Kaikki aineistot
Lisää
Taide- ja kulttuuritoiminnalla on tutkittu olevan laajoja hyvinvointivaikutuksia. Luovien ja taidelähtöisten menetelmien käyttö sosiaali- ja terveyshuollon palveluissa on kuitenkin edelleen vähäistä. Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tutustuttaa mielenterveyskuntoutujat luoviin ja taidelähtöisiin menetelmiin. Tavoitteena oli selvittää osallistujien kokemuksia toiminnan merkityksellisyydestä. Opinnäytetyön osatavoitteisiin kuului taidetoiminnan juurruttaminen käyttäjälähtöisesti osaksi Kotilon kuntouttavaa ryhmätoimintaa. Opinnäytetyö sisälsi toiminnallisena osuutena toteutetun taidepajakokonaisuuden, joka toteutettiin kuntouttavana ryhmätoimintana. Taidepajakokonaisuus sisälsi kuusi taidepajakertaa, jotka järjestettiin kahdelle ryhmälle. Yhteensä taidepajoihin osallistui 9 mielenterveyskuntoutujaa. Taidepajojen pääteemoihin kuului muun muassa savi- ja korutöitä, maalausta, luontomateriaalien käyttöä sekä voimavaratyöskentelyä. Mielenterveyskuntoutujien kokemuksia toiminnan merkityksellisyydestä selvitettiin laadullisilla aineistonkeruumenetelmillä. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin lomakehaastattelua, palautetta sekä osallistuvaa havainnointia. Toiminnan juurtumista pyrittiin edistämään kehittämismenetelmäksi valikoituneella palvelumuotoilulla. Toimintaan osallistuneet mielenterveyskuntoutujat olivat mukana toiminnallisen osuuden suunnittelussa, toteutuksessa sekä toiminnan kehittämisessä. Tulosten perusteella voidaan todeta pidetyn taidetoiminnan muotoutuneen merkitykselliseksi suurimmalle osalle osallistujista. Toiminnan aikana osallistujat saivat muun muassa onnistumisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Taidepajat myös kohottivat osallistujien mielialaa, piristivät ja toivat päivään erilaista sisältöä. Opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää luovien ja taidelähtöisten menetelmien ohjaamisessa mielenterveystyössä, ja soveltaen laajemmin sosiaalialalla. Opinnäytetyön tuotoksena tehdystä juurruttamissuunnitelmasta voi tutustua ja ottaa käyttöön esiteltyjä menetelmiä ja soveltaa toiminnan juurtumiseen vaikuttavia asioita.
Tutkielmassani käsittelen nuorten aikuisten työelämätransitiota ja sen muutoksia koronapandemian keskellä. Nuorten asema opiskelusta työelämään siirryttäessä on epävarma ja prosessina siirtymä on hyvin yksilöllinen. Siirtymävaihe on myös herkkä yhteiskunnallisille muutoksille ja siihen vaikuttavat muuttuvat yhteiskunnalliset olosuhteet sekä kriisit. Koronakriisi on aiheuttanut eri alojen opiskelijoiden kesken eriarvoisuutta muuttuneiden työtapojen sekä työvoiman kysynnän muuttuessa. Muutokset vaikuttavat suoraan eri alojen työntekijöiden kysyntään sekä vaativat nuorelta ongelmanratkaisukykyä, resilienssiä ja kykyä toimia itsenäisesti. Tutkielmassani käsittelen nuorten aikuisten kokemuksia työelämätransitiosta ja sitä, millaisina he kokevat omat työllistymismahdollisuutensa omalla alallaan tänä päivänä. Tutkielmassani tarkastelen nuoruutta ikävaiheena sekä työelämätransition erilaisia piirteitä ja merkityksiä nuorille. Heijastan tämän ikävaiheen suhteessa kriiseihin sekä resilienssiin ja käsittelen myös koronapandemian aiheuttamia muutoksia tämän päivän työelämässä. Tein pro gradu -tutkielmani CoronaConsumers-tutkimushankkeessa ja käytän aineistonani hankkeessa keräämäämme ryhmähaastatteluaineistoa, joka koostuu kuudesta ryhmähaastattelusta yhteensä neljästä tarkastelemastamme alakokonaisuudesta. Olemme haastatelleet yhteensä 29 nuorta, jotka ovat opintojensa loppuvaiheessa tai koronapandemian aikana valmistuneita, jolloin pandemialla on ollut vaikutuksia heidän valmistumiseensa tai sen jälkeiseen työnhakuprosessiin. Analysoin aineistoa teemoittelun sekä fenomenologisen eli kokemusta korostavan analyysitavan avulla ja puran tulokset alakohtaisesti jäsenneltyinä. Tutkielmassa tulin siihen tulokseen, että työelämätransitiovaihe on ollut haastateltavien mielestä aiempaa huomaamattomampi konkreettisten siirtymäriittien, kuten valmistujaisjuhlien, puuttuessa kokoontumisrajoitusten johdosta. Myös humanistis-yhteiskuntatietellisissä haastatteluryhmissä koettu epävarmuus työllistymisestä oli suurinta ja lääketieteiden ja psykologian ryhmissä pienintä.
Tutkielman tavoitteena on rakentaa teoreettinen malli selittämään kuluttajien sijoitusaikomuksia osakkeisiin sekä rahastoihin. Teoreettinen malli tutkii subjektiivisen sijoitustietämyksen, odotetun uhrauksen, sijoituksesta odotetun arvon, yhteensopivuuden, koetun kontrollin, ja sijoitusaikomusten välisiä suhteita. Aineisto, joka kerättiin internet-pohjaisena kyselytutkimuksena pohjautuu otokseen 45-65-vuotiaita suomalaisia kuluttajia (n=154). Analyysimenetelminä käytettiin konfirmatorista faktorianalyysiä, rakenneyhtälömallinnusta sekä t-testejä. Tulosten perusteella tavallisten kuluttajien keskuudessa sijoituksesta odotettu arvo koostuu taloudellisesta, toiminnallisesta sekä tunneperäisestä ulottuvuudesta. Odotettu uhraus sen sijaan koostuu vaivasta, taloudellisesta riskistä, lähderiskistä sekä psykologisesta riskistä. Tutkimuksessa arvioitiin kaksi rakennemallia, toinen osakkeille ja toinen rahastoille. Vaikka mallien tulokset olivat jokseenkin erkanevat, molemmissa malleissa yhteensopivuudella oli keskeinen rooli kuluttajien sijoitusaikomuksien selittäjänä. Sijoituksesta odotettu arvo ja odotettu uhraus vaikuttivat yhteensopivuuteen, kun taas subjektiivinen sijoitustietämys vaikutti kuluttajien odottamaan arvoon sekä uhrauksiin. Kontrollin vaikutus sijoitusaikomuksiin oli varsin pieni, mutta merkitsevä. Lisäksi tulokset osoittivat, että aikaisemmin sijoittaneiden ja sijoittamattomien kuluttajien välillä on merkitseviä eroja subjektiivisessa sijoitustietämyksessä, odotettujen uhrausten ulottuvuuksissa, sijoituksesta odotetun arvon ulottuvuuksissa, koetussa kontrollissa, yhteensopivuudessa sekä sijoitusaikomuksissa.
Tiivistelmä Tämä opinnäytetyö käsitteli lapsen saattohoitoa prosessina ja etsi vastauksia van-hempien näkökulmaan lasta saattohoidettaessa sekä saattohoitopaikan valintaan ja kotona tehtävään saattohoitoon. Lasten saattohoidossa on joitakin erottavia tekijöitä aikuisten saattohoitoon nähden. Ensinnäkin potilasmäärät ovat pienempiä lasten saat-tohoidossa. Sairaudet, jotka johtavat lapsen saattohoitoon, ovat yleensä harvinaisia ja periytyviä. Lasten kehittyminen tuo myös oman haasteen lapsen saattohoitoon. Opin-näytetyön tarkoituksena on tuottaa tietoa lapsen saattohoidosta prosessina. Opinnäy-tetyön tehtävä on luoda katsaus vanhempien kokemuksista sekä lapsen saattohoito-paikasta. Tietokantoina käytin Cinahlia, Pubmedia sekä Cochranea. Yhteensä artikkeleita työ-hön valikoitui sisäänottokriteereillä kuusi. Tutkimuksista saadun tiedon mukaan saattohoito on kehittynyt viime vuosikymmeninä paljon. Se on pidentänyt palliatiivisen hoidon ja saattohoidon pituutta. Hoitoajan pi-dentyminen on osasyy sille, miksi saattohoitoa halutaan toteuttaa enemmän kotona. Etenkin lasta saattohoidettaessa suositaan kotia saattohoitopaikkana, sillä tuolloin lapselle voidaan helpommin luoda ympäristö, joka mahdollistaa mahdollisimman nor-maalin elämän lapselle. Kotisaattohoidon on myös huomattu olevan vanhemmille vä-hemmän kuormittavaa ja palkitsevampaa. Vanhemmille tärkeintä lasta saattohoidettaessa on lapsen oireiden ja sairauden hallinta.
Psychological stress is just one of the many forms of workload in the workplace. Crisis and trauma work in the shelter home is in itself mentally hard and many people may experience psychological stress from the harsh things they encounter in work. Loads are often experienced in addition to the issues based on by customer work, and the matters related to work. They include working hours, the working environment, interpersonal interaction, work tasks and their number, working methods, sense of urgency and leadership. The purpose of this research is to find out about the workers experiences of psychological stress in their work-place. The purpose is to find out which factors cause the workers load and which way. The aim is also to study the protective measures which employees have, and the support provided by the workplace for psychological stress. The study also examines employee development suggestions for managing their own workload, as well as how to reduce the workload in the workplace. The research was accomplished as a qualitative study. The research method was a theme interview. Interview questions were designed to support research questions. The goal was to get answers what psychological load is, how it manifests itself in shelter work, what causes psychological stress, and what ways workers can control their mental load. The interview was conducted in spring of 2019 and there were interviewed eight (8) shelter workers. Seven (7) interviews were recorded and one (1) was done by writing. Interviews were transcribed as soon as possible after the interviews. Thematising was used as a way to analyse the results. The results of the research revealed that almost all shelter workers experience at least some form of psychological stress. The load what work caused was felt at home and at work, but the majority responded to experiencing the load only at work. At work, the workload was most affected by the alertness of employees. At home, the load was mentioned to be the most occasional misconception of thoughts on work. The most important results related to the employee’s own experiences and concrete suggestions for development for themselves and the workplace in general to reduce psychological stress. And one of the most important of these can be the observation of workers own state of alertness, keeping the breaks, and the most mentioned maintaining the openness and trust of the working atmosphere.