbetets rollspel är en produkt som fungerar som ett bordsspel där barnen tar olika djurroller och får leva sig in i dessa. Barnen behöver samarbeta och diskutera för att lösa de problem som uppstår i rollspelet och för att komma vidare i spelet. Rollspelet innehåller aktiviteter där barnen får sitta och fundera, samt stiga upp och röra på sig. Rollspelet är anpassningsbart, vilket innebär att det går att tangera olika teman
Detta examensarbete är en del av Yrkeshögskolan Novias projekt Tillgänglighet i vardagen. Examensarbetet är ett funktionellt arbete vars produkt är ett rollspel för barn från 3 till 5 år. Examensarbetet tangerar barns socioemotionella färdigheter, tillgänglighet och språkutveckling inom småbarnspedagogiken. Examensarbetets syfte var att skapa en ny produkt för att stödja barnens språkutveckling och socioemotionella färdigheter på ett roligt och kreativt sätt. Examensarbetets rollspel utvecklades med hjälp av metoden servicedesign, där looparna utfördes på olika daghem. Examensarbetet strävar efter att barn inom småbarnspedagogiken ska få ett nytt och intressant verktyg för att befrämja språkutvecklingen, ordförrådet, problemlösningsförmågan, samarbetet och att känna på olika känslor. Genom att spela rollspelet kan barnen lära sig av varandras styrkor och svagheter. Tanken med rollspelet är att det ska vara enkelt att använda både för barn och för vuxna. Frågeställningen examensarbetet tangerar är följande: vilka metoder fungerar som stöd för barnets språkinlärning? Vilka metoder fungerar som stöd för barnets socioemotionella färdigheter? Examensarbetets rollspel är en produkt som fungerar som ett bordsspel där barnen tar olika djurroller och får leva sig in i dessa. Barnen behöver samarbeta och diskutera för att lösa de problem som uppstår i rollspelet och för att komma vidare i spelet. Rollspelet innehåller aktiviteter där barnen får sitta och fundera, samt stiga upp och röra på sig. Rollspelet är anpassningsbart, vilket innebär att det går att tangera olika teman.