Kaikki aineistot
Lisää
Tämän opinnäytetyön aiheena oli selvittää vaiheittain laadittavan asemakaavan muu-toksen käyttöä pohjavesien suojelun välineenä. Maankäyttö- ja rakennuslakiin vuonna 2017 tehdyillä muutoksilla mahdollistettiin asemakaavan muuttaminen vaiheittain, vain yhtä tai useampaa asiakokonaisuutta koskien. Opinnäytetyö on osa Uudenmaan ELY-keskuksen käynnistämää hanketta, jonka tarkoituksena on tutkia, kuinka pohja-vesiasioiden hallintaa kunnan alueella voitaisiin edistää eritasoisten kaavojen avulla. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä toimi kirjallisuuskatsaus pohjavesistä ja niiden suojelusta, maankäytön suunnittelujärjestelmästä sekä vireillä olevasta maan-käyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta. Työssä selvitettiin, milloin asemakaavassa olevia pohjaveden suojelumääräyksiä ja – merkintöjä olisi syytä muuttaa, voitaisiinko muutokseen käyttää vaiheittain laadittavaa asemakaavaa ja miten asemakaavan muutos tulisi rajata. Lisäksi luotiin katsaus eri kaavatasojen ja muiden rakentamista ohjaavien määräysten rooliin pohjavesien suo-jelussa sekä tutustuttiin vaiheittain laadittavan kaavan käyttömahdollisuuksiin asema-kaavan lisäksi myös muilla kaavatasoilla. Asemakaavan muutostarpeen arvioimisen apuna käytettiin paikkatietoanalyysiä yhdistämällä asemakaavasta saatuja tietoja pohjavesitietoihin sekä rakentamisen ennusteisiin. Opinnäytetyössä osoitettiin, että riittäviin selvityksiin perustuva ja oikein kohdennettu vaiheittain laadittava asemakaavan muutos tarjoaa käyttökelpoisen välineen pohjave-sien suojeluun.
Keski-Uudenmaan kuntien alueille sijoittuu useita tärkeitä pohjavesialueita. Alueen kunnissa käytetyissä pohjavesialueita koskevissa kaavamääräyksissä on suurta vaihtelevuutta sisällöltään ja suojelutasoltaan, joka on johtanut epätietoisuuteen ja myös väärinkäsityksiin alueen maankäyttömahdollisuuksista. Alueella vilkkaana käyvän rakentamisen ja kaavoittamisen vuoksi Uudenmaan ELY-keskus käynnisti projektin, jonka tarkoituksena oli tutkia, kuinka pohjavesiasioiden hallintaa voitaisiin edistää eritasoisten kaavojen avulla. Tarkasteltavat kaavatasot olivat yleis-, asema- ja vaiheasemakaava sekä kuntien yhteinen yleiskaava. Projektin tavoitteena oli kehittää yhteistyössä osallistuvien kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa kunkin kaavatason edellyttämän tarkkuuden vaatimat yhtenäiset suojelumääräykset ja pohjavesialueiden merkintätavat sekä luoda käsikirja kaavoittajille pohjavesistä ja niiden suojelusta. Projektia varten perustettiin ohjausryhmä, johon kutsuttiin edustajat Nurmijärven, Tuusulan, Mäntsälän ja Sipoon kunnista, Hyvinkään kaupungista, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksesta sekä Ympäristöministeriöstä. Uudenmaan ELY-keskus toimi projektin käynnistäjänä, ohjaajana ja rahoittajana. Työ koostui neljästä vaiheesta. Ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin vaiheittain laadittavan asemakaavan muutoksen käyttömahdolli-suuksia pohjavesien suojelun välineenä ja selvitettiin syitä pohjavesialueiden suojelumääräysten muuttamistarpeelle. Lisäksi tuotiin esille tekijöitä, joiden täyttyessä asemakaavan laatiminen vaiheittain voisi olla järkevää. Toisessa vaiheessa tutkittiin eriasteisten kaavojen sisältöjä pohjavesien suojelun kannalta, ja selvitettiin eri kaavatasojen rooleja pohjavesien suojelussa. Kolmannessa vaiheessa laadittiin yleis- ja asemakaavoissa käytettävät pohjavesialueiden merkintätavat ja kaavamääräyssuositukset. Näiden kolmen vaiheen tuloksiin perustuen laadittiin ohje erityisesti kaavoittajille pohjavesistä. Työhön sisältyi myös pohjavesiä koskevan ajantasaisen lainsäädännön kokoaminen. Työn keskeisenä tavoitteena oli tuoda esille pohjavesialueiden erityispiirteitä ja yhdenmukaistaa eri kaavatasoilla käytettäviä merkintöjä ja määräyksiä. Pohjavesialueille kaavoitettavien alueiden käyttötarkoitukset ja paikan ominaisuudet poikkeavat kuitenkin niin paljon toisistaan, ettei yleispäteviä määräyksiä voi antaa. Tämän työn tuloksena esitettiin kuitenkin määräyksiä ja merkintätapoja, joiden sisällössä on pyritty huomioimaan mahdollisimman laajasti pohjaveden kannalta huomioon otettavia seikkoja. Pohjavesiä koskevien merkintöjen ja määräysten yhtenäistäminen helpottaa kaavan laatijoiden ja kaavoja tulkitsevien työtä sekä parantaa pohjavesien suojelua. Julkaisun saavutettavuus on tarkistettu.
An English Executive Summary of a longer report in Finnish assessing the impacts of the COVID-19 crisis on society over the past and next few years. The review draws on a number of studies and studies already carried out on the COVID-19 crisis. The level of review is summative and strategic. The aim is to create a perspective on recovery from the crisis and what remedial action the government should prepare for. Since crises always provide an opportunity for renewal, efforts have also been made to identify opportunities. The work has been carried out in cooperation with the Prime Minister's Office, the Ministry of Social Affairs and Health, the National Institute for Health and Welfare, the Ministry of Finance, the Ministry of Economic Affairs and Employment and the Ministry of Education and Culture. The original Finnish report is divided into three parts, the first of which contains a summary and recommendations, the second focuses on epidemiological scenarios and more detailed impact descriptions, and the third part contains a few brief reviews of researchers and a comment by Sitra. The Executive Summary is based on Part One. The longer report in Finnish: <a href="http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-708-9">The longer report in Finnish</a>
Tässä raportissa arvioidaan COVID-19 -kriisin yhteiskunnallisia vaikutuksia Suomessa. Raportin aikajänne ulottuu jo toteutuneista vaikutuksista lähivuosia koskeviin arvioihin. Tarkastelu nojaa lukuisiin selvityksiin ja tutkimuksiin, joita COVID-19 -kriisistä on jo laadittu. Tarkastelutaso on kokoava ja strateginen. Tavoitteena on luoda näkymää kriisistä palautumiseen ja siihen, millaisiin korjaaviin toimiin hallituksen tulisi varautua. Kriisit tarjoavat tilaisuuden uudistumiselle, joten raportissa pyritään myös tunnistamaan kriisiajan opetuksia ja avautuneita mahdollisuuksia. Raportin ensimmäisessä osassa esitellään yhteenveto arvioista ja toimenpidesuosituksista. Toisen osan epidemiologisissa skenaarioissa hahmotellaan epidemian vaihtoehtoisia kehityskulkuja lähikuukausina ja -vuosina. Toisessa osassa on myös tarkemmat kuvaukset kriisin taloudellisista ja sosiaalisista vaikutuksista. Virkatyönä tehtyä kokonaisuutta täydentävät tutkijoiden ja Sitran puheenvuorot raportin kolmannessa osassa. Epidemiologisesti Suomi on kansainvälisesti verraten selvinnyt kriisistä varsin hyvin, mihin on osaltaan vaikuttanut luottamus viranomaisiin ja viranomaisviestintään. Myös talous vaikuttaisi toipuvan kriisistä yleisesti ottaen hyvin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa syntynyt hoitovelka sen sijaan antaa aiheita huoleen. Huolestuttavaa on erityisesti se, että kriisin haitat vaikuttavat kasautuneen ennestään haavoittuvassa asemassa oleville kasvattaen näin yhteiskunnan eriarvoisuutta. Kaiken kaikkiaan korona-ajan kielteiset vaikutukset ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti oli kyse sitten toimialoista, väestöryhmistä tai alueista. Kriisillä voi myös olla pitkäaikaisia vaikutuksia nuorten oppimiseen ja hyvinvointiin. Vaikka tässä puhutaan COVID-19 -kriisin vaikutuksista, tosiasiassa kriisin vaikutuksia on vaikea erottaa muista samanaikaisesti vaikuttavista muutosvoimista. Pandemia-aika on vauhdittanut käynnissä olleita kehityskulkuja, kuten digitalisaatiota, tai tehnyt näkyvämmäksi piilossa olleita ilmiöitä. Raportin viimeistelyn aikana geopoliittinen tilanne on muuttunut merkittävästi, mikä tuo uutta epävarmuutta kriisistä palautumista koskeviin arvioihin. Selvitys on jatkoa vuosina 2020 ja 2021 julkaistuille COVID-19:n kehitystä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia koskeville skenaarioraporteille.
Tässä muistiossa kuvataan kolme skenaariota COVID-19-epidemian kehittymisestä Suomessa. Skenaarioissa tarkastellaan epidemiologisen tilanteen kehittymistä sekä sen taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Skenaariot eivät ole ennusteita vaan karkeita ja yksinkertaistettuja vaihtoehtoisten kehityskulkujen kuvauksia. Tarkastelutaso on strateginen, eikä muistiossa käsitellä toimenpiteitä yksityiskohtaisesti. Tarkoitus on tukea hallitusta strategisessa päätöksenteossa ja vaihtoehtojen punninnassa. Skenaarioissa tarkastellaan ajanjaksoa joulukuusta 2020 kesäkuun loppuun 2021. Suomen tilanne vuoden 2020 lopussa on noudattanut samankaltaista kiihtyvää kehityskulkua kuin muissa Euroopan maissa on syyskaudella nähty, mutta huomattavalla viiveellä ja muita maita selvästi hitaammin kehittyen. Virusta on väestössä koko maassa, mutta ilmaantuvuus on yhä EU:n keskiarvoa selvästi alhaisempi.
I denna promemoria redogörs för tre möjliga scenarier för hur covid-19-pandemin kommer att utvecklas och vilka ekonomiska och sociala konsekvenser den får. Scenarierna omspänner tiden från den inkommande sommaren till slutet av år 2023. Analysen som presenteras här är en fortsättning på de scenarier på kortare sikt (ca 6 mån.) som gavs ut i december 2020 och som på samma sätt gällde de sammanlagda och inbördes effekterna av pandemin och de ekonomiska och sociala konsekvenserna . Tills vidare har Finland klarat av covid-19-pandemin med relativt små skador i jämförelse med andra länder med hänseende till hälsoskyddet eller ekonomin. Fram till början av februari hade det till exempel i Finland i förhållande till befolkningen konstaterats minst covid-19-fall inom hela EU/EES-området. Utvecklingen har i början av året huvudsakligen följt scenariot för basnivån av de alternativ som offentliggjordes i december. Från mitten av februari har antalet smittfall börjat öka, och olika virusmutationer har snabbt börjat sprida sig. Samtidigt har behovet av vårdplatser på sjukhus börjat öka. I skrivande stund i början av mars är den epidemiologiska situationen i Finland mycket utmanande.
Tässä muistiossa on kuvattu kolme mahdollista korona-epidemian kehityskulkua taloudellisine ja sosiaalisine vaikutuksineen. Skenaariot alkavat kuluvan vuoden kesästä ja jatkuvat vuoden 2023 loppuun. Tässä esiteltävä analyysi on jatkoa joulukuussa 2020 julkistetuille lyhyemmän (n. 6 kk) aikavälin skenaarioille, joissa tarkastelun kohteena oli yhtäläisesti epidemian, talouden ja sosiaalisten seurausten yhteis- ja keskinäisvaikutukset. Toistaiseksi Suomi on selvinnyt COVID-19-epidemiasta sangen vähäisin vaurioin, jos tarkastellaan asiaa terveyden suojelun tai talouden näkökulmasta ja verrataan muihin maihin. Esimerkiksi helmikuun alkuun mennessä Suomessa oli todettu väestöön suhteutettuna vähiten COVID-19-tapauksia koko EU/ETA alueella. Kehitys on alkuvuonna pääpiirteissään noudattanut joulukuussa julkistettujen skenaarioiden perusvaihtoehtoa. Helmikuun jälkipuoliskolta alkaen tartunnat ovat lisääntyneet nopeasti, virusmuunnokset ovat yleistyneet nopeasti ja sairaalapaikkojen tarve on alkanut kasvaa. Suomen epidemiologinen tilanne on helmi-maaliskuun vaihteessa erittäin haastava. On kuitenkin mahdollista, että epidemiatilanteen merkittävä huonontuminen voidaan vielä pysäyttää helmi-maaliskuun vaihteessa käyttöön otetuilla tiukoilla rajoitustoimilla. Tällöin joulukuussa hahmoteltujen kielteisempien skenaarioiden taloudelliset ja sosiaaliset vauriot olisivat vältettävissä. Pitkittyvät rajoitustoimet voivat aiheuttaa erittäin merkittäviä hyvinvoinnin ongelmia ja negatiivisia taloudellisia seurauksia etenkin suoraan rajoitusten kohteeksi joutuvilla toimialoilla. Joulukuun skenaariotarkastelussa oli kuitenkin päädytty empiirisen tutkimuksen nojalla arvioimaan, että epidemian hallinnassa pitämisen yhteiskunnalliset ja taloudelliset hyödyt ylittävät rajoitustoimista koituvat haitat. Näin olisi erityisesti tilanteessa, jossa voimakkaat rajoitustoimet ajoitettaisiin siten, että pystytään estämään epidemian kiihtyminen hallitsemattomaksi ennen rokotusten ja vuodenaikavaihtelun odotettua vaikutusta.
This memorandum describes three potential evolution trends that the corona epidemic might follow in Finland, together with their economic and social impacts. The scenarios start from the coming summer and extend until the end of 2023. The analysis presented here is a follow- up to the short-term scenarios (covering approx. 6 months) published in December 2020 that examined the combined and mutual effects of the epidemic and its economic and social consequences. Compared with many other countries, Finland has so far survived the COVID-19 epidemic with relatively little damage in terms of health protection and the economy. By the beginning of February 2021, the lowest number of COVID-19 cases relative to the population than anywhere else in the EU/EEA area was recorded in Finland. In the early part of this year, the evolution has essentially followed the base case scenario of the models published last December. Since the second half of February, infections have increased rapidly, virus variants are spreading fast, and there is a growing demand for hospital beds. At present, at the turn of February and March 2021, Finland faces a very challenging epidemiological situation.