Kaikki aineistot
Lisää
TIIVISTELMÄ Tuula Nyman. Naiset murroksessa. Romaninaisvankien kokemuksia Vanajan vankilasta. Syksy 2012. 53 s., 5 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä, Järvenpää. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosio-nomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus + lastentarhanopettajan kelpoisuus. Teen opinnäytetyöni Vanajan romaninaisvangeista. Romanikulttuuri elää murroksessa ja tämä näkyy kasvavana romaninaisvankien määränä. Aihe on tärkeä, koska vankeinhoito tai romaniyhteisökään ei pysty huomioimaan romaninaisvankien monenlaisia tarpeita vankiloissa. Opinnäytetyön tavoitteena on aineiston pohjalta selvittää, miksi romaninaisten rikollisuus on kasvussa. Samalla tuotetaan arvokasta tietoa romanikulttuurin murroksesta Naisten vuoro-projektiin ja yhteiskunnan palvelujärjestelmään. Haastattelin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla kymmentä romaninaisvankia Vana-jan vankilassa syksyn 2010 aikana. Opinnäytetyöni on laadultaan kvalitatiivinen sekä kvantitatiivinen. Olen kuvaillut kvalitatiivisesti romaninaisten elämäntilanteita sekä tilastoinut kvantitatiivisesti tutkimuksessa esiin tulleita seikkoja. Tutkimuksessa nousi esiin seikkoja, jotka ovat muuttuneet romaniyhteisössä. Muutokset selittävät osaltaan romaninaisvankien määrän kasvun. Vanhempien romanien tukiverkko on löystynyt tai poistunut kokonaan, päihteet eri muodoissa ovat lisääntyneet roma-ninaisten keskuudessa. Toimeentulominimin alapuolella elämisellä voidaan nähdä yhteys varkauksien ja muihin omaisuusrikoksien tekoon. Kouluttautumattomuus on suurin syrjäytyneisyyden syy. Romaneiden yhteisöllisyys ei ole enää niin vahva kuin se on aiemmin ollut. Romanivangit tarvitset vankilaan romanitaustaisen työntekijän, jotta vankilan kuntout-tavat ohjelmat hyödyttäisivät romanivankeja ja he voisivat yhdenvertaisina toteuttaa rangaistusajan suunnitelmaa. Asiasanat: Romaninaisvangit, romanikulttuuri, vankila, rikollisuus,
TIIVISTELMÄ Nyman Tarja, Åkerlund-Hagert Tuula Tulevaisuus ja toivo 47 + 2 liitettä Kevät 2021 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja kirkonalan ammattikorkeakoulututkinto Sosionomi (AMK) diakoniatyö Tämän työn tarkoituksena oli kartoittaa romaninuorten koulutuksen ja työllistymisen vaikutuksia hyvinvointiin. Yksi tavoitteemme oli selvittää hengellisyyden vaikutuksia hyvinvointiin. Opinnäytetyömme tavoitteena oli selvittää, kuinka R3 romaninuori -hankkeen palvelu toimii ja kuinka palvelu tukisi romaninuorten hyvinvointia ja osallisuutta. Toteutimme opinnäytetyömme laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin yksilöhaastatteluina. Yksilöhaastatteluihin osallistui yhteensä kuusi R3 romaninuori -hankkeen asiakasta. Haastattelut suoritettiin syksyllä 2020. Saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysina. Tutkimuksessa havaittiin, että koulutus ja työllisyys vaikuttavat positiivisesti haastateltavien kokemuksiin hyvinvoinnista. Palautteet R3 romaninuori -hankkeen palvelusta olivat positiivisia. Haastatteluista nousi esiin, että palvelu tuki romaninuorten hyvinvointia ja osallisuutta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että hengellisyys on suuri voimavara romaninuorten elämässä ja saimme kehitysehdotuksia nuorilta, kuinka heidän mielestään kirkko voisi lisätä heidän osallisuuttaan kirkon palveluissa. Johtopäätöksenä voimme todeta, että saimme tutkimuskysymyksiimme vastaukset sekä vahvistuksen siitä, että hanke on ollut merkityksellinen romaninuorille. R3 romaninuori -hankkeen kaltaisen palvelun olemassaolo on tarpeellinen. Tuloksista hyötyisivät vastaavaa hanketta suunnittelevat työntekijät, romaninuoret sekä kaikki nuorten kanssa työskentelevät alan ammattilaiset. Asiasanat: Hengellisyys, hyvinvointi, osallisuus, R3 romaninuori -hanke, romanikulttuuri, romaninuoret
The complex cell wall and biofilm matrix (ECM) act as key barriers to antibiotics in mycobacteria. Here, the ECM and envelope proteins of Mycobacterium marinum ATCC 927, a nontuberculous mycobacterial model, were monitored over 3 months by label-free proteomics and compared with cell surface proteins on planktonic cells to uncover pathways leading to virulence, tolerance, and persistence. We show that ATCC 927 forms pellicle-Type and submerged-Type biofilms (PBFs and SBFs, respectively) after 2 weeks and 2 days of growth, respectively, and that the increased CelA1 synthesis in this strain prevents biofilm formation and leads to reduced rifampicin tolerance. The proteomic data suggest that specific changes in mycolic acid synthesis (cord factor), Esx1 secretion, and cell wall adhesins explain the appearance of PBFs as ribbon-like cords and SBFs as lichen-like structures. A subpopulation of cells resisting 64_ MIC rifampicin (persisters) was detected in both biofilm subtypes and already in 1-week-old SBFs. The key forces boosting their development could include subtype-dependent changes in asymmetric cell division, cell wall biogenesis, tricarboxylic acid/glyoxylate cycle activities, and energy/redox/iron metabolisms. The effect of various ambient oxygen tensions on each cell type and nonclassical protein secretion are likely factors explaining the majority of the subtype-specific changes. The proteomic findings also imply that Esx1-Type protein secretion is more efficient in planktonic (PL) and PBF cells, while SBF may prefer both the Esx5 and nonclassical pathways to control virulence and prolonged viability/persistence. In conclusion, this study reports the first proteomic insight into aging mycobacterial biofilm ECMs and indicates biofilm subtype-dependent mechanisms conferring increased adaptive potential and virulence of nontuberculous mycobacteria. IMPORTANCE Mycobacteria are naturally resilient, and mycobacterial infections are notoriously difficult to treat with antibiotics, with biofilm formation being the main factor complicating the successful treatment of tuberculosis (TB). The present study shows that nontuberculous Mycobacterium marinum ATCC 927 forms submergedand pellicle-Type biofilms with lichen-and ribbon-like structures, respectively, as well as persister cells under the same conditions. We show that both biofilm subtypes differ in terms of virulence-, tolerance-, and persistence-conferring activities, highlighting the fact that both subtypes should be targeted to maximize the power of antimycobacterial treatment therapies.
The antibiotic-tolerant biofilms present in tuberculous granulomas add an additional layer of complexity when treating mycobacterial infections, including tuberculosis (TB). For a more efficient treatment of TB, the biofilm forms of mycobacteria warrant specific attention. Here, we used Mycobacterium marinum (Mmr) as a biofilm-forming model to identify the abundant proteins covering the biofilm surface. We used biotinylation/streptavidin-based proteomics on the proteins exposed at the Mmr biofilm matrices in vitro to identify 448 proteins and ex vivo proteomics to detect 91 Mmr proteins from the mycobacterial granulomas isolated from adult zebrafish. In vitro and ex vivo proteomics data are available via ProteomeXchange with identifiers PXD033425 and PXD039416, respectively. Data comparisons pinpointed the molecular chaperone GroEL2 as the most abundant Mmr protein within the in vitro and ex vivo proteomes, while its paralog, GroEL1, with a known role in biofilm formation, was detected with slightly lower intensity values. To validate the surface exposure of these targets, we created in-house synthetic nanobodies (sybodies) against the two chaperones and identified sybodies that bind the mycobacterial biofilms in vitro and those present in ex vivo granulomas. Taken together, the present study reports a proof-of-concept showing that surface proteomics in vitro and ex vivo proteomics combined is a valuable strategy to identify surface-exposed proteins on the mycobacterial biofilm. Biofilm surface–binding nanobodies could be eventually used as homing agents to deliver biofilm-targeting treatments to the sites of persistent biofilm infection.
Saaristossa on tapahtunut negatiivinen väestömuutos pidemmällä ajanjaksolla. On yhä vaikeampaa asua saarilla ilman kiinteää tieyhteyttä ja tilastoiden mukaan naiset ennen kaikkea ovat he, jotka muuttavat pois. Jotta voitaisiin pitää saaristo elävänä, on muuttaminen saaristosta saatava kääntymään muuttamiseksi saaristoon sekä saada sukupuolten välinen jakauma tasapainoon. Tämä työ kuuluu projektiin ”Huomispäivän saaristolaisnaiset”. Työn tarkoitus on kaksiulotteinen. Osittain on tavoitteena ollut selvittää syitä naisten muuttoon saaristoon ja saaristosta pois sekä osittain tuoda tietoa, jota voitaisiin käyttää hyväksi kehiteltäessä tiedonkeruuta projektin jatkuessa syksyllä 2017. Kohderyhmä on rajattu 20-vuotiaista 65- vuotiaisiin naisiin, jotka asuvat Turunmaan, Ahvenanmaan ja Tukholman saaristoissa ilman kiinteää tieyhteyttä tai ovat muuttaneet pois mainituilta alueilta. Työ perustuu kirjallisuuskatsaukseen, jossa tarkastellaan tärkeitä elämisen edellytyksiä saaristossa. Tiedonkeruu pohjautuu sekä määrälliseen näkökulmaan pilottikyselylomakkeella että laadulliseen näkökulmaan kohderyhmä- että yksilöhaastatteluissa. Tutkimuksiin osallistui kaiken kaikkeaan 160 naista. Tuloksesta selviää, että ympäristö ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä asuinpaikan valinnassa. Liikenneyhteyksiä, palvelutarjontaa sekä sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja on kehitettävä ja parannettava. Jotta voitaisiin saada aikaan edellytykset aktiiviseen elämään saaristossa, tarvitaan muutoksia ja uusajattelua.
Saaristossa on tapahtunut negatiivinen väestömuutos pidemmällä ajanjaksolla. On yhä vaikeampaa asua saarilla ilman kiinteää tieyhteyttä ja tilastoiden mukaan naiset ennen kaikkea ovat he, jotka muuttavat pois. Jotta voitaisiin pitää saaristo elävänä, on muuttaminen saaristosta saatava kääntymään muuttamiseksi saaristoon sekä saada sukupuolten välinen jakauma tasapainoon. Tämä työ kuuluu projektiin ”Huomispäivän saaristolaisnaiset”. Työn tarkoitus on kaksiulotteinen. Osittain on tavoitteena ollut selvittää syitä naisten muuttoon saaristoon ja saaristosta pois sekä osittain tuoda tietoa, jota voitaisiin käyttää hyväksi kehiteltäessä tiedonkeruuta projektin jatkuessa syksyllä 2017. Kohderyhmä on rajattu 20-vuotiaista 65- vuotiaisiin naisiin, jotka asuvat Turunmaan, Ahvenanmaan ja Tukholman saaristoissa ilman kiinteää tieyhteyttä tai ovat muuttaneet pois mainituilta alueilta. Työ perustuu kirjallisuuskatsaukseen, jossa tarkastellaan tärkeitä elämisen edellytyksiä saaristossa. Tiedonkeruu pohjautuu sekä määrälliseen näkökulmaan pilottikyselylomakkeella että laadulliseen näkökulmaan kohderyhmä- että yksilöhaastatteluissa. Tutkimuksiin osallistui kaiken kaikkeaan 160 naista. Tuloksesta selviää, että ympäristö ja sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä asuinpaikan valinnassa. Liikenneyhteyksiä, palvelutarjontaa sekä sosiaali- ja terveydenhoitopalveluja on kehitettävä ja parannettava. Jotta voitaisiin saada aikaan edellytykset aktiiviseen elämään saaristossa, tarvitaan muutoksia ja uusajattelua.
Three subspecies of the ringed seal (Pusa hispida) are found in northeastern Europe: P. h. botnica in the Baltic Sea, P. h saimensis in Lake Saimaa in Finland, and P. h. ladogensis in Lake Ladoga in Russia. We investigated the poorly-known cestode helminth communities of these closely related but ecologically divergent subspecies using COI barcode data. Our results show that, while cestodes from the Baltic Sea represent Schistocephalus solidus, all worms from the two lakes are identified as Ligula intestinalis, a species that has previously not been reported from seals. The observed shift in cestode communities appears to be driven by differential availability of intermediate fish host species in marine vs. freshwater environments. Both observed cestode species normally infect fish-eating birds, so further work is required to elucidate the health and conservation implications of cestode infections in European ringed seals, whether L. intestinalis occurs also in marine ringed seals, and whether the species is able to reproduce in seal hosts. In addition, a deep barcode divergence found within S. solidus suggests the presence of cryptic diversity under this species name.