Kaikki aineistot
Lisää
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää opiskelijoiden käsityksiä salibandyn lajitaitojen oppimisesta pelillisesti opetettaessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös opiskelijan omaa näkemystä siitä, kehittyivätkö opiskelijan salibandyn lajitaidot tutkimusjakson aikana. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi miten kognitiivinen liikuntataitojen oppimisen malli kehittää liikunnallisen taidon oppimista, vaikkakin kyseisessä oppimisen mallissa pääpaino on pelin ymmärtämisessä. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten opiskelijan oma motivaatio heijastui lajitaitojen oppimiseen pelillisesti opetettaessa. Tutkimus oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Laadullisen tutkimuksen tutkimusstrategiaksi muodostui tapaustutkimus. Tutkimuksessa tarkasteltiin liikunnanohjauksen peruskurssin opiskelijoiden käsityksiä tutkimuskysymyksen mukaisesti (N=10). Tutkimusjoukon tutkimuslajiksi valikoitui salibandy. Salibandy soveltuu hyvin liikuntamuodoksi opiskelijaryhmälle ja tätä kautta myös tutkimuslajiksi. Tutkimuksen opetustuntien sisältöä ja teemaa koostettiin tarkoituksenmukaisesti pelilliseen suuntaan. Jokaisella opetustunnilla hyödynnettiin tiettyä pelillistä ja lajitaidollista teemaa. Tutkimuksen opetustunnit oli rakennettu seitsemän opetuskerran kokonaisuudeksi. Tutkimus toteutettiin keväällä 2017 Eerikkilän Urheiluopistolla. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että opiskelijoiden käsitykset pelillisestä opetusmenetelmästä olivat positiivisesti suuntautuneita. Opiskelijat kokivat pelillisen toiminnan opetustunneilla mukavana, monipuolisena ja osallistavana. Tutkimustuloksista kävi myös ilmi, että opiskelijoiden käsitykset omien taitojen kehittymisestä vaihtelivat opiskelijakohtaisesti. Suurin osa opiskelijoista ei kokenut omien salibandyn lajitaitojensa kehittyneen suoranaisesti tutkimusjakson aikana. Kognitiivinen taitojen oppimisen malli koettiin kuitenkin mielekkääksi ja positiiviseksi tavaksi oppia lajitaitoja. Opiskelijoiden käsityksien mukaan pelilliset taidot kehittyivät lajitaitoja enemmän, mikä on oleellista juuri kognitiivisen taidon oppimisen mallissa.
Jatkuva kilpailuympäristön kehittyminen ja muutokset tuovat paineita ja haasteista yrityksille. Asiakkaiden vaatimukset ja tarpeet muuttuvat. Menestykseen pyrkivän yrityksen tulee panostaa markkinointiin, jotta yritys pystyy solmimaan tyytyväisiä ja kannattavia asiakassuhteita ja tuottamaan tulosta. Markkinointi ei taas voi onnistua ilman viestintää. Markkinointiviestinnän mukaan ottamisella yritys pystyy rakentamaan asiakaslähtöistä aineetonta pääomaa, johon kilpailijoiden on vaikea vastata. Työn tavoitteena oli tutkia, mitkä markkinointiviestinnän keinot antavat parhaat edellytykset toimeksiantajayritykselle uusasiakashankinnassa sekä miten business to business palveluyritys pystyy rakentamaan brandia. Markkinointiviestinnän keinojen tarkastelun pohjana käytettiin Timo Ropen mallia business-to- business- viestintäkeinojen käytöstä. Ropen mallissa markkinointiviestinnän vastinpari on ostoprosessi, joka jaetaan kolmeen osaan ostoprosessirakenteen mukaisesti: pohjustus, kaupankäynti ja asiakassuhdeviestintä. Opinnäytetyön empiirisen kvantitatiivisena osana laadittiin ja lähetettiin suoramainos potentiaalisille asiakkaille kaupankäyntiviestinnän pohjustamiseksi. Kvalitatiivisen tutkimuksen osana tehtiin nykyisille asiakkaille asiakastyytyväisyyskysely sekä haastattelu, jonka tarkoituksena oli selvittää, minkälaisena palveluntoimittajana nykyiset asiakkaat yritystä pitävät. Tyytyväisyyshaastattelun tarkoituksena oli toimia pohjana markkinointiviestintäsuunnitelmalle uusien asiakkaiden hankinnassa, jotta uudet asiakkuudet voidaan solmia mahdollisimman kannattaviksi.
Kehityksellisiä koordinaatiohäiriöitä esiintyy Suomessa jopa noin 5-10 prosentilla 4-5 vuotiaista lapsista (Laasonen 2002, 30). Lasten motoriset häiriöt käsittävät mm. tasapainon, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeuksia. Useat kunnat järjestävät alle kouluikäisille motorisista häiriöistä kärsiville lapsille liikuntaryhmiä, joiden tarkoituksena on kehittää motorisia taitoja. Työn tarkoituksena oli tuottaa 5-6-vuotiaiden motoriikkaryhmän käyttöön soveltuva alku- ja lopputestausjärjestelmä. Opinnäytetyön tilaajana toimi Liedon kunnan liikuntatoimi. Toimintatutkimuksen tavoitteena oli tutustua tieteelliseen tietopohjaan lasten motoristen taitojen arvioinnista, valita käytettävä testistö sekä selvittää, miten valitsemamme testistö soveltui kohderyhmämme käyttöön. Haimme tietoa jo olemassa olevista motoristen taitojen testausjärjestelmistä kirjallisuuskatsauksen avulla. Päädyimme käyttämään toimintatutkimuksessamme Jorvin karkeamotorista testiä 5-vuotiaille lapsille soveltuvin osin. Jorvin karkeamotorinen testi selvittää kattavasti lapsen motorisia perustaitoja, kuten tasapaino-, käsittely- ja liikkumistaitoja. Valitsemamme testin avulla motoriikkaryhmän ohjaajat saavat arvokasta tietoa ryhmään osallistuvien lasten motorisista häiriöistä ja tätä kautta pystyvät suunnittelemaan tulevan kauden harjoitteluohjelman lasten tason mukaisesti. Lopputestien tarkoituksena on selvittää lapsen motorista kehitystä ryhmän aikana.
Kieli: | mul fin eng |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Suomen biologian seura Vanamo 1995- |
ISSN: |
0024-7383 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|