Kaikki aineistot
Lisää
Sosiaali- ja terveydenhuollossa on kiinnitetty viime vuosina lisääntyvästi huomiota asiakaslähtöisyyteen, potilaan asemaan, oikeuksiin ja itsemääräämisen vahvistamiseen. Kokemusasiantuntijatoiminnalla on tarkoitus tuoda esiin asiakkaan ääni terveyspalveluiden kehittämisessä ja arvioinnissa. Kokemusasiantuntijoilla on kokemusta terveyspalveluiden käytöstä joko itsellä ja omaisena. Kokemusasiantuntijat kouluttautuvat kertomaan omaa tarinaansa ja tuomaan sitä esille monessa eri käyttötarkoituksessa ja tehtävässä. Kehittämisprojektin ja sen tutkimuksellisen osion tavoitteena oli arvioida koulutuksen vaikuttavuutta kokemusasiantuntijan identiteetin kehittymisessä ja selvittää, millaisissa tehtävissä kokemusasiantuntijat ovat toimineet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä. Tarkoituksena oli selvittää 1) kokemusasiantuntijoiden kokemuksia identiteetin kehittymisestä, 2) millaisia tehtäviä he olivat saaneet kokemusasiantuntijatoiminnan käynnistyttyä ja 3) miten koulutus valmensi heitä näihin tehtäviin. Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kanssa. Kehittämisprojektin tuotoksena laadittiin suositukset koulutuksen ja toiminnan jatkokehittämisestä. Kehittämisprojektia ja sen tutkimuksellista osaa lähestyttiin laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimuksen kohderyhmä oli kokemusasiantuntijakoulutuksen käyneet henkilöt N=21. Aineisto koostui teemahaastattelusta (n=6), joka toteutettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluina sekä kokemusasiantuntijakoulutuksen aikana olevista väli- ja loppupalautekyselyistä (n=16, n=10). Koulutuksen palautekyselyjä ja haastatteluja verrattiin keskenään hakemalla ajatuksia suhteessa odotuksiin, pysyvyyteen ja muutoksiin. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että pilotti kokemusasiantuntijakoulutus antoi valmiuksia toimia kokemusasiantuntijan tehtävissä ja kokemusasiantuntijan tehtävät olivat sellaisia, joita kokemusasiantuntijakoulutusta suunniteltaessa oli huomioitu. Vastaajat kokivat identiteetin muokkautuvan koulutuksen edetessä. Merkittävin muutos identiteetissä tapahtui kokemusasiantuntijan tehtäviä tehdessä.
Tutkielma on osa maisterintutkielmaani Taidegrafiikan 1980-luku: Menetelmällisten muutosten vaikutus keskisuomalaiseen taidegrafiikkaan. Tämä kandidaatintutkielman muodostava kokonaisuus vastaa maisterintutkielmani lukua, jossa tarkastelen taidegrafiikan muutoksiin 1980-luvulla vaikuttaneita taidemaailman tekijöitä. Tutkin Jyväskylän grafiikan pajaa taideinstituutiona ja toimintaympäristönä.
In this written part of my MA thesis, I analyse the artistic process of the performance “I wish I was on planet earth”, premiered on 11.06.2021 at The Theatre Academy in studio 4. I’ve traced a map of sources in relation to it, presented to the reader in a nomadic manner. Through this nomadic movement of associations and transforming from one theme to the other, I question the linear thinking of my writing. Nomadism for me is directly linked with thinking and creating from a place of “in-between”. Rosi Braidotti speaks of nomadism as a state of constant becoming “without becoming anything in particular”. I attempted to write from that space as I have been choreographing from the same in “I wish I was on planet earth”. After the “introduction as a prologue” chapter, I depart from describing the performance to the reader scene by scene. Then I trace back to a personal experience in New York (2015) and I ponder on how I noticed neoliberalist systems around and “in” me. I wonder how these structures affect me, my way of choregraphing and the dance field in which I operate. In this specific context, I approach neoliberalism from the point of view of André Lepecki. In his book “Singularities”, Lepecki proposes to resist neoliberalism in the dance field using the concept of singularities. He suggests multiple approaches, and I chose the one of limitrophies. I link this to Rosi Braidotti’s view of liminality and nomadism. During the artistic process of “I wish I was on planet earth”, I wanted to apply these mentioned concepts in the structure of the choreography and in the approach to the collaboration between the dancer, light designer, sound designer, scenographer, and myself. I thought of the space in-between the mediums of dance, sound, light, and scenography. What kind of limitrophe area that place could be, how to inhabit and mostly, how to choreograph it. I found that, to inhabit a space in-between, for me there is a need of constant transformation and adapting, a liminal nomadism. The moment things stopped transforming, they stopped being undefined. I sought for that ambiguity. Needing to find my own “concrete” link between the mediums of dance, light, sound, and scenography, I chose the route of thinking of electricity and energy being the common denominator between them. Electricity is present in the atoms of my body and electricity can be turned into light and sound. From the point of view of physics, energy continuously transforms. I enter a realm of speculation. I link this idea of electricity/energy to Braidotti’s liminal nomadic, constant becoming “without becoming anything in particular”. After this section, I dive into the genre of 80s/90s cyberpunk. This being a place of imagination and a genre that speculates on a dystopian future through anarchist approaches. This circles back to my thoughts on how to resist neoliberalism in choreography. I conclude this section by pointing out some critics led by Braidotti regarding the cyberpunk genre, as it does have some negative aspects to mention, such as how the female body is portrayed. I’ve then decided to present my choreographic methods towards the end of this written thesis, as I wanted the reader to have a certain context prior to that. These methods are directly linked to the topics mentioned and through the work with the performer and working group, I describe how I’ve aimed to choreograph in an in-between, limitrophe and liminal nomadic way. Finally, I present my concept of common void, which puts a name to the way I have approached choreography in “I wish I was on planet earth” and a manner of thinking that I seek to develop in the future.
Tämä opinnäytetyö on produktityyppinen ja se koostuu raporttiosuudesta ja sen liitteenä olevasta produktista. Opinnäytetyö on tehty toimeksiantona Väestörekisterikeskukselle, joka toimii Valtiovarainministeriön hallinnonalalla. Sen tuottamia palveluita on muun muassa väestötietojärjestelmän ylläpito. Toimeksiantona oli laatia Väestörekisterikeskukselle kahden yksikön välisten kustannusten vyörytysprosenttien päivitys ja kustannusten kohdistamismallin kuvaus, jota voitaisiin hyödyntää vuoden 2013 tilinpäätöksessä sekä tulevien vuosien vyörytysprosenttien päivityksessä. Väestörekisterikeskuksessa heräsi tarve selvitystyölle, kun huomattiin, että käytössä olevat kustannusten vyörytysprosentit ja niiden perusteella jaettavien kustannusten kohdistusperiaatteet eri tuotteille tulisi päivittää ennen vuoden 2013 tilinpäätöstä. Toimeksianto rajattiin koskemaan järjestelmäkustannusten vyörytystä Tietopalvelutyksikön tuotteille. Produkti tehtiin syksyn 2013 aikana ja selvitystyö perustui säännöllisiin asiantuntijatapaamisiin, joissa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia kustannusten jaolle ja sitä, miten kustannusten jakoa voitaisiin toteuttaa uudella tapaa. Tavoitteena oli luoda yhdenmukainen ja selkeä työ asiantuntijoiden tarpeisiin. Produkti sisältää luottamuksellista tietoa ja siksi sitä ei ole sisällytetty julkaistavaan opinnäytetyöhön. Produktin toteutus ja sisältöä kuvataan työn raporttiosuudessa. Teoriaosuuteen valittiin kustannus- ja toimintolaskenta tukemaan tehtyä työtä. Näissä käsitellään erilaisia kustannusten kohdistamismalleja ja kerrotaan, mitä ne pitävät sisällään. Työ toteutettiin kahden suunnitellun yksikön sijaan neljälle yksikölle järjestelmäkustannusten vyörytyksessä. Toimeksiantajan mukaan työn tavoitteet täyttyivät ja työtä tullaan käyttämään jatkossa Väestörekisterikeskuksessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli antaa tietoa transkulttuurisen hoitotyön sekä siihen perustuvan kulttuurisen kompetenssin teorioista. Kerätty tieto pohjautuu kolmen hoitotieteen teoreetikon kehittämiin teoriamalleihin. Tämän lisäksi tutkimuksen avulla pyritään selventämään näiden teorioiden käyttöä hoitotyöntutkimuksissa sekä selvittämään, miten kulttuurinen kompetenssi ilmenee hoitotyön asiakaspalvelussa. Työn tavoitteena oli tehdä teorioista ja tutkimuksista kooste hoitotyönopiskelijoiden käyttöön. Aihetta tarkasteltiin hoitotyön asiakaspalvelun näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin eri tietokannoista kuten Nelli, Melinda, Scopus, Ovid ja Internet. Valintakriteerinä oli suomen- ja englanninkielinen tieteellisesti tutkittu aineisto. Aineisto koostui kirjoista, lehtiartikkeleista, hoitotieteellisistä tutkimuksista, opinnäytetöistä ja pro-gradu tutkielmista, jotka olivat julkaistu pääosin vuosina 2006 – 2015. Tämän lisäksi mukaan otettiin kaksi teorian kannalta olennaista englanninkielistä alkuperäisteosta, koska uudempia julkaisuja ei ollut saatavilla. Aineisto analysoitiin deduktiivisesti sisällön analyysilla. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kulttuurisen kompetenssin oppiminen auttaa hoitajaa paremmin huomioimaan asiakkaan yksilöllisyyden kulttuurisessa kontekstissa. Asiakkaan näkökulmasta hoitajan kompetenssi auttaa turvallisen, luottamuksellisen hoitosuhteen syntymisessä. Kulttuurinen kompetenssi on hoitajan tietoista työskentelyä monikulttuurisen hoitamisen asiantuntijuuden saavuttamiseksi. Jatkotutkimusaiheina voisi tutkia kulttuurisen kompetenssin toteutumista jonkin Etelä- Karjalan keskussairaalan toimipisteen asiakaspalvelussa tai henkilökunnan koulutuksessa.