Kaikki aineistot
Lisää
Tämä opinnäytetyö on tehty JW-Inspect Oy:lle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää asuintilojen alipaineen suuruuden merkitys sisäilman hiukkaspitoisuuteen. Ihmiset viettävät noin 90% elämästään sisätiloissa. Sisäilmaongelmat ja sisäilman laatu ovat nykyään laajasti esillä sekä rakennusalan ammattilaisten, että kaiken kansan keskuudessa. Sisäilman laatua heikentäviä tekijöitä on useita, joista yleisimpiä ovat erilaiset home- ja kosteusvauriot, ulkoilmasta ja rakennusmateriaaleista peräisin olevat eri kokoiset hiukkaset sekä erilaiset haihtuvat orgaaniset yhdisteet. Erityisen haitallisia ihmisen terveydelle ovat alle 2,5 μm kokoiset pienhiukkaset, sillä keuhkoihin kulkeuduttuaan ne eivät poistu sieltä yhtä helposti kuin kooltaan suuremmat hiukkaset. Tämän opinnäytetyön tekemisessä kiinnitettiin huomiota erityisesti sisäilman laatua heikentäviin hiukkasiin ja teollisiin kuituihin. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, kasvaako sisäilman hiukkaspitoisuus samassa suhteessa tilan alipaineen kasvaessa. Työssä keskityttiin mittaamaan rakennuksen ulkovaipassa olevan vuotokohdan läpi kulkeutuvia hiukkasia sekä lämmöneristeenä käytetystä mineraalivillasta irtoavia kuituja. Hiukkaspitoisuuksien mittaamisessa ilmeni, että sisätilojen alipaineen kasvaessa lievästi suositeltua suuremmaksi, myös erityisesti pienhiukkasten määrä sisäilmassa kasvaa merkittävästi. Alipaineen kasvaessa erityisen suureksi myös suurempien hiukkasten ja mineraalivillasta irtoavien teollisten kuitujen määrä sisäilmassa alkaa kasvaa. Tämä hiukkasten määrän kasvaminen hengitettävässä sisäilmassa voidaan ehkäistä tekemällä rakennuksen ulkovaippa mahdollisimman tiiviiksi, jolloin paine-eron vaikutuksesta hiukkaset eivät pääse virtaamaan vaipan vuotokohdista sisätiloihin.
Lahden suurmäen valetut betonielementit saatiin nostettua paikoilleen kuvassa olevien hydraulisten tunkkien avulla. Tunkit nostivat elementtejä 12 cm jaksoissa kohti lopullista paikkaansa. Tunkit sijaitsijat tukipilarien ylätasanteilla. Lahden "Betoni" oli tiettävästi ensimmäinen hyppyrimäki, jossa tekniikkaa on käytetty. Hydrauliset tunkit ovat olleet käytössä pitkään mm. vesitornien rakentamisessa.