Kaikki aineistot
Lisää
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin sairaankuljetuksen potilaiden kokemuksia saamastaan ensihoidosta. Opinnäytetyön keskeisenä tarkoituksena oli tutkia mistä eri seikoista asiakaskokemukset koostuvat ensihoidon prosessien eri vaiheissa ja mitkä seikat edistävät laadukkaan hoidon toteutumista. Tutkimuksen tilaajana oli Lopen Sairaankuljetus Oy. Opinnäytetyömme näkökulmana oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluna haastattelemalla 11 Lopen Sairaankuljetus Oy:n potilasta. Haastattelun teemat perustuivat ensihoitoprosessin pääkohtiin aina avun hälyttämisestä, ensihoidon toteutumiseen ja lopulliseen hoitopaikkaan kuljettamiseen. Haastateltavat valittiin ennalta sovittujen valintaperusteiden mukaisesti. Valintaperusteita olivat mm. kiireellisyys ensihoidossa, ensihoitoa edellyttävä sairaus tai vamma, kuljetusajankohta ja 18 - 65 vuoden ikä. Haastattelut suoritettiin potilaiden kotona tai Lopen terveysaseman tiloissa. Haastattelut nauhoitettiin ja auki kirjoitettiin. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Potilaat kuvasivat kokemuksiaan sekä Hämeen hätäkeskuksen, Lopen sairaankuljetuksen että Riihimäen ja Hämeenlinnan päivystyspoliklinikoista. Työn tuloksissa keskityttiin ensihoitoprosessin osatekijöihin. Hätäkeskuksen palveluihin oltiin yksimielisen tyytyväisiä. Potilaat kokivat saaneensa asianmukaisia neuvoja oireiden lievittämiseksi. Potilaat olivat kokeneet avun paikalle saapumisen helpotuksena ja turvallisuudentunteen luomisen merkittävänä. Tärkeäksi koettiin myös omaisten informointi. Haastateltavien mielestä auttajat olivat ammattitaitoisia ja heidän toimintansa oli määrätietoista. Työskentely koettiin asiakaslähtöiseksi, mikä tarkoitti mm. autettavan mielipiteiden huomioimista. Tärkeäksi koettiin turhan kuljetuksen välttäminen ja oikean hoitopaikan valinta. Kuljetuksen aikainen vuorovaikutus ja toiminta koettiin myös tärkeäksi. Tämän aineiston mukaan haastatellut olivat pääosin tyytyväisiä kaikkiin sairaankuljetukseen liittyviin hoidon osa-alueisiin. Haastatteluiden tulosten pohjalta luotiin kehittämisehdotuksia asiakastyytyväisyyden parantamiseksi ensihoidossa. Laadullisille tutkimuksille on myös jatkossa tarvetta. Lopen Sairaankuljetus Oy:n palvelu on laadukasta, ja haastateltavat ilmaisivat tyytyväisyytensä myös hätäkeskuksen toimintaan. Sairaankuljetuksen ja hätäkeskuksen toiminnassa riittää tulevaisuudessakin tarvetta jatkotutkimukselle, vaikkapa sairaankuljetuksen hoidon laadun arvioimiselle työntekijöiden näkökulmasta.
Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto ovat nousseet ajankohtaisiksi Euroopan unionin ilmastotavoitteiden myötä. Hajautetusti tuotetun uusiutuvan energian edistämisen yhtenä osa-alueena on pienimuotoisen sähköntuotannon lisääminen. Pienimuotoisen, erityisesti kotitalouskokoluokan, sähköntuotannon yleistymisen esteenä on pidetty taloudellisesti kannattamattomia järjestelmiä, yksityishenkilöiden tiedonpuutetta sekä verkkoon kytkennän toimien epämääräisyyttä eri verkkoyhtiöiden alueella. Diplomityön tarkoituksena on selkiyttää verkkoon kytkennän toimet ja selvittää aurinkosähkön potentiaali Tampereella. Diplomityö käsittelee yleiseen jakeluverkkoon kytkettyjä, kiinteistökohtaisia aurinkosähköjärjestelmiä, jotka pääasiassa tuottavat sähköenergiaa kiinteistön omaan käyttöön. Työn alkuosassa tarkastellaan aurinkosähköä Suomen olosuhteissa sekä energiantuotantoennusteita yleisesti. Alkuosassa esitellään myös aurinkosähköä koskevat lait ja asetukset sekä haettavissa olevat avustukset. Työssä käydään läpi aurinkosähköjärjestelmän komponentit sekä niihin liittyvää teknologiaa. Tarkoituksena on antaa lukijalle kokonaiskäsitys kaikista aurinkosähköjärjestelmän hankinnan toimenpiteistä. Työssä selvitetään myös asennuskulman ja -suunnan vaikuttaminen sähköntuotantoennusteisiin. Tampereen olemassa olevat aurinkosähköjärjestelmät esitellään, sekä peilataan niiden toteutuneita tuottoja ennustettuihin tuotantomääriin. Taloudellisessa tarkastelussa selvitetään pienten sekä suurten mikrotuotantolaitosten takaisinmaksuajat. Kannattavuustarkasteluissa tehdään oletuksia ostosähkön hinnan kehittymisestä hankittavan järjestelmän elinkaaren aikana, sillä kannattavuus riippuu korvattavan ostosähkön hinnasta. Laskelmissa tarkastellaan myös ylijäämäsähkön vaikutuksia kannattavuuteen. Työn loppuosassa tutkitaan laajamittaisen aurinkosähkötuotannon vaikutusta Tampereen Sähkölaitos Oy:n teho- ja energiataseeseen. Pienimuotoiset aurinkosähköjärjestelmät ovat vielä toistaiseksi yksittäisiä yksityisihmisten omistamia järjestelmiä sekä yritysten lähinnä imago- tai pilottikohdemielessä hankittuja. Järjestelmien hintojen vuotuisen laskun ollessa 10 % luokkaa ja sähkön hinnan kasvaessa on järjestelmistä kuitenkin tullut jo kannattavia ja niiden voidaan olettaa lisääntyvän vauhdilla seuraavan vuosikymmenen aikana. Myös verkkoon liitäntätoimien selkiytyminen sekä prosessin helpottuminen tulee kasvattamaan aurinkosähkön määrää verkossa. Ellei lainsäädännön muutoksella siirrytä netotukseen tai muuhun tukimuotoon, jossa ylijäämäsähköstä saatava korvaus on edes lähellä ostosähkön hintaa, ei järjestelmän ylimitoittaminen kannata. Koko Tampereen alueen aurinkosähköpotentiaalin hyödyntämisellä ei saataisi tyydytettyä Tampereen Sähköverkko Oy:n alueen tehontarvetta edes kesän huipputunteina. Alueen vuotuisesta sähköenergiantarpeesta saataisiin kokonaispotentiaali hyödyntämällä tuotettua noin 12 %.
Abstract Accurate control of the temperature of the workpiece is crucial when carrying out thermal processing of steel. Effective heat transfer coefficient for water cooling of hot rolled steel was calibrated using spray nozzles with different amounts of water flux. Austenitic stainless steel was chosen for the studies in order to avoid the release of latent heat, which would affect the result in the case of carbon steels. Three different measurement sites acquired with thermocouples were used, namely in the middle and at the quarter distance from both top and bottom surfaces. The heat transfer coefficient was fitted to the experimental data using a computational model, which calculated the time-dependent temperature distribution within the steel slab. The model was validated by altering the experimental exposure time to the water spray and compared the model prediction to the observed result. The calibrated model provides the capability to design and carry out cooling routes in thermomechanical processing of steel in practice.
Abstract Objective: The potential of high-density lipoproteins (HDL) to facilitate cholesterol removal from arterial foam cells is a key function of HDL. We studied whether cholesterol efflux to serum and HDL subfractions is impaired in subjects with early coronary heart disease (CHD) or metabolic syndrome (MetS) in families where a low HDL-cholesterol level (HDL-C) predisposes to early CHD. Methods: HDL subfractions were isolated from plasma by sequential ultracentrifugation. THP-1 macrophages loaded with acetyl-LDL were used in the assay of cholesterol efflux to total HDL, HDL2, HDL3 or serum. Results: While cholesterol efflux to serum, total HDL and HDL3 was unchanged, the efflux to HDL2 was 14% lower in subjects with MetS than in subjects without MetS (p<0.001). The efflux to HDL2 was associated with components of MetS such as plasma HDL-C (r = 0.76 in men and r = 0.56 in women, p<0.001 for both). The efflux to HDL2 was reduced in men with early CHD (p<0.01) only in conjunction with their low HDL-C. The phospholipid content of HDL2 particles was a major correlate with the efflux to HDL2 (r = 0.70, p<0.001). A low ratio of HDL2 to total HDL was associated with MetS (p<0.001). Conclusion: Our results indicate that impaired efflux to HDL2 is a functional feature of the low HDL-C state and MetS in families where these risk factors predispose to early CHD. The efflux to HDL2 related to the phospholipid content of HDL2 particles but the phospholipid content did not account for the impaired efflux in cardiometabolic disease, where a combination of low level and poor quality of HDL2 was observed.
In 2015 a long-term, nationwide tick and tick-borne pathogen (TBP) monitoring project was started by the Finnish Tick Project and the Finnish Research Station network (RESTAT), with the goal of producing temporally and geographically extensive data regarding exophilic ticks in Finland. In the current study, we present results from the first four years of this collaboration. Ticks were collected by cloth dragging from 11 research stations across Finland in May-September 2015-2018 (2012-2018 in Seili). Collected ticks were screened for twelve different pathogens by qPCR: Borrelia afzelii, Borrelia garinii, Borrelia valaisiana, Borrelia burgdorferi sensu stricto, Borrelia miyamotoi, Babesia spp., Anaplasma phagocytophilum, Rickettsia spp., Candidatus Neoehrlichia mikurensis, Francisella tularensis, Bartonella spp. and tick-borne encephalitis virus (TBEV). Altogether 15 067 Ixodes ricinus and 46 Ixodes persulcatus were collected during 68 km of dragging. Field collections revealed different seasonal activity patterns for the two species. The activity of I. persulcatus adults (only one nymph detected) was unimodal, with activity only in May-July, whereas Ixodes ricinus was active from May to September, with activity peaks in September (nymphs) or July-August (adults). Overall, tick densities were higher during the latter years of the study. Borrelia burgdorferi sensu lato were the most common pathogens detected, with 48.9 ± 8.4 % (95% Cl) of adults and 25.3 ± 4.4 % of nymphs carrying the bacteria. No samples positive for F. tularensis, Bartonella or TBEV were detected. This collaboration project involving the extensive Finnish Research Station network has ensured enduring and spatially extensive, long-term tick data collection to the foreseeable future.