Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää toteutuneiden laivaprojektien propulsiovalintaan johtaneita seikkoja ja perusteita. Tekninen edistys on tuonut laivateollisuuteen huomattavan laajan valikoiman erilaisia propulsioratkaisuja, joiden hyviä puolia pyritään osoittamaan erilaisilla laskuilla ja operatiivisilla ominaisuuksilla. Silti valtaosa toteutuneista laivaprojekteista nojaa muuten teknillisestä edistyksellisyydestä huolimatta varsin perinteisiin perusratkaisuihin. Miksi näin edelleen on, oli keskeinen kysymys lähdettäessä tekemään tätä työtä. Koska uusien innovaatioiden markkinoinnissa usein pyritään todistamaan ratkaisun taloudellinen hyöty matemaattisesti, on aihetta kysyä, miksi edelleen valittaisiin perinteinen ratkaisu, jos kerran saavutetaan todistettavaa etua innovatiivisilla ratkaisuilla. Tehtyjen valintojen taustalla täytyy siis olla joko muita taloudellisia seikkoja tai sitten muuta tietoa tai uskomuksia. Opinnäytetyön lähdemateriaalina ovat pääasiassa keskustelut telakoiden ja varustamoiden edustajien kanssa vasta-argumentteina propulsiolaitteiden toimittajien väittämille. Kaikkia dokumentteja ei ole voitu luovuttaa liitettäväksi työn lähdemateriaaliksi yrityssalaisuuden nimissä. Julkiset dokumentit, nähdyt dokumentit ja keskustelut ovat kuitenkin pystyneet antamaan selkeän ja uskottavan kuvan toteutuneiden laivaprojektien propulsiovalintoihin vaikuttaneista perusteista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kohdeyrityksen työmaan kustannustarkkailua. Työn tilaajana toimi MM-Yritysrakentaja Oy. Työn tilaaja oli havainnut toiminnan olevan kannattamatonta ja uskoi syiden löytyvän osittain työmaan kustannustarkkailusta. Päätavoitteena työssä oli löytää kohdeyrityksen työmaan kustannustarkkailun ongelmakohdat, tuoda ne esille ja esittää ratkaisutoimenpiteitä löytyneiden ongelmakohtien poistamiseksi. Työmaan kustannustarkkailun lisäksi työssä perehdyttiin luotettavaan kustannusten ennustettavuuteen. Kohdeyrityksen työmaan kustannustarkkailun ongelmakohdat ja ratkaisuehdotukset löydettiin työn tekijän omakohtaisen kokemuksen, kyselytutkimuksen ja alan kirjallisuuden avulla. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin yrityksen toimihenkilöiden näkemyksiä työmaan kustannustarkkailusta ja kustannusten ennustamisesta. Kyselytutkimuksen ja työn tekijän omakohtaisen kokemuksen perusteella löydettiin yrityksen työmaan kustannustarkkailun suorittamisesta asiakokonaisuudet, joita työssä käsitellään. Ongelmakohtien ratkaisuehdotukset perustuvat kyselytutkimuksesta ja alan kirjallisuudesta saatuihin tietoihin. Työn teoriaosuudessa käsitellään alan kirjallisuuden avulla toimivan työmaan kustannustarkkailun ja luotettavan työmaan kustannusten ennustamisen keinoja. Ennen rakentamisvaihetta tapahtuva kustannustarkkailu on rajattu pois tästä opinnäytetyöstä. Sitä kuitenkin käsitellään työn teoriaosuudessa kokonaiskuvan ja kustannustarkkailuun liittyvien käsitteiden hahmottamisen kannalta. Työssä löydettiin kohdeyrityksen työmaan kustannustarkkailun ongelmakohtia ja näille ongelmakohdille esitettiin ratkaisuehdotuksia. Lisäksi oheistuotteena syntyi työmaan kustannustarkkailun prosessikaavio, jonka tarkoitus oli yhdenmukaistaa yrityksen toimintatapoja työmaan kustannustarkkailun osalta. Prosessikaavion oli tarkoitus ohjata yrityksen toimihenkilöitä kustannustarkkailun tehtävissä. Ratkaisuehdotuksia ja prosessikaavion toimintaa ei ehditty testata käytännön työssä ennen kohdeyrityksen konkurssia. Ratkaisuehdotuksia tulee testata käytännön työssä, jotta nähdään toimivatko ne. Koekäytön aikana toimintatapoja tulee tarkastella erittäin tarkasti, jotta niiden mahdolliset puutteet havaitaan ja tarvittaessa niitä tulee jatkokehittää.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella kahta toimeksiantajayrityksen FPro Consulting osk. liiketaloudellisesti merkittävintä projektia sekä tuottaa yrityksen tietoon kehitysehdotuksia, joita hyödyntämällä yritys voi edistää myyntiään tulevaisuuden projekteissaan. Opinnäytetyön on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmetodina työssä käytettiin sekä yksilö- että ryhmähaastatteluihin toimeksiantajan työntekijöille. Yksilöhaastatteluihin valitsimme yrityksen toimitusjohtajan sekä kummankin tarkasteltavana olevan projektin vastuuhenkilön. Ryhmähaastatteluun osallistui suurin osa yrityksen osakkaista. Haastattelujen lisäksi FPro Consulting toimitti käyttöömme statistiikkaa analysoitavissa projekteissa myytyjen palvelujen sekä tuotteiden määristä. Tutkimuksen tietopohja perustuu myynnin ja markkinoinnin painettuun kirjallisuuteen sekä Internet-lähteisiin. Tutkimuksessa nousi esille, että toimeksiantajan myyntiprosessissa voitaisiin kehittää erityisesti työntekijöiden resursseja paremmin hyödyntäen. Useassa yhtäaikaisessa projektissa resursseja tulisi allokoida ensisijaisesti tarveperus-teisesti ja vasta sen jälkeen työntekijöiden omien mielenkiinnonkohteiden mu-kaan. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että yrityksen tavoitteena olleeseen Suo-men ja Ruotsin rajat ylittävään kauppaan olisi kannattanut panostaa enemmän, sillä toimeksiantajan strateginen sijainti jäi pitkälti hyödyntämättä. Kolmanneksi, toimeksiantajan jälkimarkkinointiin olisi toivonut enemmän suunnitelmallisuutta erityisesti asiakastyytyväisyyden mittaamisen osalta.
We consider a generalised Webster’s equation for describing wave propagation in curved tubular structures such as variable diameter acoustic wave guides. Webster’s equation in generalised form has been rigorously derived in a previous article starting from the wave equation, and it approximates cross-sectional averages of the propagating wave. Here, the approximation error is estimated by an a posteriori technique.
The aviation industry is in constant crisis, with low margins, pandemics, and wars impacting operations. Airlines are competing fiercely to fill the planes with passengers and cargo. To attract passengers, to improve brand image, and make additional revenue, all aviation stakeholders need to measure the satisfaction of passengers regularly to meet and exceed the customer expectations. This thesis aims to research standard questionnaires and passenger surveys the industry uses to improve and develop new products and services. The purpose is to examine whether these satisfaction surveys cover topics that match what passengers deem important to overall satisfaction and whether survey results are segmented in a way that matches the travelling population, allowing for efficient use of data for business development. The air passenger journey has numerous touchpoints with different aviation stakeholders, and every actor in the touchpoint chain has their internal needs to measure and develop services. This study investigates aspects of satisfaction measurements and methods, and snapshots some of the industry recognized surveys currently conducted. Details of the surveys are then compared to findings from academic research showing the dimensions of the air travel journey that passengers find the most important to their overall satisfaction. Thus, a comparison and ranking of surveys is made based on their coverage of topics contributing to overall passenger satisfaction, which serves as a basis for further analysis. As the stakeholders have different business objectives, the surveys overlap in certain aspects of the journey, but are lacking in some parts. The results demonstrate the need to change currently conducted surveys to match the current traveling public, as well as to adjust survey questions to better address some touchpoints. Results of this study do not illustrate all possible survey scenarios; thus, several potential fields of research were identified.
Kieli: | fin eng |
---|---|
Julkaisija: | [Tampere] : Suomen varhaiskasvatus 2012- |
ISSN: |
2323-7414 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|