Kaikki aineistot
Lisää
Virtain kaupungin sosiaalitoimen tilaamassa tutkimuksessa luodaan laatutyöskentelyn periaatteet Virtain kehitysvammaisten asuntolaan. Asuntolan laatutyöskentelyssä korostetaan asiakaslähtöisyyttä ja yhteistyötä asukkaiden elämänlaadun näkökulmasta. Tavoitteena on saada laatutyöskentely osaksi asuntolassa tehtävää arkityötä. Tutkimusmenetelmänä käytetään toimintatutkimusta ja tärkeimpiä tiedon hankinta tapoja ovat osallistuva havainnointi, 14 asukkaan haastattelut ja omaisten sekä työntekijöiden kyselyt. Kolmivuotisen laatuprojektin aikana olen työskennellyt asuntolassa yhteensä 4½ kuukauden ajan. Laatupalavereista ja pienryhmätyöskentelystä on muodostunut merkittävä osa asuntolan laatutyön kokonaisuutta. Rakenteellisesti tutkimustyö jakautuu kolmeen osa-alueeseen. Tutkimuksessa edetään yleisestä laatuajattelusta kohti yksittäistä, tietyn paikallisen sosiaalialan yksikön laatuajattelua. Ensinnäkintutkimuksen teoria osuuden taustan muodostaa laatuajattelun yleinen ja historiallinen näkökulma. Tutkimukseen sisältyvät laatutyöskentelyn teoreettiset ja sisällölliset periaatteet sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä erityisesti kehitysvammahuollossa. Toinen keskeinen tutkimuksen osa-alue on tutkimusprosessin esitteleminen. Tämä osuus koostuu aineiston hankinnan, tutkimusmenetelmän ja viisivaiheisen tutkimusmatkan kuvaamisesta. Tutkimuksen kolmas osuus muodostuu asuntolan laatutyön periaatteiden, laatukriteerien ja arviointi- ja seurantajärjestelmän esittelystä sekä toiminnan kehittämishaasteiden kirjaamisesta. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia ovat laatutyöskentelyn aloittaminen asuntolassa, laatukriteerien muodostaminen monitoimijayhteistyön tuloksena, arviointi- ja seurantajärjestelmän luominen sekä tämän hetkisten toiminnan kehittämishaasteiden tiedostaminen. Laatutyöskentely jää elämään asuntolaan luodun järjestelmän keinoin, johon kuuluvat vuosittain järjestettävä arviointipäivä, omaistenpäivä ja asukaskokoukset. Tärkeän työn perusperiaatteen muodostaa asukkaiden yksilöllinen huomioiminen arkityössä. Laatutyöskentelystä vastaa koko työyhteisö ja sosiaalitoimen johto on sitoutunut myös tavoitteeseen. Laadukkaan palvelun takaaminen on pitkälle jokaisen omiin asenteisiin liittyvä tekijä ja itsearviointi sekä omien toimintatapojen säännöllinen tarkistaminen luovat pohjaa asukkaiden elämänlaadun parantamiselle jatkossakin. Laatutyöskentelyn myötä yhteistyö asuntolan sisällä sekä esimerkiksi omaisten kanssa on tiedostettu yhdeksi keskeisimmistä kehittämishaasteista ja samalla laatutyöskentelyn edetessä on muodostettu yhtenäinen työn perustavoite, johon pyritään yhdessä määritellyin ja sovituin keinoin. Virtain asuntolassa toiminnan kehittämisessä huomioidaan asukkaiden tarpeet ja toiveet laatukriteerien säännöllisen arvioinnin ja päivittämisen avulla. Työyhteisön hyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen rakentavat pohjan laadukkaalle asukkaiden elämänlaatua tukevalle työlle.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Voimistelu- ja Urheiluseura Ikurin Vire ry. Seuralla on tarve saada lisää kannattajajäseniä ja uusia osanottajia seuran järjestämään toimintaan ja tapahtumiin. Ikurin Vire ry:n toimitiloissa aloitti syksyllä 2011 toimintansa myös kahvio, jonka markkinoinnin tueksi tarvittiin tietoa kohderyhmän toiveista ja tarpeista. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä Ikurin Vire ry:lle markkinointisuunnitelma sekä laatia kahviolle markkinoinnin toimenpide-ehdotuksia. Työn teoreettisena viitekehyksenä käytettiin markkinoinnin kirjallisuutta. Työn toiminnallisen osion muodosti Ikurin Vire ry:n kohderyhmälle tehty kysely, Ikurin Vire ry:lle tehty markkinointisuunnitelma sekä kyselyn perusteella laaditut toimenpide-ehdotukset kahviolle. Ikurin Vire ry:n markkinointisuunnitelma laadittiin kyselyn ja teorialähteiden pohjalta. Ikurin Vire ry:n kohderyhmälle tehty kysely toteutettiin määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastatteluita ja paperisia kyselylomakkeita. Kyselyn avulla selvitettiin Ikurin Vire ry:n kohderyhmän toiveita ja tarpeita niin seuran kuin aloittavan kahvion markkinoinnin suunnittelua varten. Kysely toteutettiin aikavälillä 3.9.–26.9.2011 ja kyselyyn vastasi yhteensä 203 henkilöä. Kyselyyn vastanneet olivat lähes kaikki tyytyväisiä Ikurin Vire ry:n toimintaan ja tapahtumiin. Eniten seuran toivottiin järjestävän liikunnallista toimintaa lapsille ja nuorille, ikäihmisille ja koko perheelle yhdessä sekä aikuisten jumppaa, tanssiliikuntaa, joogaa ja pilatesta. Kohderyhmässä oli runsaasti kiinnostusta myös muuhun kuin liikunnalliseen toimintaan ja yli puolet vastaajista toivoi avustavia palveluita, kuten lumenluonti ja pihanhoito. Eniten seuran toivottiin viestivän postilaatikkoon jaettavilla tiedotteilla, ilmoitustauluilla ja Ikurin Vireen Internet-sivuilla. Vastaajat toivoivat eniten kahvion olevan auki viikonloppuisin, tapahtumien yhteydessä ja hiihtokaudella sekä voivansa ostaa kahviosta munkkeja, mehua, leivonnaisia, kahvia ja teetä. Opinnäytetyön tuloksena syntyi markkinointisuunnitelma, jota Ikurin Vire ry voi hyödyntää markkinointinsa kehittämisessä. Tuloksena syntyi myös kahviolle markkinoinnin toimenpide-ehdotuksia. Ikurin Vireen kannattaa toteuttaa myös jatkossa kyselyjä, joilla selvitetään kohderyhmän toiveita ja tarpeita seuran markkinoinnin kehittämiseksi. Pohjana jatkossa toteutettaviin kyselyihin seura voi hyödyntää tätä työtä varten laadittua kyselyä.
Tutkielman aiheena on tukihenkilöiden käyttö lakisääteisessä rikos- ja riitasovittelussa ja tarkoituksena on kehittää yhteisöllisempää menettelyä kansainvälisten mallien mukaan. Keskiössä on conferencing-menetelmä, jonka valossa tutkitaan asianosaisten lähipiirin ja muiden tukihenkilöiden osallistamisen haasteita ja mahdollisuuksia sovitteluprosessissa. Tutkimuksessa on selvitetty tukihenkilöihin liittyviä kokemuksia ja käytäntöjä nykysovitteluissa valtakunnallisesti sekä lähemmin Varsinais-Suomen sovittelutoimiston osalta. Opinnäytetyö toteuttaa Turun kaupunkitutkimusohjelmaa. Tutkimus nojautuu restoratiiviseen oikeusajatteluun ja erityisesti uudelleenintegroivan häpeäntuottamisen teoriaan. Sovitteluilmiötä tarkastellaan yhteiskunnallisessa kontekstissa ja todetaan, että yksilöiden ja yhteisöjen vastuuta korostava konfliktinhallinta noudattaa uusliberalistista kehitystä mutta myös haastaa rangaistuskeskeistä kontrollipolitiikkaa. Kirjallisuuden avulla perustellaan, miksi sovittelun tukihenkilön osaa kannattaisi vahvistaa ja osapuolten lähipiiriä aktivoida conferencing-menetelmän merkityksessä. Yhteisöllisen menettelyn keskeiset lisäarvot osapuolten väliseen sovitteluun nähden koskevat sosiaalista tukea ja kontrollia, prosessin kokonaisvaltaisuutta ja tulevaisuusorientaatiota sekä keskustelevaa demokratiaa. Tukihenkilöt voivat edesauttaa erityisesti sopimuksen suorittamista ja asianosaisten hakeutumista tukipalveluihin. Ryhmämenettely mahdollistaa myös keskustelun yhteisön normeista ja toteuttaa sovittelun yhteisöllisyyden ihannetta nykyistä konkreettisemmin. Havaintoaineistona on valtakunnallinen Webropol-kysely ja keskustelut Varsinais-Suomen sovittelutoimiston ammattihenkilöstön kanssa. Kyselyssä toimistojen johtavilta sovitteluohjaajilta tiedusteltiin tukihenkilöihin liittyvistä kokemuksista ja käytännöistä. Aineistolle tehtiin pääasiassa laadullista teoriaohjaavaa sisällönanalyysia teemoitellen. Tulokset ilmentävät passiivisen tukihenkilön normia nykysovitteluissa. Tukihenkilöihin liittyvät hyödyt ja haasteet ovat samankaltaisia ympäri maan mutta käytännöt vaihtelevat: Sovittelijoiden mukaan tukihenkilöt voivat puuttua sovitteluun liikaa mutta toisinaan olla elinehtona menettelyn onnistumiselle. Toimistojen välillä on eroja, mitä tulee tukihenkilömahdollisuudesta kertomiseen sovittelun asiakkaille ja erityyppisten tukihenkilöiden osallistamiseen yhteistapaamisessa. Toimijat kaipaavat tietoa, yhteistä keskustelua ja sääntöjen selventämistä tukihenkilöiden hyödyntämistä koskien. Tutkielmassa suositellaan toimintapolitiikan täsmentämistä ja tukihenkilöaiheen tutkimista asianosaisten näkökulmasta sekä pohditaan mahdollista lisäkoulutustarvetta.
The thesis explored the effects of the national incomes register introduced in 2019 on payroll computation. The main purpose was to explore how the incomes register affects the payroll computation process. The purpose was also to examine whether the incomes register has reduced the working time, how the use of the incomes register has worked out, and whether the incomes register has reached the objectives set for it. The theoretical part of the thesis explains the payroll process, the employer’s obligation to report salaries and pay employer contributions, and what the incomes register is. In addition, the theoretical part discusses the current situation of the incomes register, what kind of problems have been observed in using the incomes register and what the prospects are. The empirical part of the thesis reports as a qualitative study. Data was collected by semi-structured theme interview. The study interviewed six randomly selected payroll clerks of which four worked in different accounting firms and two as in-house payroll clerks. The results show that the use of the incomes register has gone well. According to the respondents, the daily work of payroll computation has not changed, but the workload is perceived to have increased a little with the payroll reporting. However, the workload is more evenly distributed over the calendar year. The omission of annual announcements is perceived as a positive change. The study also found that the reporting schedule is not perceived as challenging by accounting firms, but those working alone may find the schedule problematic. Any corrections to the payroll reports are perceived as very laborious. Based on the results of the study, the respondents need different reports from the incomes register for freely selectable periods.
Tämä tutkielma on kirjoitettu osana tanssinopettajan tutkinnon (AMK) taiteellista opinnäytetyötä. Taiteellinen osa opinnäytetyöstä on koreografia In Between kolmelle tanssijalle ja neljälle muusikolle. Teos lukeutui toukokuussa 2013 Turun Taideakatemian Köysiteatterissa järjestetyn Köydet irti! -festivaalin ohjelmistoon. In Between on toteutettu musiikin ja tanssin yhteistyönä. Yhteistyö on Turun ammattikorkeakoulu tanssinopiskelijoiden ja Stavangerin yliopiston musiikinopiskelijoiden välillä. Tutkielma pohjautuu kirjoittajan omakohtaisiin kokemuksiin koreografisesta työstä. Tämän lisäksi aihetta käsitellään alan kirjallisuuden kautta. Pääasiallisena lähteenä toimii, Hannele Jyrkän Tanssintekijät. Tutkielma jakautuu kolmeen osa-alueeseen. Työn eri osissa tarkastellaan koreografian, In Between työvaiheita ja sen toteuttamisen prosessia. Ensimmäisessä osiossa käsitellään inspiraatiota ja taiteellisen tekemisen tarvetta. Toisessa osiossa käsitellään teoreettisen idean liikkeellistä toteutusta. Viimeisessä osiossa käsitellään prosessiin liittyvää yhteistyötä ja sen aikana toteutuvia vuorovaikutussuhteita.
Tuulivoimatuotanto on viime vuosina lisääntynyt Suomessa, kun sähköntuotanto on siirtymässä kohti uusiutuvaa, ajoittaista tuotantoa. Säästä riippuvaisempi tuotanto saattaa lisätä päivänsisäisten ja säätösähkömarkkinoiden roolia. Tässä tutkimuksessa käytettiin vektoriautoregressiomallia, joka sisälsi eksogeenisia muuttujia (VARX), selvittämään, miten tuulivoiman ennustevirhe vaikuttaa päivänsisäisiin ja säätösähkömarkkinoihin. Mallin muuttujien välisiä syy-yhteyksiä tutkittiin Grangerin kausaalisuustestien avulla, ja vaikutuksen suuntaa ja suuruutta analysoitiin impulssivastefunktioiden (IRF) avulla. Mallin aineisto oli helmikuun 2018 ja heinäkuun 2023 väliseltä ajalta, ja ne jaettiin kahteen eri jaksoon, joista tehtiin kuusi VARX-mallia. Jakamalla aineisto kahteen ajanjaksoon voitiin verrata kasvaneen tuulivoimakapasiteetin vaikutusta. Lisäksi tutkittiin mallin muiden parametrien vaikutusta markkinoiden yleiskuvan saamiseksi. Tuloksissa havaittiin tuulivoimaennusteiden virheiden lisäävän päivänsisäisen markkinan ja säätösähkön hintojen poikkeamaa day-ahead-markkinan hintoihin nähden. Vaikutus oli voimakkaampi toisella jaksolla, jolloin keskimääräinen tuulivoimakapasiteetti oli kaksinkertaistunut. Vaikutus säätösähkömarkkinoihin oli merkittävämpi, mikä viittaa siihen, että intensiivisempi kaupankäynti päivänsisäisillä markkinoilla olisi hyödyllistä, jos tuulivoimaennusteissa on yleisiä virheitä, koska tasesähkön kustannukset olisivat todennäköisesti suuret. Myös kulutusennustevirheet vaikuttivat säätösähkön hintoihin, mutta toisella tarkastelujaksolla ei havaittu vaikutusta päivänsisäisiin hintoihin. Lisäksi virheiden vaikutus säätösähköhinnan muodostukseen väheni. Tässä tutkimuksessa käytettyä mallia voitaisiin käyttää myös pohjana päivänsisäisen markkinan ja säätösähkönhintojen ennustamiselle.
Kaarirannan Palveluasunnoilla Huittisissa oli tarve kuntoutumisen kulttuurin muutokselle. Asukkaiden toimintakyky oli laskenut ja fysioterapeutin resurssia siirrettiin enenevästi kotihoitoon. Hoitajat olivat kouluttautuneet vastuuhoitajuuteen sekä kuntoutumista tukevaan hoitotyöhön. Kaarirannan Palveluasuntojen kulttuurisen muutoksen kolmeksi päätavoitteeksi määriteltiin asukkaan oman vastuun vahvistaminen oman toimintakykynsä edistämisestä, moniammatillisen yhteistyön edistäminen sekä kokonaisvaltaisen vastuuhoitaja-mallin kehittäminen asukkaiden fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kuntoutumisen vahvistamiseksi. Kehittämistyö toteutettiin laadullisen toimintatutkimuksen strategiaa seuraten, jonka aineistonhankinnassa hyödynnettiin moniammatillisia Living Lab -palavereita. Palavereissa kehittämistyöhön osallistui moniammatillisen työryhmän lisäksi 65 vuotta täyttäneitä tehostetun palveluasumisen asukkaita. Kuntoutumisen kulttuurin muutoksen myötä kuntoutuminen alettiin huomioida arkisissa hoitotoimenpiteissä. Fysioterapeutin roolia palveluasumisessa selkiytettiin ja moniammatillinen yhteistyö sai uusia muotoja. Fysioterapeutti toimii asiantuntijana sekä hoitajien tukena kuntoutumiseen liittyvissä kysymyksissä. Asukkaat osallistuivat aktiivisesti perustettuun kuntosaliryhmään sekä muihin ohjattuihin tapahtumiin. Asukkaan vastuuta omasta kuntoutumisestaan ei kehittämisprojektin aikana ole saatu näkyväksi. Osalla hoitajista vastuuhoitajuus on syventynyt ja luottamuksellinen suhde asukkaaseen on kehittynyt. Hoitajat kouluttautuivat vastuuhoitajuuteen ja vuosittaisissa hoitokokouksissa vastuuhoitajan, asukkaan ja läheisen yhteistyötä korostetaan.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan miehiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan käsittelyä Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa (ICC). Sodankäynnissä ja konflikteissa esiintyvää seksuaalista väkivaltaa ei pidetä enää vain sodan ’valitettavana lieveilmiönä’, vaan siihen on pyritty puuttumaan ja takaamaan seksuaalisen väkivallan rangaistavuus. Konflikteihin liittyvän seksuaalisen väkivallan parissa tehty työ ja sitä koskevat käytännöt ovat kuitenkin laajalti muodostuneet naispuolisten uhrien näkökulmasta. Feministisessä tutkimuksessa kritisoidaan rikostuomioistuimien ja oikeuskäytäntöjen puutteellista kykyä huomioida sukupuolten moninaisia rooleja konflikteissa. Kandidaatintutkielman tarkoituksena on tukea tutkimuskirjallisuudessa esitettyä kritiikkiä, että vallitsevat sukupuolikäsitykset vaikuttavat miesten ja poikien tunnistamiseen seksuaalisen väkivallan uhreina. Tutkielman teoreettisena lähtökohtana käytetään Judith Butlerin tunnustusteoriaa, jonka mukaan tunnustuksen (recognition) saaminen edellyttää, että yksilö sopii yhteiskunnassa ja kulttuurissa muodostuviin tunnustettavuuden (recognizability) ehtoihin. Nämä ehdot rakentuvat todellisuutta kehystävien ymmärryksien kautta. Tutkielmassa kysytään, millaisien ymmärryksien näkökulmasta seksuaalista väkivaltaa käsitellään ICC:ssä, ja tämän perusteella arvioidaan, tukevatko nämä ymmärrykset miesten ja poikien tunnustettavuutta seksuaalisen väkivallan uhreina. Tutkimuskysymykseen vastataan analysoimalla ICC:n diskurssissa heijastuvia ymmärryksiä kriittisen diskurssianalyysin avulla. Aineistona käytetään Francis Kirimi Muthauran, Uhuru Muigai Kenyattan & Mohammed Hussein Alin sekä Dominic Ongwenin oikeudenkäyntejä, joissa molemmissa esitettiin todisteita miehiin kohdistuneesta seksuaalisesta väkivallasta. Analyysin tuloksena löydetään neljä erillistä ymmärrystä seksuaalisesta väkivallasta, jotka jakaantuvat diskurssissa esillä olleiden toimijoiden välillä. Osa näistä ymmärryksistä tukee miesten ja poikien tunnustettavuutta seksuaalisen väkivallan uhreina. Havaituissa ymmärryksissä nousee kuitenkin esille myös puutteita miehille yleisten seksuaalisen väkivallan muotojen tunnistamisessa sekä tekojen tuomitsemisessa seksuaalisena väkivaltana. Vaikka ICC:n virallisissa määritelmissä tunnistetaan miehet ja pojat seksuaalisen väkivallan uhreina, ylläpitävät monet tekijät ICC:n toiminnassa ja diskursseissa edelleen käsityksiä, jotka vaikeuttavat miesten tunnustettavuutta seksuaalisen väkivallan uhreina.
“Conscience is the inner voice which warns us that someone may be looking” H.L. Mencke H.L.Mencken sanoin, aseptisen toiminnan perustana on aseptinen omatunto. Infektioiden ehkäisy toimii vain niin hyvin kuin sen heikoin lenkki toimii. Infektioiden ehkäisy on pääasiassa kiinni yksinkertaisista asioista, kuten käsihygieniasta ja hyvistä toimintatavoista invasiivisissä toimenpiteissä. Tämän kehittämisprojektin tarkoituksena oli kartoittaa ja kehittää Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksen (VSKK) toimenpideradiologian osaston aseptisia käytäntöjä, jotta voidaan ehkäistä infektioiden syntyä. Kehittämisprojektin tavoitteena oli luoda kirjallinen ohjeistus toimenpideradiologian henkilökunnalle aseptisista toimintatavoista. Tutkimuksellisen kehittämisprojektin aineistonhankinta toteutettiin monimetodisesti, ja siinä sovellettiin toimintatutkimuksen strategiaa. Sähköinen kysely lähetettiin VSKK:n toimenpideradiologian osaston röntgenläpivalaisuohjattuihin tutkimuksiin ja toimenpiteisiin osallistuvalle henkilökunnalle (N=27, n=22). Lisäksi havainnoitiin henkilökunnan aseptista toimintaa (N=40, n=40). Määrällisen aineiston analysoinnin apuna käytettiin webropol- ja excel-ohjelmia ennen tulosten selittämistä ja tulkitsemista. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Aineiston analysoinnin jälkeen aineistoista haettiin yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia. Aineistojen vertailussa tuloksiksi erottui viisi kehittämiskohdetta: klooripitoisen puhdistusaineen käyttö eritetahradesinfektiossa, käsidesinfektion tehostaminen, suu-nenäsuojaimen käyttö, antibioottiprofylaksian tarpeellisuus ja siihen liittyvät toimintatavat sekä kaksoiskäsineiden käyttö. Teoriatiedon, tutkimuksen tulosten ja learning cafen keskustelun perusteella koottiin kirjallinen ohjeistus aseptisesta toiminnasta toimenpideradiologian läpivalaisuohjatuissa tutkimuksissa ja toimenpiteissä. Kehittämistyön implementoinnin onnistumista on vielä vaikea arvioida. Aihetta tulee pitää esillä työyhteisössä säännöllisesti, jotta toimintatapojen juurtuminen on mahdollista.
Opinnäytetyön tutkimusongelmana oli se, ettei tiedetä, osaako henkilöstö toimia työssään turvallisesti Kesähotelli Harjulla ja kuinka perehdytys on siihen vaikuttanut. Tarkoituksena oli siis selvittää, millaisen pohjan perehdytys luo hotellin turvallisuudelle. Toimeksiantaja oli Jyväskylän Hotellipalvelut Oy, jonka yksi toimipaikka on Kesähotelli Harju. Tutkimus toteutettiin case-tutkimuksena eli tapaustutkimuksena, jossa käytettiin kirjallisia lähteitä, haastatteluja ja havainnointia. Tutkimuksessa käytettiin myös opinnäytetyön tekijöiden omaa tietämystä kyseisessä hotellissa työskentelystä. Haastattelut tehtiin tammikuussa 2014 yrityksen esimiehelle ja vanhoille työntekijöille. Havainnointi suoritettiin kesällä 2013. Haastattelujen, havainnoinnin ja omien kokemusten pohjalta esille tulleita teemoja vertailtiin. Tutkimustuloksista ilmeni, että turvallisuuden nykytila Kesähotelli Harjulla oli kohtalainen. Tämä johtui siitä, ettei turvallisuusasioihin oltu kiinnitetty erikseen huomiota. Selvisi, että perehdytyksellä oli ratkaiseva merkitys hotellin henkilökunnan turvallisuusosaamiseen ja siten koko hotellin turvallisuuteen. Erityisesti huomiota tulisi kiinnittää perehdytyksen johdonmukaisuuteen ja perehdytysmateriaaleihin sekä pelastustilanteessa toimimiseen käytännössä. Myös tiedonkululla oli merkitystä turvallisen työtavan omaksumiseen. Tulosten perusteella tehtiin perehdytyksen parantamiseksi kehitysehdotuksia, jotka annettiin toimeksiantajalle. Toimeksiantajalle koottiin turvallisuusohjeet Kesähotelli Harjulla toimimiseen ja perehdyttämisen tarkistuslista johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Vaikka tapaustutkimuksen tuloksia ei voida yleistää, voidaan tutkimustuloksia hyödyntää myös muissa hotelleissa ja palvelualan yrityksissä soveltuvin osin.
Opinnäytetyön tärkeimpänä tavoitteena oli kehittää kahden Haltin outlet-myymälän visuaalista ilmettä toimivammaksi kokonaisuudeksi. Myymälöiden visuaalisten ilmeiden kehittämiseksi toimeksiantona oli tehdä kummallekin myymälälle omat myymäläsuunnitelmat, jotka olisivat käytännössä toteutettavissa. Tavoitteena oli tehdä sellaiset myymäläsuunnitelmat, jotka tuottaisivat mahdollisimman paljon hyötyä ja arvoa myymälöissä asioiville kuluttaja-asiakkaille sekä myymälöiden henkilökunnalle. Tavoitteena oli myös, että suunnitellut uudistukset houkuttelisivat uusia asiakkaita ja kasvattaisivat myyntiä myymälöissä. Myymäläsuunnitelmia pohjustettiin tekemällä Haltin kuluttaja-asiakkaille kyselytutkimus, jolla haluttiin selvittää asiakkaiden mieltymyksiä myymälöiden visuaalisesta ilmeestä yleisesti sekä kohdistuen Haltin myymälöihin. Lisäksi kyselyssä haluttiin tutkia, minkälaisia mielikuvia asiakkailla on Haltin brändistä. Kuluttaja-asiakkaille suunnatun kyselyn lisäksi toteutettiin pienimuotoisempi kysely kyseisten myymälöiden työntekijöille, jossa he saivat kertoa omista mielikuvistaan ja kokemuksistaan yleisesti myymälöistä sekä antaa kehitysehdotuksia myymälöiden kehittämiseksi. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustui aiheisiin, jotka tukivat käytännön toteutusta tiiviisti: brändi ja sen kehittäminen, visuaalinen markkinointi ja tutkimuksellisuus. Teoreettisen viitekehyksen ensimmäinen osio perustui brändiin ja sen merkitykseen yritystoiminnassa, brändin mielikuviin sekä brändin kehittämisen keinoihin, joihin sisältyy myös brändin kehittäminen visuaalisin keinoin. Visuaalisen markkinoinnin osalta keskityttiin visuaaliseen identiteettiin sekä visuaaliseen markkinointiin myymäläympäristössä. Tutkimuksellisessa osiossa keskityttiin tutkimusprosessiin ja opinnäytetyössä käytettyihin tutkimusmenetelmiin sekä tutkimuksen toteuttamiseen. Teoreettisessa viitekehyksessä perehdyttiin myös 3D-mallinnusohjelmiin. Opinnäytetyön tulokset vastasivat annettuja tavoitteita hyvin. Tulokset koostuvat pääsääntöisesti kyselytutkimusten tuloksista ja tuotetuista myymäläsuunnitelmista. Kunkin kyselytutkimuksen tulokset analysoitiin ja koottiin yhteen omiksi tietopaketeikseen. Lisäksi kyselytutkimuksia varten tuotettiin tutkimusta tukevia markkinointimateriaalia. Tutkimustulosten, tehtyjen analyysien ja opitun tiedon pohjalta työstetyt myymäläsuunnitelmat olivat opinnäytetyön oleellisin tulos. Näiden lisäksi tuloksina voitiin pitää myös useita konkreettisia kehitysehdotuksia ja huomioita, jotka liittyivät keskeisesti myymälöiden visuaalisten ilmeiden kehittämiseen ja jatkotoimenpiteisiin. Halti pystyy halutessaan tulevaisuudessa hyödyntämään kaikkia tuotettuja tuloksia ja materiaaleja. Haltin myymälämarkkinoinnille annettiin runsaasti konkreettisia kehitysehdotuksia ja jatkotoimenpiteitä, jotka ovat helposti toteutettavissa myymälöiden arjessa. Tuloksista pystytään helposti hyödyntämään myös pienempiä tai yksittäisiä osia myymälöiden visuaalisten ilmeiden ja toiminnan kehittämiseksi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa Laurean Hyvinkään kampuksen liiketalouden opiskelijoille opas toimivista käytänteistä projektitiimin etäjohtamisessa. Opiskelijoilla on käytössään projektiopiskelun opas, jota tämä etäjohtamisen opas tulee täydentämään. Projektipäällikkönä toimiminen on vakiintunut rooli projektijohtamisen opiskelumallissa. Etäopiskelua varten tarvittiin projektiopiskelun oppaan rinnalle opas tukemaan projektipäälliköitä, jotka toteuttavat projektinsa etänä. Teoreettinen viitekehys käsittelee etäjohtamista ja etätyöskentelyn hyviä käytänteitä painottaen muun muassa työhyvinvointia, työkaluja sekä tiimidynamiikkaa. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena kehittämistyönä, jossa keskiössä oli oppaan laatiminen. Kehittämistyö aloitettiin haastattelemalla kuutta etänä toiminutta projektipäällikköä. Haastatteluissa kartoitettiin projektien etäjohtamisen hyviä käytänteitä, joita hyödynnettiin oppaan kirjoittamisessa. Hyvinä käytänteinä projektipäälliköt nostivat esille muun muassa tiimipäivien tauottamisen ja tiimin ryhmäytymisen heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Projektipäälliköt toivoivat oppaalta etenkin tiimin motivointiin ja vuorovaikutuksen lisäämiseen liittyviä vinkkejä. Lisäksi projektipäälliköt ilmaisivat toiveensa saada tukea ja tietoa etäjohtamisesta ennen projektin aloitusta. Oppaan sisältö on yhdistelmä haastatteluiden tuloksia ja etäjohtamisen teoriaa. Sitä pilotointiin ennen julkaisua syksyllä 2022 kahdella etänä työskentelevällä projektitiimillä. He antoivat palautetta oppaan käyttökelpoisuudesta ja hyödyllisyydestä. Palautteen perusteella oppaan ulkoasusta tehtiin ilmavampi ja teemat jaettiin selkeämmin omille sivuilleen, jotta lukukokemus olisi mukavampi. Valmiin oppaan ”Onnistu etäjohtamisessa projekteissa – opas projektipäälliköille” päätehtävänä on tukea projektipäälliköitä etäjohtamisessa. Opas sisältää monipuolisesti ohjeita etäjohtamisesta ja etäprojektin toteutuksesta sekä vinkkejä erilaisista työkaluista, joita projektipäällikkö voi hyödyntää projektissa. Jatkossa opasta tulee päivittää yhdessä projektiopiskelun oppaan kanssa uuden tiedon tai opiskelijoiden antaman palautteen johdosta.
This thesis is a qualitative study of the experiences of early childhood education teachers and guardians in planning a joint activity day for a kindergarten to support educational cooperation. Our aim was to find out, through the study, how the early childhood education teachers and the guardian felt that the planning of a joint activity day supported the educational cooperation. We organized a joint activity day planning session for the kindergarten for two early childhood education teachers and one parent. Early childhood teachers and a guardian planned a joint functional day for the day care center. Based on this planning session, we interviewed early childhood education teachers and guardians through a thematic interview. The themes of the interview were trust building, respectful encounters, equal interaction and educational cooperation. Based on the responses collected in the study, the planning of a joint action day was felt to support educational cooperation. In the Reflection section, we consider the research-related steps. The main conclusion of the study was that joint planning supports educational cooperation. For improvement suggestions, early childhood teachers said that more parents could have been involved in planning the joint day.
Competitive sports have positive and negative effects on a young person who has only recently started competing. Competing might be experienced very suspense. For an adolescent competitive athlete, dealing with emotions can be new and can be experienced as challenging. Uncontrolled emotions, on the other hand, can have a negative impact on the performance of the competition itself. It is good to practice the skills of handling and managing emotions such as suspense and fear using appropriate means. Over time, coaches and athletes have become more aware of mental preparing. It is a good to use it from an early age, so that the athlete can be considered holistically in coaching. This has positive impact on well-being and successful competitive sports. There are several ways to practice mental skills and one can look for them together with the coach. The coach has great importance as a part of a young person’s life and competitive sports, therefore, the coach is much present in the young person’s daily life. This is a functional thesis. The work was carried out as a free literature review, looking for current information on the subject for Pori Athletics Association, which has not previously used mental coaching. The purpose of the thesis was to develop the mental skills of young competing athletes and to increase the means to manage competitive suspense trough coaching. The goal was to apply psychophysical physiotherapy from a body-mind perspective according to competition preparation. For this purpose, there was produced a guide for the thesis that contains written instructions and YouTube-links to the exercises. Exercises can be used to increase the means of mental coaching and suspense management in athletes.
Tässä kandidaatintutkielmassa selvitetään, mikä on pohjoissaamelaisen perinteisen musiikin rooli pohjoissaamelaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimuskysymyksenä on: Mikä on joiun rooli pohjoissaamelaisessa varhaiskasvatuksessa? Tutkimuksen aihe on syntynyt tutkijan omasta mielenkiinnosta saamelaiseen musiikkiin, erityisesti perinteiseen pohjoissaamelaiseen musiikkiin, joikuun. Tutkijan omat kokemukset ja havainnot joikaamisen vähäisyydestä tai joiltakin osin jopa puuttumisesta pohjoissaamelaisessa varhaiskasvatuksessa, ovat herättäneet suurta mielenkiintoa tutkia joiun ja lapsen välistä suhdetta ja sen roolia pohjoissaamelaisessa varhaiskasvatuksessa. Tutkielma on tyyliltään laadullinen tutkimus, joka toteutetaan narratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa hyödynnetään aiheesta aiemmin tehtyjä tutkimuksia ja aiheeseen liittyvää muuta kirjallisuutta. Aluksi tutkimuksessa selvitetään joiun syntyä ja sen merkityksiä pohjoissaamelaisille. Sen jälkeen joikua tarkastellaan osana varhaiskasvatusta ja varhaista musiikkikasvatusta. Tutkittavasta kirjallisuudesta käy ilmi, että joiku on tärkeä pohjoissaamelainen symboli ja sen rooli varhaiskasvatuksessa on hyvin moninainen. Tutkielmassa myös selviää, että joikuperinteen siirtyminen sukupolvelta toiselle on vähentynyt voimakkaasti ja siksi joikuopetus on nousemassa tärkeäksi menetelmäksi perinteen siirtämisessä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Suomen optikoiden piilolasiosaamista. Tavoitteena oli selvittää kokevatko ammattilaiset osaamisensa riittäväksi, vai toivoisivatko he enemmän piilolaseihin liittyvää koulutusta. Tuloksia voi hyödyntää koulutuksia järjestävät tahot suunnittelemalla kysyntää vastaavia koulutuksia. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Suomen Piilolasiseura Ry. Teoriaosuudessa käytiin läpi optometristin koulutusta, jatkokouluttautumista, osaamista sekä eri piilolasityyppejä. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä sähköisen kyselylomakkeen avulla keväällä 2022. Kyselyyn vastasi yhteensä 210 piilolaseja sovittavaa optikkoa ja kaikkia vastauksia hyödynnettiin tulosten analysoinnissa. Kyselyn tulokset analysoitiin käyttäen apuna Microsoft Excel ja SPSS-ohjelmistoa. Kyselyn avointen kysymysten vastaukset analysoitiin erikseen. Tutkimustulokset osoittivat, että optikoilla on hyvä osaaminen pehmeiden sfääristen piilolasien, tooristen pehmeiden piilolasien ja monitehopiilolasien sovittamisesta. Suurin osa vastaajista ei tulosten mukaan kuitenkaan tunnistaisi RGP-, skleraalisista- ja Ortho-K -linsseistä hyötyvää asiakasta. Tuloksissa ilmeni merkittävää kiinnostusta erityisesti myopiakontrollia kohtaan, ja optikot olivat erityisen kiinnostuneita oppimaan lisää siihen soveltuvan pehmeän piilolasin sovittamisesta. Myös muut erikoispiilolasit herättivät paljon kiinnostusta, ja moni olisi toivonut enemmän tietoa erikoispiilolasien sovittamisesta jo optometristin tutkintoon. Tämän opinnäytetyön avulla lukija saa tietämystä erilaisista piilolaseista sekä niiden käyttötarkoituksista. Hän saa laajemman käsityksen tutkintoon sisältyvästä piilolasiopetuksesta, sekä jatkokouluttautumismahdollisuuksista. Opinnäytetyön avulla saadaan tietoa siitä, miten optikot arvioivat omaa piilolasiosaamistaan, ja missä aihealueissa olisi mahdollisuuksia kehittyä. Aineiston perusteella voidaan todeta, että alalla on kysyntää ja kiinnostusta piilolasi-aiheisille koulutuksille.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Action Finlandin Jorma Rannan kanssa. Työn tavoitteena oli järjestää pienet tapahtumamessut Keski-Suomen luovien alojen yrittäjille, analysoida messujen onnistumista sekä olla mukana järjestämässä tapahtumaa. Keski-Suomen tapahtumamessut on pienimuotoinen messutapahtuma, joka järjestettiin kutsuvierastilaisuutena ensimmäisen kerran 20.2.2013 Ravintola Priimuksessa Jyväskylässä. Messujen teemana oli verkostoituminen. Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin tapahtumien ja messujen järjestämiseen liittyviä toimenpiteitä sekä pohdittiin verkostoitumistyyppejä, syitä ja haasteita. Työssä käytettiin kvalitatiivista ja kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Haastattelun, havainnoinnin ja kyselylomakkeiden avulla selvitettiin tapahtuman onnistumista. Näytteilleasettajille ja messuvieraille laitettiin erilliset kyselyt. Näytteilleasettajat saivat paperisen version ja messuyleisölle järjestettiin Digium-kysely. Messuyleisöstä 15 vastasi kyselyyn ja näytteilleasettajista 21. Seuraavaksi esitellään kyselyiden tulokset ja kehitysehdotukset toimeksiantajalle. Tuloksista selviää, että yritykset pitävät verkostoitumista ja verkostokumppaneita tärkeänä ja kyseiselle tapahtumalle on tarvetta Keski-Suomen alueella. Messujen toteutus onnistui kohtalaisen hyvin, vaikka asiakasmäärä jäi odotettua pienemmäksi. Lopuksi pohdittiin mitä asioita jäi huomaamatta messujen järjestämisessä ja mitä tulee ottaa huomioon seuraavan vuoden tapahtumaa suunniteltaessa. Lopuksi esitellään myös vuoden 2014 messutapahtuma Event Festival, joka on jatkoa Keski-Suomen tapahtumamessuille.
Yleisin syy lonkan tekonivelleikkaukselle on lonkan nivelrikko. Leikkauksen on todettu vähentävän potilaiden kipua ja parantavan heidän toimintakykyään. Lonkan tekonivelleikkaukseen liittyvän fysioterapian tavoitteena on ylläpitää ja parantaa potilaan fyysistä toimintakykyä sekä ennen leikkausta että sen jälkeen. Opinnäytetyössä tutkitaan fysioterapeutin ja potilaan välistä vuorovaikutusta lonkan tekonivelleikkauksen fysioterapiaohjauksessa. Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää fysioterapiaohjausta lonkan tekonivelleikkauksen yhteydessä. Opinnäytetyön tavoitteena on kartoittaa fysioterapeutin ja potilaan välistä vuorovaikutusta potilasohjaustilanteissa. Opinnäytetyön yhteistyökumppaneita ovat Laurea–ammattikorkeakoulu, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sekä Jyväskylän yliopisto. Tutkimukseen osallistui seitsemän potilasta ja viisi fysioterapeuttia. Tutkimusmenetelmä oli laadullinen. Tutkimusaineistona oli valmis videomateriaali, josta havainnoitiin fysioterapian ohjaustilanteita. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia. Aineiston analysoinnin jälkeen sekä pre- että postoperatiivisista ohjaustilanteista nousi esille kuusi vuorovaikutustilannetta. Preoperatiivisia vuorovaikutustilanteita ovat potilaan tilanteen kartoittaminen, pystyasennon havainnointi, liikkuvuuksien mittaus istuen, liikkuvuuksien mittaus selinmakuulla, sauvakävelyn ohjaus ja katse tulevaisuuteen. Postoperatiivisia vuorovaikutustilanteita ovat harjoitteiden ohjaus vuoteessa, harjoitteiden ohjaus istuma-asennossa, sauvakävelyn ohjaus, harjoitteiden ohjaus pystyasennossa, porraskävelyn ohjaus ja loppuyhteenvetoa. Tutkimustulosten perusteella voidaan sanoa, että vuorovaikutus fysioterapeuttien ja potilaiden välillä oli hyvin samankaltaista sekä pre- että postoperatiivissa ohjaustilanteissa. Kommunikoidessaan fysioterapeutit ja potilaat käyttivät monipuolista viestintää. Fysioterapeutit kohdensivat ja mukauttivat ohjaustaan sekä huomioivat potilaat yksilöllisesti. Vuorovaikutustilanteissa vallitsi avoin ilmapiiri. Preoperatiivisissa ohjaustilanteissa tuli esille fysioterapeutti-potilas–asetelma kun taas postoperatiivisissa tilanteissa vuorovaikutussuhde oli tasavertaisempi.
Nuorten osallisuus on asia johon pyritään panostamaan nyky-yhteiskunnassa. Vapaa-ajantoiminta on erityisen tärkeää nuorille itselleen ja se on merkityksellistä myös kasvattajien ja yhteiskunnan näkökulmasta. Nuorille tarkoitetut kunnalliset ja valtiolliset palvelut eivät kuitenkaan pysty tänä päivänä aina tavoittamaan nuoria. Aseman Lapset ry ja Walkers-Hubu-bussiprojektin yksi tavoite on tuoda ja kehittää erilaisia toimintamalleja nuorisotyöhön. Opinnäytetyömme tavoite oli tutkia, minkälaisia käsityksiä Walkers-Hubu-bussiprojektissa mukana olleilla toimijoilla on bussiprojektin vaikutuksista ja miten ne liittyvät nuorten osallisuuteen. Walkers-Hubu-bussiprojekti haki jatkorahoitusta syksyllä 2013, ja se vakinaistettiin vakinaiseksi toimintamuodoksi. Tästä opinnäytetyöstä saatuja tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa tämän toiminnan kehittämisessä. Keräsimme tutkimuksemme aineiston haastattelemalla projektissa mukana olevia toimijoita, joita olivat esimerkiksi nuorisotyöntekijät, järjestyksenvalvojat, poliisit ja kauppakeskuspäällikkö. Haastattelimme yhteensä yhdeksää eri toimijaa bussin eri vaikutusalueilta. Haastateltavat ja haastattelukysymykset valittiin yhdessä työelämäyhteistyökumppaneiden kanssa. Käytimme aineistonkeruu menetelmänä teemahaastattelua ja käyttämämme teemat nousivat osallisuus teoriasta. Teemoina olivat nuorten tavoittaminen, aikuisen läsnäolo ja uusien toimintatapojen tuominen käytännön toimintaan. Analysoimme keräämämme aineiston osallisuuden näkökulmasta. Johtopäätös on, että projektin merkittävimmät vaikutukset toimijoiden mielestä olivat nuorten ja aikuisten kohtaamisen mahdollistaminen sekä uusien toimintatapojen tuominen nuorisotyöhön.