Kaikki aineistot
Lisää
DRS on masennusseula, jota käytetään RAI-arvioinneissa. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, johtaako seulan systemaattinen käyttö sairaalan vuodeosastoilla masennusdiagnooseihin ja depression selvittelyihin. Totesimme, ettei Kaupin sairaalassa näin käynyt. Kyseessä on retrospektiivinen poikkileikkaustutkimus.
Solar photovoltaics (PV) has seen increased global adoption and decreased costs in the latest decades. The increased adoption of solar power and other renewable energy sources has been associated with the stringent goals regarding the cutting of carbon emissions set forth by different countries and international organizations. The city of Helsinki as well has its own climate strategy, aiming to become carbon-neutral by 2035. Alongside other sources of renewable energy, solar power has become a viable alternative to the more pollution-intensive sources cost-wise in many regions of the world. Still, solar power generation has some inherent challenges. Most importantly, due to the variance of solar irradiation, solar PV based power generation is variable over the time of day and year. Thus, any electricity grids incorporating solar panels must include power grid balancing measures. Moreover, the location of such systems is paramount when investments are considered, as the electricity potential varies across different geographies. Spatial decision making, such as choosing the location of solar systems, often involves conflicting criteria and a multitude of potential alternatives. While methods and objectives vary, geographic information systems (GIS) are often used to support spatial decision making. As the locations of solar power installations are paramount to their efficiency, spatial decision making combined with GIS has often been used in the literature concerning solar systems. The aim of this study is to assess the potential of large-scale utilization of solar panels on the roofs of Helsinki, Finland. First, a literature review is conducted on the topics of solar power and spatial optimization. Secondly, a linear programming model is constructed with a goal of finding optimal combinations of roofs for various electricity generation target levels, while simultaneously minimizing the area taken. A dataset describing the roofs in Helsinki and their yearly total solar irradiation is used to test and validate the model. Finally, the costs associated with the optimal allocations are analyzed and discussed. While truly accurate forecast of costs can’t be produced, the analysis may be used by policy makers for an initial assessment of the different methods to achieve the climate strategies of the city of Helsinki.
Automation has become a worldwide trend in business. Businesses try to find competitive edge from more efficient processes, lower costs and better customer service. In this Bachelor’s thesis, I focus on one instance of the trend: web-based chatbots in the customer interface. Based on a broad literature review, this thesis illustrates what are the prerequisites for the utilization of chatbots, how should they be implemented and finally, what pros and cons managers can expect from such investments. Managers should first be aware of the technical restrictions and challenges chatbots as a medium exhibit. Then, through analysis on their customers, managers should assess the suitability of chatbots for their business. The design process should include both the customers as well as different departments in the company. This can also help with change resistance in the implementation phase. Finally, the chatbot should be constantly evaluated to ensure the benefits promised are delivered. Although chatbots can offer versatility and cost savings, poorly design may end up costing the firm both in the terms of unnecessary investment and reduced customer satisfaction. Although no new concepts are introduced, this thesis is a good starting point for managers interested in utilizing chatbots. On the other hand, as the topic is currently relevant, this thesis can be useful for other industries as well.
The aim of this Bachelor of Social Services functional thesis is to create participatory and youth-focused working methods that benefit the child protective services in Finland. The thesis was conducted in collaboration with a working life partner, Osallisuuden aika association, which main aim is to gain involvement of former service users of child protective services and professionals of social services. The theoretical framework of the thesis focuses on the child welfare system and its clientship, previous research of substitute care, participation as a concept and the benefits of youth orientation. When referring to children and youth in our thesis, we mean individuals who are approximately between the ages of 13-29 years. This functional thesis was implemented as participatory working methods with a client group. All the seven participants shared a background of child protective services and substitute care. The age of the participants ranged from 16 to 31 years old. The workshops that were created as a working method had different themes, which covered the usual events in substitute care: arriving to substitute care, everyday life in substitute care as well as after care and independence. Based on the conversations of the workshops, the participants expressed the importance of proper ways of encountering, open conversation, having a structured everyday life and having enough skills and knowledge for independent life. Additionally, the participants considered the arrangement of services, individuality of each client and how to develop the current child welfare services. The workshops received positive feedback from the participants and the working life partner. We believe that the working methods and contents of the workshops can be adapted and used in other contexts to promote participation.
Acute myeloid leukemia (AML), a heterogeneous and aggressive blood cancer, does not respond well to single-drug therapy. A combination of drugs is required to effectively treat this disease. Computational models are critical for combination therapy discovery due to the tens of thousands of two-drug combinations, even with approved drugs. While predicting synergistic drugs is the focus of current methods, few consider drug efficacy and potential toxicity, which are crucial for treatment success. To find effective new drug candidates, we constructed a bipartite network using patient-derived tumor samples and drugs. The network is based on drug-response screening and summarizes all treatment response heterogeneity as drug response weights. This bipartite network is then projected onto the drug part, resulting in the drug similarity network. Distinct drug clusters were identified using community detection methods, each targeting different biological processes and pathways as revealed by enrichment and pathway analysis of the drugs’ protein targets. Four drugs with the highest efficacy and lowest toxicity from each cluster were selected and tested for drug sensitivity using cell viability assays on various samples. Results show that ruxolitinib-ulixertinib and sapanisertib-LY3009120 are the most effective combinations with the least toxicity and the best synergistic effect on blast cells. These findings lay the foundation for personalized and successful AML therapies, ultimately leading to the development of drug combinations that can be used alongside standard first-line AML treatment. (Figure presented.).
Rakennusalalla on käytössä useita erilaisia urakkamuotoja. Projektinjohtourakointi on yksi yleisimmistä urakkamuodoista ja se kuuluu osaurakkamuotojen pääryhmään. Näille urakkamuodoille on tyypillistä rakennusprojektin jakaminen lukuisiin pienempiin aliurakoihin eli hankintoihin. Rakennustyömaan avustavat tehtävät eli työmaapalvelut ovat perinteisesti kuuluneet pääurakoitsijan vastuulle, mutta viime vuosina aliurakoinnin suosion kasvaessa myös työmaapalveluita tarjoavia aliurakoitsijoita on tullut markkinoille. Työmaapalvelujen eriyttäminen omaksi aliurakakseen on ollut kuitenkin vielä harvinaista, sillä pääurakoitsijoilla ei ole ollut valmiita toimintamalleja työmaapalvelujen hankkimiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää mistä tehtävistä ja vaiheista työmaapalvelujen hankkiminen projektinjohtourakassa koostuu. Lisäksi tutkimuksen pilottikohteessa havainnoitiin, mitä ongelmia tällä hetkellä on kyseisen toimintamallin käytössä. Näiden lähtötietojen avulla tutkimuksessa luotiin perusteet työmaapalvelujen tuotannonohjaukselle projektinjohtourakassa. Tuotannonohjaus voidaan ottaa osaksi projektinjohtourakoitsijan laatujärjestelmää, jolloin sitä voidaan käyttää suoraan työmaapalvelujen alihankinnassa. Tutkimuksessa päädyttiin jakamaan työmaapalvelujen tuotannonohjaus ajallisesti kolmeen vaiheeseen. Tuotannonohjaus alkaa jo projektin tuotannonsuunnittelun aikana, jolloin projektille määritetään kustannukselliset ja ajalliset raamit. Tuotannonohjauksen ensimmäisessä vaiheessa projektinjohtourakoitsija hankkii projektiin työmaapalvelujen toteuttajan. Projektinjohtourakoitsija laatii yhteistyössä työmaapalvelu-urakoitsijan kanssa projektille työmaapalvelujen pelisäännöt. Tuotannonohjauksen toisessa vaiheessa projektiin hankitaan muita aliurakoitsijoita, joiden urakkaneuvotteluissa sekä -sopimuksissa otetaan huomioon laaditut työmaapalvelujen pelisäännöt. Viimeinen tuotannonohjauksen vaihe on työmaalla tapahtuva työmaapalvelu-urakoitsijan ja aliurakoitsijoiden johtaminen sekä sopimusten mukaisten töiden etenemisen valvonta. Tutkimuksen aikana kerätyt kokemukset sekä haastattelut vahvistivat lähtöoletuksen, että projektinjohtourakkamuoto erillisellä työmaapalvelu-urakoitsijalla ei ole vielä levinnyt laajasti. Uskon, että tämän työn tulosten avulla projektinjohtourakoitsijoilla on tulevaisuudessa parempi valmius työmaapalvelujen alihankintaan.
Diplomityö tehtiin Moventas Gears Oy:n tehtävänannosta. Työssä tutkittiin vuotovirran aiheuttamaa hammasvaihteen vikaantumisen todentamista eri kunnonvalvontamenetelmillä kuten värähtely- ja vuotovirtamittaus sekä öljyanalyysi. Työn tavoitteena oli selvittää miten vuotovirtailmiö voidaan todentaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa käytetyillä kunnonvalvonta tekniikoilla. Työn teoriaosuudessa on käsitelty vuotovirtailmiötä, sen syntymekanismeja, eri vuotovirta- ja vauriotyyppejä sekä toimenpiteitä hammasvaihteen suojelemiseksi vuotovirtakuormitukselta. Käytetyt kunnonvalvontamenetelmät sekä mittalaitteet on esitelty työn teoriaosuudessa. Tutkimus suoritettiin vuotovirta- ja värähtelykenttämittauksilla teollisuuden asiakkaiden luona. Tuloksia analysoitiin ja vertailtiin keskenään sekä niistä etsittiin yhtäläisyyksiä, joiden perusteella voidaan todeta mittauskohteessa olevan vuotovirran aiheuttama vikaantumisprosessi. Vuotovirran vaurioittamien laakereiden värähtelymittaustuloksia verrattiin mekaanisen laakerivaurion tuloksiin. Analysoinnin perusteella etsittiin eroavaisuuksia, joilla laakerivaurion juurisyy voitaisiin identifioida vuotovirraksi.
Raportissa tarkastellaan, miten ilmastonmuutoksen hydrologisiin vaikutuksiin voidaan sopeutua Nilsiän reitin järvien säännöstelykäytäntöjä muuttamalla. Hydrologisia vaikutuksia tarkastellaan Suomen ympäristökeskuksen Vesistömallijärjestelmällä (WSFS), jonka tulosten pohjalta tutkitaan vaikutuksia vesiluontoon, virkistyskäyttöön, rantojen eroosioon, tulviin sekä energiantuotantoon. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioidaan WSFS:n hydrologisella mallilla lasketuista säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksista ja virtaamista referenssijaksolla 1971-2000 ja lähitulevaisuuden jaksoilla 2010-39 ja 2040-69. Ilmastonmuutoksen vaikutus tuodaan malliin niin sanotulla delta-change menetelmällä, jossa ilmastoskenaarioiden tuottamat keskimääräiset lämpötilan ja sadannan muutokset referenssijaksolta ilmastonmuutosjaksoille lisätään referenssijakson havaintoihin. Ilmastonmuutokseen liittyvän epävarmuuden johdosta tarkastelut tehdään neljälle skenaariolle, joista yksi kuvaa 19 globaalin ilmastomallin tuottamia keskimääräisiä muutoksia ja kolme ääriskenaariota suuria lämpötilan muutoksia (lämmin skenaario), pieniä lämpötilan muutoksia (kylmä skenaario) sekä suuria sademäärän muutoksia (märkä skenaario). Tarkastelluissa skenaarioissa nykyiset säännöstelyluvat toimivat vielä lähivuosina, mutta viimeistään myöhemmällä skenaariojaksolla lupien kalenteriin sidotut ehdot, jotka määräävät järvien vedenkorkeuksien laskun tietylle tasolle ennen kevättä, käyvät epätarkoituksenmukaisiksi. Vedenkorkeuden luvanmukainen laskeminen kevättalvella aiheuttaa erityisesti vesistöalueen yläosan säännöstellyissä järvissä ongelmia nostaa vedenkorkeus kesäksi tavoitetasolle. Tilannetta parantaa raportissa esitettävä sopeutuva säännöstely, jossa kevätalenemaa tarvittaessa loivennetaan ja aikaistetaan. Korpisella, jonka säännöstelyluvassa vedenkorkeuden kevätalenemaa ei ole määrätty, tarvittava ilmastonmuutokseen sopeutuminen voidaan tehdä nykyisen luvan puitteissa. Vaikutustarkastelujen mukaan skenaarioilla on referenssijaksoon verrattuna haitallisia vaikutuksia lähinnä virkistyskäyttöön ja vesiluontoon. Energiantuotantoon skenaarioilla on lisäävä vaikutus. Tulosten perusteella skenaarioiden mukaisessa tilanteessa sopeutuvalla säännöstelyllä voitaisiin pienentää haitallisten vaikutusten riskiä verrattuna nykyisenkaltaiseen säännöstelyyn.
STX Finland Cruise Oy:n Helsingin telakka on kokenut laivan konversioprojektien riskienhallintaprosessin haastavaksi. Erityisesti ongelmia on ollut riskien tunnistamisessa ja arvioinnissa konversioprojektin myyntivaiheessa, minkä vuoksi sopimushinnan määrittäminen ja riskien vaikutusten hallitseminen on ollut hankalaa. Tutkimustyön tavoitteena oli parantaa konversioprojektien riskienhallintaprosessia, jolloin siitä saataisiin projektille mahdollisimman paljon lisäarvoa. Erityisesti tutkimustyössä oli tavoitteena kehittää konversioprojektin myyntiprojektivaiheen kokonaisriskitason määrittämistä ja antaa projektin toteutusvaiheessa mahdollisimman hyvät edellytykset uhkien minimoimiseksi ja mahdollisuuksien maksimoimiseksi. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi käytettiin toimintatutkimusmenetelmää. Tutkimustyön alussa perehdyttiin projektin riskienhallintaa yleisesti käsittelevään kirjallisuuteen ja telakan nykyiseen riskienhallintaprosessiin. Konversioprojekteihin tutustuttiin luomalla katsaus alan julkaisuihin ja telakan sisäisiin prosessikuvauksiin sekä haastattelemalla konversioprojekteihin perehtyneitä asiantuntijoita. Toteutustyövaiheessa muodostettiin uusi riskienhallintaprosessi, jonka toimivuutta konversioprojektin riskienhallinnassa kokeiltiin case-tutkimuksen avulla. Siinä nykyisen ja uuden riskienhallintaprosessin antamia tuloksia vertailtiin Ro-Ro-aluksen konversioprojektissa. Tutkimustyön aikana kehitetyssä uudessa riskienhallintaprosessissa otettiin käyttöön uusia toimintatapoja ja työkaluja. Riskien tunnistamisessa käytettävät menetelmät ovat prosessikaaviotekniikka, riskiluokittelu ja riskitietokanta. Riskien arvioinnissa hyödynnettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Kvantitatiivisissa menetelmissä keskitytään erityisesti tilastollisiin riskien arviointimenetelmiin, jotka mahdollistavat projektin kokonaisriskitason tarkemman arvioinnin. Tämä heijastuu parempana kustannusarviointina, jolloin konversioprojektin sopimushinta pystytään asettamaan oikeaksi. Kvalitatiivisia riskiarviointimenetelmän tuloksia käytetään hyväksi, kun verrataan ajankohtaista konversioprojektia riskitietokannan projekteihin. Case-tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella konversioprojektin riskienhallintaprosessia ja riskirekisteriä pystyttiin parantamaan. Tulokset erityisesti riskien tunnistamisessa ovat lupaavia. Myös riskien arvioinnissa käytetyt tilastolliset menetelmät toivat case-tutkimuksessa lisäarvoa projektin kokonaisriskitason arviointiin. Ennen uuden riskienhallintaprosessin käyttöönottoa olisi kuitenkin suoritettava lisätutkimuksia riskitietokannan toiminnasta ja saatava lisäkokemusta kehitetyn riskienhallintaprosessin toiminnasta projektien koko elinkaaren ajalta.
Mesenchymal stem/stromal cells (MSCs) are self-renewing and multipotent progenitors, which constitute the main cellular compartment of the bone marrow stroma. Because MSCs have an important role in the pathogenesis of multiple myeloma, it is essential to know if novel drugs target MSCs. Melflufen is a novel anticancer peptide–drug conjugate compound for patients with relapsed refractory multiple myeloma. Here, we studied the cytotoxicity of melflufen, melphalan and doxorubicin in healthy human bone marrow-derived MSCs (BMSCs) and how these drugs affect BMSC proliferation. We established co-cultures of BMSCs with MM.1S myeloma cells to see if BMSCs increase or decrease the cytotoxicity of melflufen, melphalan, bortezomib and doxorubicin. We evaluated how the drugs affect BMSC differentiation into adipocytes and osteoblasts and the BMSC-supported formation of vascular networks. Our results showed that BMSCs were more sensitive to melflufen than to melphalan. The cytotoxicity of melflufen in myeloma cells was not affected by the co-culture with BMSCs, as was the case for melphalan, bortezomib and doxorubicin. Adipoge-nesis, osteogenesis and BMSC-mediated angiogenesis were all affected by melflufen. Melphalan and doxorubicin affected BMSC differentiation in similar ways. The effects on adipogenesis and osteogenesis were not solely because of effects on proliferation, seen from the differential expression of differentiation markers normalized by cell number. Overall, our results indicate that melflufen has a significant impact on BMSCs, which could possibly affect therapy outcome.
Osana valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoimintaa toteutettu hanke Perheenyhdistämisen edellytysten tiukentaminen tarkastelee EU:n perheenyhdistämistä koskevan direktiivin (2003/86/EU) mukaisten perheenyhdistämisen valinnaisten lisäedellytysten soveltamisen edellytyksiä ja vaikutuksia Suomessa. Valinnaisia lisäedellytyksiä ovat kotoutumisedellytys, asuntoedellytys, asumisaikavaatimus, vähimmäisikää koskeva vaatimus ja sairausvakuutusvaatimus. Lisäedellytysten osalta tarkastelun kohteena ovat erityisesti kansainvälistä suojelua saavat henkilöt ja heidän perheenjäsenensä. Selvityksessä tarkastellaan myös toimeentuloedellytyksen soveltamista Suomen kansalaisten ja kolmansien maiden kansalaisten välisissä avioliitoissa. Selvityksessä kuvataan lisäedellytysten soveltamisesta vertailumaissa saatuja kokemuksia. Lisäksi tarkastellaan lisäedellytysten mahdollisen käyttöönoton signaalivaikutuksia sekä taloudellisia ja demografisia vaikutuksia vertailumaista kootun tiedon ja tutkimuskirjallisuuden pohjalta. Vertailutietoa koottiin viidestä Suomen kanssa vertailukelpoisesta maasta: Ruotsista, Tanskasta, Norjasta, Saksasta ja Alankomaista. Lisäedellytyksistä asumisaikaedellytys ja vähimmäisikää koskeva vaatimus ovat helposti ja kustannustehokkaasti toteutettavissa. Niiden vaikutus perheenyhdistämisten määrään on kuitenkin marginaalinen, koska toimeentuloedellytys rajaa kohderyhmän varsin pieneksi. Asuntoedellytyksen vaikutukset ja sen soveltamisesta saadut kokemukset ovat ristiriitaisia. Sairausvakuutusedellytystä ei sovelleta yhdessäkään vertailumaassa, eikä sen soveltaminen Suomessakaan olisi ongelmatonta. Kotoutumisedellytystä sovelletaan suhteellisen laajasti. Sillä on havaittu olevan erilaisia myönteisiä ja kielteisiä kotoutumiseen liittyviä vaikutuksia, joita on kuvattu tarkemmin raportissa. Tutkimuksen toteuttivat Oxford Research ja Väestöliitto sekä Lucify oy, joka toteutti työhön liittyvän interaktiivisen visualisoinnin eri maahanmuuttajaryhmien mahdollisuuksia toimeentuloedellytyksen täyttämiseen. Kansainvälisestä aineistonkeruusta vastasivat Oxford Researchin maatoimistot Pohjoismaissa sekä Radboud University Nijmegen Alankomaissa ja Saksassa. Selvitys toteutettiin kesäkuun ja marraskuun 2016 välisenä aikana.
Traditional timber production may have negative effects on other ecosystem services. Therefore, new forest management guidelines have been developed in order to enhance a habitat suitable for wildlife. In Finland, a recent example of this is grouse-friendly forest management (GFFM) which emphasises the preservation of grouse species (Tetronidae) habitats. This study aimed to analyse the economic effects of these guidelines. An analysis was made on how the application of GFFM affected the Net Present Value (NPV) in a 30-year simulation of forest management of four large forest holdings located from south to north in Finland. In the simulations, traditional forest management practices were compared to two levels of GFFM. Five levels of interest rate were used, namely 1, 2, 3, 4, and 5%. In most of the simulations, the NPV was reduced by about 1% or less due to the application of GFFM in comparison to the traditional reference forest management. Only in one case with more intensive GFFM, was the reduction of NPV more than 5%. The interest rates had an impact on the differences between the management approaches. For example, a low interest rate resulted in a higher thinning intensity in GFFM in comparison to traditional forest management, which lead to a higher NPV in GFFM. To sum up, it seems that it would be possible to manage forest holdings in a grouse-friendly manner with minor effects on the economics.
Suomessa on yli miljoona yksinasuvaa, ja eri-ikäisten asuntokunnista yhteensä yli 40 % on yhden hengen talouksia. Viimeisen 15 vuoden aikana yksinasuvien määrä sekä yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista on kasvanut selvästi. Eliniän pitenemisen myötä myös todennäköisyys yksinasumiseen kasvaa. Yksinasuvien kasvu on yleiseurooppalainen kehityspiirre, ja muissa Pohjoismaissa yksinasuvien osuudet ovat samalla tasolla kuin Suomessa. Yksin osana elinkaarta (YSI) -hankkeessa selvitettiin yksiasuvien asemaa yhteiskunnassa laadullisten ja määrällisten aineistojen valossa. Selvityksellä haettiin tietoa yksinasumisen rakenteellisista tekijöistä, sekä yksin asujien elinoloista ja hyvinvoinnista. Selvityksessä todetaan, että Suomessa yksinasuminen jakautuu epätasaisesti niin alueellisesti, elinkaarella kuin avun tarpeen suhteen. Yksinasuvat asuvat keskimäärin ei-yksinasuvia useammin lähellä kaupunkikeskustoja, joissa on hyvä palvelutarjonta, mutta yksinasuvista miehistä useampi kuin naisista asuu maaseudulla. Vain murto-osa asuu yksin pitkään, yli 20 vuotta. Yksinasuvat saavuttavat keskimäärit samat sosiaali- ja terveyspalvelut kuin ei-yksin asuvat. Asumisen kustannukset ovat yksinasuvilla korkeat, ja asumismuoto on muita useammin vuokra-asuminen. Korkeat asumiskustannukset myös koetaan ongelmaksi yksinasuvilla. Tilanteen helpottamisen keinot eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä. Köyhyysrajan alle jäävien yksinasuvien osuus Suomessa on n. 30 % ja toimeentulotukea saavista suuri osa on yksinasuvia. Yksinasuvien köyhyyteen voidaan kuitenkin vastata samoin kuin ei-yksinasuvien: ensisijaisten etuuksien tulee riittää elinkustannusten kattamiseen, mukaan lukien asuminen. Keskimäärin yksinasuminen ei kuitenkaan yhdisty muita huonompaan tulokehitykseen. Selvityksessä ehdotetaan myös lisäselvityskohteita.
Selvityksessä arvioitiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia Iisalmen reitin hydrologiaan, säännöstelylupien toimivuuteen sekä vesistöjen kuormitukseen ja tilaan. Ilmastoskenaarioiden perusteella virtaamien ennakoidaan kasvavan Iisalmen reitin joissa ja järvissä talvella ja syksyllä, kun taas kevään maksimivirtaamat aikaistuvat ja pienenevät. Ilmastonmuutoksen odotetaan myös lyhentävän kautta, jolloin maa on lumen peitossa ja roudassa. Ilmastonmuutoksen hydrologisia vaikutuksia sekä sopeutumismahdollisuuksia Onki- ja Poroveden säännöstelykäytäntöjä muuttamalla tarkasteltiin Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Vesistömallijärjestelmän avulla vertailujaksolla 1971-2000 sekä tulevaisuuden jaksoilla 2010-39 ja 2040-69. Tulosten perusteella nykyisen lupaehdon mukainen kevätkuoppa Poro- ja Onkivedellä osoittautuu useimpina vuosina tarpeettomaksi kevättulvien pienenemisen ja aikaistumisen johdosta. Raportissa on esitetty sopeutuva säännöstelyohje, jossa kevätkuoppaa on aikaistettu ja madallettu tai jätetty joinakin vuosina kokonaan tekemättä. Jatkossa suuriin tulovirtaaman nousuihin on syytä varautua talvella mahdollisesti pitämällä järvien vedenkorkeuksia hieman nykyisen kaltaista säännöstelykäytäntöä alempana. Sopeutuva säännöstelykäytäntö edellyttäisi säännöstelyluvan muuttamista. Mallinnettujen hydrologisten skenaarioiden ja toisaalta lupaehtojen mukaisen sekä sopeutuvan säännöstelyn vaikutuksia vesiluontoon, virkistyskäyttöön ja taloudellisiin tekijöihin Onki- ja Porovedellä arvioitiin vedenkorkeus- ja virtaamavaihteluista laskettujen mittareiden avulla. Tulosten perusteella sopeutuvaa säännöstelytapaa voidaan pitää vesiluonnon ja vesistön käytön kannalta suositeltavana, kun se toteutetaan joustavasti tulovirtaamaennuste huomioon ottaen. Säännöstelytapaa voisi kehittää vielä paremmin varautumaan lisääntyviin talvitulviin. Ilmastonmuutoksen ja maatalouden sopeutumisen vaikutuksia fosforikuormitukseen tulevaisuuden jaksoilla 2020-30 ja 2050-59 arvioitiin VEMALA-mallilla. Iisalmen reitin järviin tuleva fosforikuormitus muuttuu ilmastonmuutoksen keskiarvoskenaariossa jaksolle 2050-59 mennessä vain vähän (−4…7 %), mutta runsassateisessa skenaariossa se kasvaa selvästi. Vesienhoidon toimenpiteiden vaikutusta maatalouden kuormitukseen arvioitiin käyttäen ICECREAM-mallia. Käyttämällä tarkennettua lannoitusta kaikilla pelloilla, suorakylvöä noin 12 000 hehtaarilla, lietteen sijoitusta lähes kaikilla nurmilla ja varaamalla suojavyöhykkeille 122 ha, voidaan 2020-luvulla päästä peltojen fosforikuormituksessa ilmastonmuutosskenaariosta riippuen 1 – 15 % nykytilaa pienemmälle tasolle. Vesiensuojelutoimenpiteiden kustannustehokkuutta Iisalmen reitillä arvioitiin KUTOVA-työkalun avulla. Yleisesti ottaen kaikilla osavaluma-alueilla kustannustehokkaimpia vesiensuojelutoimenpiteitä ovat metsä- ja maatalouden toimenpiteet. Maatalouden toimenpiteistä kustannustehokkaimpia ovat kosteikot sekä suojavyöhykkeet ja peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys kaltevilla pelloilla. Toimenpiteitä kannattaa kohdistaa paitsi suurten hyvää huonommassa tilassa olevien järvien lähivaluma-alueille myös vesistön latvoille. Kustannustehokasta ja mahdollisesti jopa välttämätöntä olisi vähentää kuormitusta Poroveden kannalta myös osa-alueilla, missä vesistöt ovat jo pääosin hyvässä ekologisessa tilassa (Sonkajärven reitin ja Iso-Iin alueet). Muuttuvassa ilmastossa ja maatalouden kentässä yksittäisten toimenpiteiden kustannustehokkuus pääsääntöisesti huononee eri tulevaisuuden skenaarioissa. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa alueelle suunnitellut toimenpiteet kompensoivat ilmastonmuutoksen vaikutusta, mutta maatalouden muutoksilla on suurempi merkitys toimenpiteiden vaikuttavuuteen.
Abstract Continuous cooling transformation (CCT) diagrams can be constructed by empirical methods, which is expensive and time consuming, or by fitting a model to available experimental data. Examples of data-driven models implemented so far include regression models, artificial neural networks, k-Nearest Neighbours and Random Forest. Gradient boosting machine (GBM) has been succesfully used in many machine learning applications, but has not been used before in modelling CCT-diagrams. This article presents a novel way of predicting ferrite start temperatures for low alloyed steels using gradient boosting. First, transformation onset temperatures are predicted over a grid of values with a trained GBM-model after which a physically-based model is fitted to the piecewise constant curve obtained as output from the model. Predictability of the GBM-model is tested with two sets of CCT-diagrams and compared to Random Forest and JMatPro software. GBM outperforms its competitors under all tested model performance metrics: e.g. R2 for test data is 0.92, 0.87 and 0.70 for GBM, Random Forest and JMatPro respectively. Output from the GBM-model is used for fitting a physically based model, which enables the estimation of transformation start for any linear or nonlinear cooling path. This can be further converted to Time-Temperature-Transformation (TTT) diagram.
Foreword: The annual review of agriculture and the food industry in Finland presents a current outlook for the sectors covered and the most recent research data in a single volume. It provides comprehensive information on the operating environment in agriculture and the food sector, the development of the agricultural and food markets, agricultural policy, the structural development and economic situation in agriculture, and the interaction between agriculture and the environment. The special themes of the review at hand explore the competitiveness of the Finnish food chain, the implications of the UK leaving the EU for the agriculture and food markets, the implementation of policy measures related to risk management in agriculture, and consumers' interest in animal welfare. We hope our readers in and outside Finland will find this report useful. Report drawn up by: Jansik Csaba: chapters 1.3, 1.4 Karhula Timo: chapters 2.2, 2.4, 3 Knuuttila Marja: chapters 1.1, 1.2 Koikkalainen Kauko: chapter 5 Koivisto Anu: chapter 2.3 Latukka Arto: chapter 4.3 Miettinen Antti: chapter 5 Mäkilä Outi: layout Niemi Jarkko: chapter 2.4 Niemi Jyrki: chapters 2.1, 3, editor Rantala Olli: chapter 4.2 Sulkava Mika: chapter 4.3 Tauriainen Jukka: chapter 4.2 Valtiala Juho: chapters 2.1,3 Väre Minna: chapter 4.1, editor
Suomen maa- ja elintarviketaloutta tarkasteleva vuosikatsaus kokoaa ajankohtaiset toimialan kehitysnäkymät ja sitä koskevan viimeisimmän tutkimustiedon yksiin kansiin. Katsaus tarjoaa monipuolisen tietopaketin maa- ja elintarviketalouden toimintaympäristöstä, maatalous- ja elintarvikemarkkinoiden kehityksestä, maatalouspolitiikasta, maatalouden rakennekehityksestä ja taloudellisesta tilasta sekä maatalouden ja ympäristön vuorovaikutuksesta. Käsillä olevan katsauksen erityisteemoissa tarkastellaan suomalaisen elintarvikeketjun kilpailukykyä, Iso-Britannian EU-eron seurauksia maatalous- ja elintarvikemarkkinoilla, riskienhallintaan liittyvien politiikkatoimenpiteiden käyttöönottoa maataloudessa sekä kuluttajien kiinnostusta eläinten hyvinvointia kohtaan. Toivomme, että katsauksesta on hyötyä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Katsauksen laatinut työryhmä: Jansik Csaba: luku 1.3, 1.4 Karhula Timo: luku 2.2, 2.4, 3 Knuuttila Marja: luku 1.1, 1.2 Koikkalainen Kauko: luku 5 Koivisto Anu: luku 2.3 Latukka Arto: luku 4.3 Miettinen Antti: luku 5 Niemi Jarkko: luku 2.4 Niemi Jyrki: luku 2.1, 3, toimitus Rantala Olli: luku 4.2 Sulkava Mika: luku 4.3 Tauriainen Jukka: luku 4.2 Valtiala Juho: luku 2.1, 3 Väre Minna: luku 4.1, toimitus