Kaikki aineistot
Lisää
Digitalisaatio ja globalisaatio ovat vauhdittaneet ohjelmistoalan kasvua. Asiantuntijaorganisaatioille ominaisesti ohjelmistoalalla kilpailukyky perustuu organisaatiossa olevaan osaamiseen, mutta osaajista on pulaa ja yritykset rekrytoivatkin vastavalmistuneita suoraan korkeakouluista. Nuoret osaajat tuovat muutoksen mukanaan; kovien arvojen sijaan pehmeät arvot korostuvat, kun työltä odotetaan muun muassa merkityksellisyyttä ja arvostusta. Asiantuntijuuden lisäksi arvostusta pitää saada kokea myös yksilönä, ihmisenä. Arvostuksen kokeminen on kriittistä, joten arvostuksen osoittamiseen tulisi panostaa asiantuntijaorganisaatioissa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia arvostuksen kokemista ja mahdollisuuksia tukea arvostuksen kokemista ja osoittamista asiantuntijaorganisaatiossa osaamisen johtamisella. Lisäksi tavoitteena on luoda tapoja lisätä arvostusta ja sen osoittamista. Kehittämistyö toteutettiin Futurice Oy:lle, joka on ohjelmistoalalla toimiva asiantuntijaorganisaatio. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu osaamisen johtamisesta, arvostuksesta ja osaamisesta. Arvostus on tutkittava ilmiö, jota tulee ymmärtää, jotta sen kokemista ja osoittamista voidaan pyrkiä tukemaan. Osaamisen johtaminen ja kehittäminen tarjoavat prosesseja ja työkaluja, joiden avulla tuoda organisaatiossa oleva ja arvostukseen tarvittava osaaminen esiin. Osaaminen yhdistää arvostuksen ja osaamisen johtamisen. Opinnäytetyön tutkimuksellinen lähestymistapa on tapaustutkimus. Tutkimusmenetelminä käytettiin kyselyä, haastatteluja ja osallistavaa ideointia. Kolmen eri asiantuntijaryhmän edustajista haastateltiin kuutta henkilöä ja lisäksi haastateltiin asiantuntijaryhmien osaamisesta vastaavat kolme henkilöä. Kysely ja osallistava ideointi taas toteutettiin laajemmalla kohderyhmällä. Tutkimustulosten perusteella asiantuntijaorganisaatiossa arvostetaan kollegan persoonaa ja osaamista. Arvostuksen kokemisessa korostui myös luottamus, ja arvostuksessa kollegaa kohtaan merkittävässä roolissa on se, miten hyvin kyseinen henkilö edustaa organisaatiota, sen kulttuuria ja arvoja. Arvostus perustui tietämykseen kollegan osaamisesta, joka taas syntyy työkokemuksen ja yhdessä työskentelyn myötä. Osaamisen johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa näyttäytyy enemmänkin osaamisen kehittämisenä, jolloin asiantuntijat vastaavat oman asiantuntijuutensa ja osaamisensa kehittämisestä ja heidän tukemisensa on organisaation vastuulla. Osaamisen johtamisella voidaan todennäköisesti tukea arvostuksen kokemista ja osoittamista, etenkin tuomalla esiin asiantuntijoiden osaaminen. Arvostukseen vaaditaan sekä tietämystä kollegan osaamisesta että sosiaalista osaamista, kuten tunneälyä ja empatiaa. Ammatillisen osaamisen rinnalla tulisikin korostaa myös sosiaalista osaamista, jotta voidaan tukea arvostuksen kokemista ja osoittamista. Opinnäytetyön lopputuloksena syntyi työkalut Osaamispuu ja Arvostustimantti sekä ajattelumalli ”4+2 tapaa osoittaa arvostusta”. Sekä työkalut että muut tulokset ovat siirrettävissä ja hyödynnettävissä myös muissa organisaatioissa eri toimialoilla.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää miten oppimisympäristön toimintaa voidaan kehittää kannattavaksi liiketoiminnaksi. Tutkimuksen kohteena oli Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran toimipisteessä sijaitseva Laurea Events, joka on osa BarLaurean tutkimus-, kehittämis- ja oppimisympäristöä. Laurea Events työllistää nykytilassaan yhden tapahtumakoordinaattoriharjoittelijan ja tuottaa noin 40–50 erikokoista tapahtumaa vuosittain. Tarve tutkimukselle syntyi keväällä 2011, kun huomattiin ulkopuolisten tapahtumien kysynnän kasvaneen, mutta resurssien puitteissa kysyntään ei voitu vastata. Tutkimuksen pohjalta Laurea Eventsille luotiin liiketoimintasuunnitelma, jota mukailemalla sen toimintaa voidaan kehittää tulevaisuudessa. Tutkimukselle asetettiin kolme päätutkimusongelmaa, joiden pohjalta rakennettiin teoreettinen viitekehys. Tutkimusongelmat keskittyivät oppimisympäristön kehittämisen tapoihin, Laurea Eventsin kehittämiseen ja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen tapahtuma-alan yritykselle. Tutkimuksen teoriapohja koostui toimintaympäristön esittelystä sekä teoreettisen viitekehyksen pääkäsitteistä, joita olivat liiketoimintasuunnitelma, liiketoiminnan kehittäminen sekä tapahtuma-ala. Työ toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa tutkittiin Laurea Eventsiä ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksia sekä perehdyttiin tapahtuma-alaan kokonaisuutena. Tutkimusmenetelminä käytettiin teemahaastattelua ja benchmarkkausta. Teemahaastattelu toteutettiin neljälle eri taholle ja benchmarkkauksen kohteena olivat kaksi erilaista liiketoimintaa tekevää oppimisympäristöä. Kaikkiin asetettuihin tutkimusongelmiin saatiin tutkimuksen edetessä vastaukset. Tutkimustulosten yhteenvedon myötä todettiin, että Laurea Eventsin toiminnan kehittämiselle on tarvetta. Nykytilassa toiminta on tehotonta päätoimisen työntekijän vaihtuessa puolen vuoden välein, jolloin prosessissa ei saavuteta jatkuvuutta ja sen myötä palvelun laatu kärsii. Myös tuloillaan oleva ammattikorkeakoulu-uudistus tuo mahdollisesti tarpeen liiketoiminnan tekemiselle ammattikorkeakouluissa ja Laurea Eventsin toiminnan kasvattaminen olisi vastaus tarpeeseen. Toiminnallisena osuutena tuotettu Laurea Eventsin liiketoimintasuunnitelma toteutettiin aloittavan yrityksen liiketoimintasuunnitelmarungolla, sillä BarLaurealla tai Laurea Eventsillä ei ollut aikaisempaa suunnitelmaa. Liiketoimintasuunnitelma tulee toimimaan hyvänä pohjana lähdettäessä kehittämään Laurea Eventsin toimintaa tulevaisuudessa, mutta valmis se ei ole, kuten eivät liiketoimintasuunnitelmat koskaan. Ajan kuluessa ja kehittämistä aloitettaessa esimerkiksi toimintaympäristön analyysi pitäisi tehdä uudelleen, pohtia hinnoittelu tarkemmin verottajan ja markkinoiden asettamien rajoitusten puitteissa, laskea tarkemmin myyntitavoitteet, budjetti ynnä muut talousasiat ja ottaa huomioon ammattikorkeakoulu-uudistuksen mukanaan mahdollisesti tuomat muutokset.
Office work today has been found to be much more emotionally demanding than in the past. The current environment in which organizations operate is full of turbulence and competitive pressure, which influences the employees as well. Businesses are in constant search of different ways of making their staff more productive to increase the efficiency of their companies. Resilience, which stands for an ability to bounce back from adversity and stressful situations, is therefore called for in the positions of many office workers. This research aims at finding out what the role of the organization is in the resilience of its employees. Recognizing and utilizing the most effective ways of improving the staff’s resilience would presumably increase not only the level of performance of the staff but also of the entire company. In order to spot the different factors in an organization to affect the employees’ resilience, a mixed methods research was conducted in a case company. Resilience tests were first arranged in the company to collect quantitative data on the sample, but the emphasis of the study was on the semi-structured interviews that provided a qualitative approach on the matter. The focus of the study was on the group of professional and managerial staff, that consists of different kinds of knowledge workers and specialists. The results suggest that there are both positive and negative factors in an organization that affect the staff in terms of resilience. Increasing awareness of resilience and providing tools for improving it is one of the most important actions that a company’s management can take. However, it was also noticed that by buffering some of the negative factors in the business environment, the process can be further supported. Change proved out to be a highly negative factor in the company, which is why an increase in the flow of information, managerial support and visibility of management would be recommended. Resilience could also be utilized in recruiting for positions with a high risk of adversity and in team building to increase diversity and thus make more valuable teams.
Die traditionellen Abiturprüfungen in Finnland werden in Zukunft elektronisch durchgeführt und das ist eine große Veränderung in einem engen Zeitplan. Das Ziel dieser Pro-Gradu-Arbeit ist, eine bessere Kenntnis der elektronischen Abiturprüfung im Fach Deutsch als Fremdsprache zu bekommen. Um das Ziel der Arbeit zu erreichen, wurden sowohl die traditionelle als auch die elektronische Abiturprüfung vorgestellt und ein Vergleich der Prüfungen erstellt. Zusätzlich wurden vier DaF-Lehrerinnen aus der Umgebung Oulu interviewt, um aktuelle Aussagen und Meinungen der Lehrer bezüglich der elektronischen Abiturprüfung zu bekommen. Außerdem wurde versucht, einen Überblick über die Anwendung der Informations- und Kommunikationstechnik im DaF-Unterricht der Lehrerinnen zu bekommen. Die Ergebnisse des Vergleichs zeigen, dass die Veränderung mehr technisch als inhaltlich sein wird, da der Hauptunterschied zwischen der traditionellen und der elektronischen Abiturprüfung in der verwendeten Technik liegt. Während die traditionelle Abiturprüfung eine schwarz-weiße Papierversion ist, die mit dem Bleistift gemacht wird, werden die Abiturienten die elektronische Prüfung mit ihren Laptops und mit aufgesetzten Kopfhörern machen. Die Ergebnisse der Interviews zeigen, dass die vier DaF-Lehrerinnen allgemein positive Einstellungen und Erwartungen gegenüber der elektronischen Abiturprüfung haben. Auch die Schüler haben positive Einstellungen gegenüber der elektronischen Abiturprüfung. Mithilfe der neuen Medien wird die elektronische Prüfung vielseitiger sein, da die Prüfungsaufgaben Videos, Bilder sowie Farben enthalten können. Außerdem wird die elektronische Abiturprüfung sogar einen mündlichen Teil hinzu bekommen. Jedoch sind die Lehrerinnen besorgt darüber, dass die elektronische Abiturprüfung einen so schnellen Zeitplan verlangt. Außerdem machen sie sich Sorgen darüber, wie die Prüfung technisch funktionieren wird und wie sie auf die elektronischen Abiturprüfungen vorbereiten können, da Ylioppilastutkintolautakunta keine Musterprüfungen veröffentlichen wird und einige Lehrerinnen finden, dass sie keine Expertinnen in der Informations- und Kommunikationstechnik sind. Obwohl diese Untersuchung nicht als eine Verallgemeinerung dienen kann, können die Ergebnisse einen aktuellen Überblick sowohl über die Einstellungen der DaF-Lehrerinnen gegenüber der elektronischen Abiturprüfung als auch über die Anwendung der Informations- und Kommunikationstechnik im DaF-Unterricht der Lehrerinnen geben.