Kaikki aineistot
Lisää
Tietojärjestelmät keräävät toiminnastaan jatkuvasti lokitietoja. Vikatilanteissa lokitietoja voidaan hyödyntää virheen paikantamisen apuna. Lokinkirjoittamisen teollisuusstandardiksi on noussut Syslog-protokolla. Tarve protokollaa varten kehitetyille lokianalyysitekniikoille ja -työkaluille on näin ollen noussut. Tässä kandidaatintutkielmassa pyritään esittelemään näitä analyysitekniikoita ja -työkaluja, ja pohtimaan näiden hyödyllisyyttä järjestelmän vianetsintää suorittavan järjestelmänvalvojan näkökulmasta.
Laajan teknisen kyberturvallisuusharjoituksen järjestäminen vaatii runsaasti asiantuntijoiden aikaa ja resursseja. On siis syytä selvittää, millä tavoin tällaisen harjoituksen toteuttaminen voitaisiin saada yksinkertaisemmaksi, edullisemmaksi ja joustavammaksi. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, voidaanko Jyväskylän yliopistolla järjestettävä Kyberhyökkäys ja sen torjunta -kurssi (ITKST55) eli pienimuotoinen kyberturvallisuusharjoitus järjestää virtualisoidulla palvelinjärjestelmällä. Erityisen kiinnostuneita ollaan mahdollisuudesta virtualisoida suuri osa harjoituksessa käytettävästä infrastruktuurista yhden laitekokonaisuuden sisään, ns. hyperkonvergoidusta infrastruktuurista. Tutkielma käy läpi virtualisointiin ja kyberturvallisuusharjoituksiin liittyvän olennaisen käsitteistön ja tarkastelee kyberturvallisuuden opetuskäytön arkkitehtuuri- ja infrastruktuurivalintoja konstruktiivisen tutkimuksen keinoin. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa määritellään kurssin tavoitteiden mukaiset vaatimukset virtuaalipalvelinjärjestelmälle ja toteutetaan konstruktiivisen tutkimusmenetelmän mukainen artefakti eli prototyyppi virtuaalipalvelinjärjestelmästä käytettäväksi vuoden 2019 ITKST55-kurssilla. Prototyyppi rakennetaan Proxmox Virtual Environment-käyttöjärjestelmäjakelun avulla, ja asetettujen vaatimuksien toteutuminen arvioidaan vuoden 2019 kurssitoteuman valossa. Tutkimuksessa havaitaan, että virtuaalipalvelinjärjestelmä soveltuu kyberturvallisuusharjoituksen järjestämiseen prototyypin perusteella. Lisäksi saadaan tietoa Proxmox VE-käyttöjärjestelmäjakelun ja hyperkonvergoidun infrastruktuurin periaatteiden soveltuvuudesta kyberturvallisuusharjoituksen järjestämiseen.
Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee aikuissosiaalityön Tiekartta 2030 -tulevaisuusselvityksessä ja laajemmin myös uudistuvissa sosiaalityön palveluissa esiintyviä poliittisia rationaliteetteja ja niihin sisältyviä teknologioita Michel Foucault’n hallinnan analytiikkaan pohjautuvalla teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Laajasta aineistosta valikoitui tarkasteluun kaksi itse määrittämääni – aktiivisen kansalaisen ja vaikuttavan sosiaalityön – poliittista rationaliteettia. Tutkielmaani inspiroi sosiaalityön rooli yhteiskunnallisena toimijana ja vallankäyttäjänä: ammattieettisesti sosiaalityöntekijöiden ydintehtävänä on huolehtia heikoimmassa asemassa olevista ja heidän yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksiensa edistämisestä, mutta samaan aikaan sen toimintakehikkoa määrittävät yhteiskunnassa vallitsevat taloudellis-poliittiset valtasuhteet ja trendit, sekä muiden viranomaistoimijoiden lähtökohdiltaan erilaiset toimintatavat, jotka toisinaan saattavat olla ristiriidassa sosiaalityön omien arvojen kanssa. Uudistuvia sosiaalityön palveluita kuvataan usein esimerkiksi ”asiakasosallisuuden”, ”aktiivisuuden”, ”kumppanuuden” ja ”vaikuttavuuden” käsitteillä, jotka erityisesti asiantuntija- ja viranomaiskielessä on asetettu uudenlaisiksi palvelutoimintaa läpäiseviksi kantaviksi periaatteiksi. Kriittistä hallinnan analyysia soveltaen tarkoitukseni on tarkastella edellä mainittujen – poliittisten rationaliteettien – taustalla vaikuttavia motiiveja, poliittisen hallinnan mekanismeja ja yhteiskunnallisia jännitteitä myös sosiaalityön omaan tutkimuskirjallisuuteen peilaten. Tutkimuskysymykseni kulminoituu pohdintaan sosiaalityöstä yhteiskunnallisena toimijana ja vallan-käyttäjänä: näyttäytyykö se ainoastaan poliittisen hallinnan välineenä, vai onko sillä todellista valtaa määritellä omat päämääränsä ja tavoitteensa omista lähtökohdistaan käsin?
Tämän opinnäytetyön aiheena on käyttäjäkeskeisen suunnittelun menetelmien hyödyntäminen sovelluskehityksessä. Työ käsittelee käyttäjien osallistamista tuotekehityksen eri vaiheisiin sekä käyttäjätiedon keräämistä ja hyödyntämistä Get a Life –nimisessä hankkeessa. Työn teoreettisena viitekehyksenä hyödynnettiin käyttäjäkeskeisen suunnittelun ja käytettävyyden tutkijoiden ja asiantuntijoiden kirjoittamaa kirjallisuutta käyttäjäkeskeistä suunnittelusta sekä käyttäjäkeskeisistä tutkimusmenetelmistä. Käyttäjätieto on tietoa tuotteen loppukäyttäjistä, tuotteen käyttötavoista sekä käyttöympäristöistä ja sitä kerätään erilaisia menetelmiä hyödyntävillä käyttäjätutkimuksilla. Käyttäjätieto auttaa tuotekehityksessä sekä suunnittelemaan tuotetta käyttäjien tarpeita vastaavaksi, että varmistamaan kehitteillä olevien tuotteiden soveltumista sen tuleville käyttäjille. Käyttäjien ottaminen mukaan tuotekehityksen eri vaiheisiin testaamaan ja antamaan tuotteesta palautetta auttaa kehittäjiä havaitsemaan mahdollisia ongelmia tuotteessa jo varhaisissa kehitysvaiheissa, jolloin niiden korjaaminen on mutkattomampaa kuin valmiin tuotteen korjaaminen. Käyttäjätiedon keräämiseen menetelmiksi valittiin verkossa toteutettava lomakekysely sekä fokusryhmähaastattelut verkkosovelluksen tärkeimmän kohderyhmän edustajille, eli korkeakouluopiskelijoille. Käyttäjiltä saatavan tiedon lisäksi tietoa kerättiin jo olemassa olevista verkkosovelluksista, joita käyttäjillä on mahdollista käyttää. Verkkosovelluksista kerättyä tietoa hyödynnettiin käyttäjätutkimuksissa kartoittamaan käyttäjien mielipiteitä, asenteita ja kokemuksia vastaavista sovelluksista. Käyttäjiltä kerätyn tiedon avulla kyettiin jo alusta alkaen suunnittelemaan ja kehittämään tuotetta sen tulevia käyttäjiä ajatellen. Opinnäytetyössä kuvataan myös tuotteen kehitysvaiheessa toteutettuja käytettävyyden arvioinnin menetelmiä, jotka toteutettiin Laurea-ammattikorkeakoulun käytettävyyslaboratoriossa. Laboratoriossa tarkkailtiin tutkimuskäyttäjien tietokonenäytön tapahtumia, ääninauhoitetta, videokuvaa ja silmänliikkeitä, joita seurattiin erityisen laitteen avulla. Get a Life-sovelluksen käyttöä arvioitiin myös aidoissa käyttötilanteissa oppitunneilla sekä opiskelijaryhmien toteuttamina kotioloissa tehdyissä arvioinneissa itsedokumentoinnin avulla. Kuvatut tutkimukset toteutettiin kolmivuotisen hankkeen aikana aina tuotekehityksen ollessa sellaisessa vaiheessa, kun tietty menetelmä koettiin olevan sopiva valinta kyseisessä vaiheessa esiintyvän tutkimusongelman ratkaisemiseen. Tällaisen jatkuvan testauksen on mahdollistanut Laurea-ammattikorkeakoulun rooli hankkeen osatoteuttajana, jolloin laurealaiset ovat voineet sekä käyttää tietoteknisiä kehittämistaitojaan tuotekehityksessä toimien että samalla hyödyntää käytettävyyden ja käyttäjäkeskeisen suunnittelun asiantuntijuuttaan hankkeessa käyttäjäystävällisyyden ja käytettävyyden varmistuksessa.
Kirja on kunnianosoitus Janne Vilkunalle hänen saavutuksistaan museologian professorin työssään, joka on linkittynyt monenlaisin sitein kotiseututyöhön. Samalla kirja on onnittelu ja kiitos ansiokkaasta toiminnasta arkeologian, museologian, museoiden ja kotiseututyön parissa. Juhlakirja sisältää 19 artikkelia liittyen Vilkunan työn ja harrastusten eri teemoihin. Teksteissä kerrotaan kotiseututyöstä sen alkujuurilta aina nykyilmentymiin saakka. Kirjassa kerrotaan esineistä, jotka kertovat jotain olennaista meistä ihmisinä, miten linnavuoren rinteen jäädytyskoe liittyy arkeologiaan ja Ural-moottoripyörä museologiaan.
Abstract Acute kidney injury (AKI) is a syndrome that frequently affects the critically ill. Recently, an increased number of dinucleotide repeats in the HMOX1 gene were reported to associate with development of AKI in cardiac surgery. We aimed to test the replicability of this finding in a Finnish cohort of critically ill septic patients. This multicenter study was part of the national FINNAKI study. We genotyped 300 patients with severe AKI (KDIGO 2 or 3) and 353 controls without AKI (KDIGO 0) for the guanine–thymine (GTn) repeat in the promoter region of the HMOX1 gene. The allele calling was based on the number of repeats, the cut off being 27 repeats in the S–L (short to long) classification, and 27 and 34 repeats for the S–M–L2 (short to medium to very long) classification. The plasma concentrations of heme oxygenase-1 (HO-1) enzyme were measured on admission. The allele distribution in our patients was similar to that published previously, with peaks at 23 and 30 repeats. The S-allele increases AKI risk. An adjusted OR was 1.30 for each S-allele in an additive genetic model (95% CI 1.01–1.66; p = 0.041). Alleles with a repeat number greater than 34 were significantly associated with lower HO-1 concentration (p<0.001). In septic patients, we report an association between a short repeat in HMOX1 and AKI risk.