Kaikki aineistot
Lisää
Solarctic-hankkeen taustalla on lappilaisten yritysten ja muiden toimijoiden kasvava kiinnostus aurinkoenergiaan. Pohjoinen toimintaympäristö pitkine etäisyyksineen ja matkailurakentamisen kasvu madaltavat kynnystä suunnitella ja toteuttaa hajautettuja energiantuotantoratkaisuja sekä energiavarastoja alueelle. Älykkäät hybridiratkaisut, akkujärjestelmät sekä sähköautojen hyödyntäminen osana energiavarastoja, kuin myös kulutushuippujen leikkaaminen tulevat olemaan osana globaalia energiamurrosta tulevaisuudessa myös täällä Lapissa. Julkaisuun on koottu yhteen Solartic-tutkimushankkeessa toteutetut tärkeimmät toimenpiteet ja niiden tulokset. Artikkelikokoelma syventyy aurinkosähköjärjestelmien toimintaan ja hyödynnettävyyteen pohjoisessa toimintaympäristössä, aurinkosähköjärjestelmien kehitykseen ja eri pilottikohteisiin Lapin alueella, asennuskulman tuotannolliseen vaikutukseen, energiayhteisöihin sekä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Julkaisun tavoitteena on välittää puolueetonta tutkimustietoa Lapin alueen aurinkoenergiasta kiinnostuneille toimijoille. Erityisesti julkaisu on suunnattu kaikille aurinkosähköjärjestelmiä harkitseville yrityksille, sekä julkisille toimijoille. Artikkelikokoelma on laadittu osana Solarctic-hanketta, joka on Lapin liiton rahoittama Euroopan aluekehitysrahaston hanke. Hanke toteutettiin 1.4.2020–31.5.2023 välisenä aikana Lapin ammattikorkeakoulun Älykäs rakennettu ympäristö -osaamisryhmän toimesta. Artikkeleiden kirjoittajina toimivat edellä mainitun osaamisryhmän asiantuntijat, jotka ovat hankkeen aikana perehtyneet ja keränneet aurinkoenergiaan liittyvää uutta tietoa ja konkreettista dataa.
Julkaisu on laaja tietopaketti ilmaisenergian hyödyntämiseen liittyvistä teknologioista. Työssä keskityttiin tutkimaan ilmaisenergian hyödyntämismahdollisuuksia lämpöpumpputeknologialla, rakenteellisen keinoin sekä uusiutuvilla energianlähteillä. Uudet teknologiat kehittyvät koko ajan ympäristöystävällisemmiksi ja energiatehokkaammiksi. Energiatehokkaan teknologian kannalta tärkeimpiä huomion kohteita ovat primäärienergian mahdollisimman suuri hyödyntäminen, vähäiset päästöt ja lämmöntuotantoprosesseissa syntyvän hukkalämmön maksimaalinen hyödyntäminen. Selvitys toteutettiin osana Lapin AMK:n Matkailun arktiset hyvinvointipalvelut ja teknologia -hanketta. Elinkeinoelämän kanssa verkottunutta tutkimushanketta rahoittaa Tekes (EAKR) ja viisi kumppaniyritystä. Hankkeessa tuotetaan monialaista tutkimus- ja selvitystietoa hyvinvointi- ja elämyspalveluiden tuottamiseen. Monet uusista palveluista pohjautuvat arktisuuteen, joka on vahva brändi. Matkailijat yhdistävät arktisuuden vahvasti sen eri piirteisiin, esimerkiksi mielikuva kylmyydestä on vahva.
Opinnäytetyössä tutkitaan CLT-rakenteisen koetalon lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa. Tutkimusongelmina oli selvittää CLT-materiaalin lämpö- ja kosteusteknisiä ominaisuuksia ja sen rakennusfysikaalista soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin. Näiden lisäksi työssä selvitetään rakennusfysiikan perusteita. Työssä käydään myös läpi CLT-koetaloprojekti ja sen tarkoitus. Opinnäytetyö perustui valmistajien antamiin tietoihin CLT-levyistä sekä kanadalaisen tutkimuskeskuksen käsikirjaan. Tiedot CLT-materiaalin ja muiden koetalossa käytettävien rakennusmateriaalien rakennusfysikaalisista ominaisuuksista hankittiin oppikirjoista, Suomen rakennusmääräyskokoelmista sekä Tampereen teknillisen yliopiston julkaisemasta tutkimusraportista, jossa on määritelty rakennusmateriaalien rakennusfysikaaliset ominaisuudet lämpötilan ja suhteellisen kosteuden funktiona. Opinnäytteessä tutkitaan laskennallisesti CLT-rakenteisen koetalon rakennusfysikaalista toimintaa Kemin alueella. Työssä myös verrataan laskennallisia tuloksia koetalon mittausdatan avulla tuotettuihin tuloksiin. Työn lopputuloksia ovat rakenteen lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan laskennallinen tarkastelu sekä mitatun datan avulla tehty tarkastelu.
Artikkelikokoelmassa käsitellään CLT:tä rakennusmateriaalina, sen ominaispiirteitä työmaatoiminnan sekä suunnitteluprosessin kannalta, ympäristövaikutuksia sekä esitellään Suomessa olevia CLT-toimijoita sekä referenssikohteita. Teoksen loppuun on kerätty CLT –toimijoita ja referenssikohteita Suomesta. Tämä tietoperusta on tarkoitettu jaettavaksi kaikille rakennusalan toimijoille, jotka ovat kiinnostuneet CLT:n mahdollisuuksista rakennusmateriaalina. CLT -rakentamiseen liittyviä tutkimuksia on myös aiemmin toteutettu Digipolis Oy:n, ammattiopisto Lappian ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteisessä hankkeessa. Vierailut tuotantolaitoksissa ja työmailla, osallistuminen alan koti- ja ulkomaisiin seminaareihin ja konferensseihin sekä perehtyminen CLT-rakentamista koskevaan kirjalliseen ja kuvalliseen aineistoon ovat omalta osaltaan vaikuttaneet ja antaneet lisätietoa nopeasti globaalistikin yleistyvästä massiivipuuelementtirakentamisesta. CLT -monipuolinen, nopea ja ekologinen rakennusmateriaali artikkelikokoelma toteutettiin Future possibilities for CLT -hankkeessa. Future possibilities for CLT (FCLT) -hanke toteutetaan monikansallisena tutkimusprojektina, jossa ovat mukana Luulajan tekninen yliopisto, Ruotsin tekninen tutkimusinstituutti (SP), Centria AMK, Digipolis Oy ja Lapin AMK. Hanke on käynnistynyt syyskuussa 2015 ja kestää toukokuuhun 2018. Pääasiallisena tavoitteena on edistää CLT:n monipuolista käyttöä sekä lisätä tietoutta CLT-rakentamisen mahdollisuuksista Interreg Pohjoinen -alueella.
Julkaisu on tietopaketti energiatehokkaasta lasirakentamisesta. Selvitystyössä käsitellään lasin käyttötapoja rakentamisessa, lasirakenteiden ominaisuuksia ja lasityyppejä, lasipintojen suunnitteluperusteita sekä energiatehokkaiden lasirakenteiden osia ja ominaisuuksia. Työssä keskityttiin tutkimaan lasirakenteen käyttöä kylmän ja lämpimän tilan ei-kantavana väliseinänä. Selvitystyö tehtiin osana Matkailun arktiset hyvinvointipalvelut ja teknologia -hanketta. Elinkeinoelämän kanssa verkottunutta tutkimushanketta rahoittaa Tekes (EAKR) ja viisi kumppaniyritystä. Hankkeessa tuotetaan monialaista tutkimus- ja selvitystietoa hyvinvointi- ja elämyspalveluiden tuottamiseen. Monet uusista palveluista pohjautuvat arktisuuteen, joka on vahva brändi. Matkailijat yhdistävät arktisuuden vahvasti sen eri piirteisiin, esimerkiksi mielikuva kylmyydestä on vahva.
CLT-koetalo-projektin yhtenä päätavoitteena on tutkia CLT-materiaalin rakennusfysikaalista toimintaa Suomen haastavissa olosuhteissa. Tämä Q2-raportti on toinen CLT-koetalon lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan analysointiraportista, joita julkaistaan vuoden 2014 aikana yhteensä neljä. Q2/2014 -raportissa analysoidaan Kemissä sijaitsevasta CLT-koetalon rakenteista saatua mittausdataa. Koetalon rakenteissa sijaitsee yhteensä 48 mittausanturia, jotka mittaavat lämpötilaa ja suhteellista kosteutta.
Q3-analysointiraportti on kolmas julkaistavista neljästä Lapin AMKin analysointiraporteista. Analysointiraporteissa tutkitaan CLT-koetalon lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa kyseisellä ajanjaksolla ottaen huomioon ajanjakson erityispiirteet ja niiden vaikutukset koetalon rakennetyyppien toimintaan. Q3-raportissa on tarkasteltu Kemin Digipolis-kampuksen alueelle rakennetun CLT-rakenteisen koetalon lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa vuoden 2014 heinä–syyskuun välisellä ajanjaksolla. Raportti on jatkoa aikaisemmin julkaistuille Q1- ja Q2-raporteille, joissa esiteltiin tuloksia vuoden 2014 alusta, tammi–maaliskuun ajanjaksolta sekä huhti-kesäkuun 2014 ajalta. Analysointiraporteissa esitellään CLT-koetaloprojektin kannalta keskeisiä aiheita, joita ovat CLT-runkoisten vaipparakenteiden toiminta Suomen olosuhteissa sekä toteutettujen muuttujien, kuten ulkoverhouksen värin (tumma/vaalea), ilmansuunnan (etelä/ pohjoinen) ja eristemateriaalin (puukuitu/mineraalivilla) vaikutus koetalon lämpöja kosteustekniseen toimintaan. Vuoden 2014 kolmannen mittausjakson ulkolämpötilat olivat hieman korkeampia verrattaessa keskiarvoisiin lämpötiloihin. Keskiarvoiset ulkolämpötilat saatiin ilmatieteen laitoksen julkaisemasta raportista, johon on tilastoitu Suomen ilmastoa vuodelta 1981 lähtien. • Heinäkuun 2014 CLT-koetalolla mitattu keskiarvoinen ulkolämpötila oli 19,2 °C kun tilastoidun keskiarvon mukainen ulkolämpötila oli 15,8 °C. • Elokuun 2014 CLT-koetalolla mitattu keskiarvoinen ulkolämpötila oli 15,7 °C kun tilastoidun keskiarvon mukainen ulkolämpötila oli 13,3 °C. • Syyskuun 2014 CLT-koetalolla mitattu keskiarvoinen ulkolämpötila oli 10,3 °C kun tilastoidun keskiarvon mukainen ulkolämpötila oli 8,1 °C. Kolmannella mittausjaksolla CLT-koetalon ilmankostutin kytkettiin päälle syyskuun alussa simuloimaan asumisesta johtuvaa kosteuslisää. Ilmankostutin kytkettiin päälle, koska syksyllä ulkoilman olosuhteet ovat rakenteille haastavampia. Ilmankostuttimella pidettiin koetalon sisäilman suhteellista kosteutta 35–39 % tasolla. Ilmankostuttimen avulla tavoiteltu kosteuslisän tuotto on keskimäärin 2-3 g/m3. CLT-koetalon rakenteissa on yhteensä 48 mittauspistettä, joissa olevat anturit mittaavat lämpötilaa ja suhteellista kosteutta 1 minuutin välein. Mittauspisteistä saatua dataa esitetään paikallisesti esitystietokoneella sekä sitä myös visualisoidaan www. kiintopuu.fi -nettisivuilla. Rakenteista saadun mittausdatan pohjalta on tuotettu raportissa oleva lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan analysointi. Mittausdatan avulla tehtyjen analysointien perusteella voidaan todeta, että CLTkoetalon vaipparakenteet toimivat lämpö- ja kosteusteknisesti hyvin. Analysoinnin perusteella voidaan myös todeta, että CLT-levy toimii rakenteessa tehokkaana höyrynsulkuna estäen samalla haitallisen diffuusion esiintymisen. CLT-levyä oikein käytettäessä rakenteessa ei siis tarvita erillistä höyrynsulkua. Mittausdatan laskennallisen tarkastelun perusteella voidaan todeta, että CLT-koetalon rakenteissa ei ole ollut homeen kasvun edellyttämiä olosuhteita heinä-syyskuun aikajaksolla*.
Q4-analysointiraportti on viimeinen neljästä CLT-koetalon 1. käyttövuotta koskevasta Lapin AMKin analysointiraportista. Analysointiraporteissa tutkitaan CLT-koetalon lämpö- ja kosteusteknistä toi-mintaa kyseisellä ajanjaksolla ottaen huomioon ajanjakson erityispiirteet ja niiden vaikutukset koe-talon rakennetyyppien toimintaan. Q4-raportissa on tarkasteltu Kemin Digipolis-kampuksen alueel-le rakennetun CLT-rakenteisen koetalon lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa vuoden 2014 loka–joulukuun välisellä ajanjaksolla. Raportti on jatkoa aikaisemmin julkaistuille Q1- (tammi-maaliskuu), Q2- (huhti-kesäkuu) ja Q3-raporteille (heinä-syyskuu). Analysointiraporteissa esitellään CLT-koetaloprojektin kannalta keskeisiä aiheita, joita ovat CLT-runkoisten vaipparakenteiden toiminta Suomen olosuhteissa sekä toteutettujen muuttujien, kuten ulkoverhouksen värin (tum-ma/vaalea), ilmansuunnan (etelä/pohjoinen) ja eristemateriaalin (puukuitu/mineraalivilla) vaikutus koetalon lämpö- ja kosteustekniseen toimintaan. Vuoden 2014 neljännen mittausjakson ulkolämpötilat olivat hieman korkeampia verrattaessa kes-kiarvoisiin lämpötiloihin. Keskiarvoiset ulkolämpötilat saatiin ilmatieteen laitoksen julkaisemasta raportista, johon on tilastoitu Suomen ilmastoa vuodelta 1981 lähtien. Lokakuun 2014 CLT-koetalolla mitattu keskiarvoinen ulkolämpötila oli 1,7 °C kun tilastoidun keskiarvon mukainen ulkolämpötila oli 2,4 °C. Marraskuun 2014 CLT-koetalolla mitattu keskiarvoinen ulkolämpötila oli -1,8 °C kun tilas-toidun keskiarvon mukainen ulkolämpötila oli -3,7 °C. Joulukuun 2014 CLT-koetalolla mitattu keskiarvoinen ulkolämpötila oli -4,9 °C kun tilas-toidun keskiarvon mukainen ulkolämpötila oli -8,5 °C. CLT-koetalossa olevaa ilmankostutinta pidettiin päällä Q4-mittausjakson aikana loka- ja marraskuun ajan. Ilmankostutin oli käytössä myös joulukuun alussa (4.12.2014 asti), jonka jälkeen kostutin kyt-kettiin pois päältä, sillä laitteiston jatkuvan huollon järjestäminen lomien aikana nähtiin ongelmal-liseksi. Ilmankostuttimella pidettiin koetalon sisäilman suhteellista kosteutta 35–39 % tasolla. Il-mankostuttimen avulla tavoiteltu kosteuslisän tuotto on keskimäärin 2-3 g/m3. CLT-koetalon rakenteissa on yhteensä 48 mittauspistettä, joissa olevat anturit mittaavat lämpötilaa ja suhteellista kosteutta 1 minuutin välein. Mittauspisteistä saatua dataa esitetään paikallisesti esi-tystietokoneella sekä sitä myös visualisoidaan www.kiintopuu.fi -nettisivuilla. Rakenteista saadun mittausdatan pohjalta on tuotettu raportissa oleva lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan analysoin-ti. Mittausdatan avulla tehtyjen analysointien perusteella voidaan todeta, että CLT-koetalon vaippa-rakenteet toimivat lämpö- ja kosteusteknisesti hyvin. Analysoinnin perusteella voidaan myös tode-ta, että CLT-levy toimii rakenteessa tehokkaana höyrynsulkuna estäen samalla haitallisen diffuusi-on esiintymisen. CLT-levyä oikein käytettäessä rakenteessa ei siis tarvita erillistä höyrynsulkua. Mittausdatan laskennallisen tarkastelun perusteella voidaan todeta, että CLT-koetalon rakenteissa ei ole ollut homeen kasvun edellyttämiä olosuhteita loka-joulukuun aikajaksolla*.
This interview study was conducted within the Future possibilities for CLT (FCLT) Nya möjligheter för CLT project financed by ERDF Interreg Nord. FCLT is a research project implemented by Luleå Technical University, Technical Research Institute of Sweden (SP), Centria University of Applied Sciences, Digipolis and Lapland University of Applied Sciences. The project started in September 2015 and will continue until May 2018. The main goal of the project is to promote the use of CLT and to increase the knowledge about the possibilities of CLT as a building material within the Interreg Nord area. The interview study was executed with a qualitative research approach and data was collected by means of a semi-structured interview. Case study was used as a research method and the experiences of using CLT in the Finnish construction industry were studied as cases. The study was planned to include wide variety of actors from different phases of construction projects. A total of 18 different professionals that have been involved with CLT building projects were interviewed. The aim of the interview study was to find answers to the main research question: What are the experiences of construction professionals on using CLT in building projects? Answers to more defined subsections were also expected: Differences when compared to other building systems, The effects of the material’s characteristics, Know-how and competitiveness, and Future expectations and needs for development. Based on the themes that were identified from the interview data, a strategic action plan called Build using CLT was created. The action plan has five different sections and the proposed actions were written as in the imperative mood so as to make the message clear and the use would be as simple as possible. The Build using CLT action plan consists of the following sections: Use the value of the material, Work efficiently, Be active in communications, Develop operational models and Co-operate and evolve. Based on the interview data, the most discussed topics were additionally highlighted using word clouds. Based on the results of the interviews, we can conclude that CLT has a positive image and it is seen to have a great deal of potential to serve as an ecological alternative for future sustainable construction. Wooden surfaces are seen as valuable and aesthetically impressive enablers of high-quality indoor environments. As a construction material, CLT is a relative newcomer, and the lack of references and experience are seen as its main challenges at the moment. The expected effect of executing the case study was to widen the perspective of earlier work in FCLT project regarding the knowledge-base of building with CLT. During the next phase of the project the focus will be in helping the companies in the Interreg Nord area to find new possibilities for business in using CLT. The objectives in the next phase are to create interest towards CLT and sustainable building solutions and then to help companies create preliminary value chains for CLT construction. The work towards the objectives is carried out by mapping the interested pilot companies, working together in workshops and distributing information via seminars, informative sessions and publications.
CLT-koetalo-projektin yhtenä päätavoitteena on tutkia CLT-materiaalin rakennusfysikaalista toimintaa Suomen haastavissa olosuhteissa. Tämä Q1-raportti on ensimmäinen CLT-koetalon lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan analysointiraportti, joita julkaistaan vuoden 2014 aikana yhteensä neljä. Q1/2014-raportissa analysoidaan Kemissä sijaitsevasta CLT-koetalon rakenteista saatua mittausdataa. Koetalon rakenteissa sijaitsee yhteensä 48 mittausanturia, jotka mittaavat lämpötilaa ja suhteellista kosteutta.
Tämä haastattelututkimus toteutettiin Future possibilities for CLT (Nya möjligheter för CLT) -hankkeessa. Future possibilities for CLT (FCLT) -hanke toteutetaan Inter¬reg Pohjoinen EAKR-rahoitteisena tutkimusprojektina, jossa ovat mukana Luulajan tekninen yliopisto, Ruotsin tekninen tutkimusinstituutti (SP), Centria AMK, Digipo¬lis Oy ja Lapin AMK. Hanke on käynnistynyt syyskuussa 2015 ja kestää toukokuuhun 2018. Pääasiallisena tavoitteena on edistää CLT:n monipuolista käyttöä sekä lisätä tie¬toutta CLT-rakentamisen mahdollisuuksista Interreg alueella. Haastattelututkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Lähes¬tymistapana oli tapaustutkimus (case study), jossa tarkastellaan suomalaisten raken¬tamisen ammattilaisten kokemuksia CLT-rakentamisesta tapauksina. Tutkimuksessa pyrittiin haastattelemaan toimijoita mahdollisimman laajasti rakennushankkeen eri vaiheista. Haastattelututkimukseen osallistui 18 CLT-rakentamisen parissa työsken¬televää ammattilaista. Haastattelututkimuksen otanta koettiin riittäväksi. Haastattelututkimuksen tehtävänä oli vastata seuraavaan päätutkimuskysymyk¬seen: Millaisia kokemuksia rakentamisprosessin eri vaiheiden toimijoilla on CLT-ra¬kentamisesta? Ja sitä tarkentaviin alakohtiin: Eroavaisuudet muihin käytössä oleviin rakentamisjärjestelmiin verrattuna, Materiaalin ominaispiirteiden vaikutukset, Osaa¬minen ja kilpailukyky sekä Tulevaisuuden näkymät ja kehitystarpeet. Haastattelututkimuksessa esiin nousseiden teemojen pohjalta luotiin toimintastra¬tegioiden kokonaisuus, jonka otsikoksi muodostui Rakenna CLT:stä. Kokonaisuus jaettiin viiteen osaan ja toimintastrategiat asetettiin kehotusmuotoon, jotta niiden tarkoitus tulisi selvästi esille ja käyttöönotto olisi mahdollisimman yksiselitteistä. Ra¬kenna CLT:stä toimintastrategioiden kokonaisuus muodostuu seuraavista teemoista: Hyödynnä materiaalin arvokkuus, Toimi tehokkaasti, Viesti aktiivisesti, Kehitä toi¬mintamalleja sekä Tee yhteistyötä ja kehity. Haastattelututkimuksen aineistosta muo¬dostettiin myös teemakohtaiset avainsanapilvet, joista käy ilmi haastatteluissa ylei¬simmin esiintyneet sanat ja termit. Haastattelututkimuksen perusteella voidaan todeta, että CLT:llä on positiivinen imago ja se nähdään hyvin potentiaalisena ekologisena vaihtoehtona tulevaisuuden kestävässä rakentamisessa. Puu koetaan arvokkaana ja näyttävänä pintana sekä laa¬dukkaan sisäympäristön mahdollistajana. CLT on rakennusmateriaalina suhteellisen uusi tulokas. Sen vuoksi Suomesta ei vielä löydy kovinkaan montaa referenssikohdet¬ta ja CLT koetaan hieman haastavaksi materiaaliksi juuri kokemusten vähäisyyden takia. Haastattelututkimuksen tavoitteena oli hankkeessa aiemmin kerätyn tietoperustan laajentaminen. Seuraavan vaiheen tarkoituksena on edesauttaa Interreg Pohjoinen -alueen yrityksiä löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia CLT-rakentamisen viitekehyksestä. Tavoitteena on herättää kiinnostusta CLT-rakenteita ja kestävää ra¬kentamista kohtaan, parantaa alueen yritysten valmiuksia CLT-rakentamisen saralla sekä auttaa yrityksiä muodostamaan alustavia CLT-rakentamisen toimintaketjuja. Käytännössä tavoitteita pyritään saavuttamaan kiinnostuneiden pilottiyritysten kar¬toittamisella, yhteisillä työpajoilla sekä tiedon jakamisella seminaarien, infotilaisuuk¬sien ja julkaisujen avulla.
This collection of articles examines CLT as a construction material and its characteristics from the perspectives of worksite operations and the design process, along with exploring the related environmental effects. The articles also present Finnish CLT operators and reference projects. Finnish CLT oper-ators and reference projects have been collected at the end of the work. This knowledge base is intended for distribution to all construction field operators who are interested in the possibilities of CLT as a construction material. Studies related to CLT construction have also been previously conducted under a joint project between Digipolis Oy, Vocational College Lappia and Lapland University of Applied Sciences. Visits to production facilities, par-ticipation in domestic and foreign seminars and conferences, and study of written and visual material on CLT construction have also contributed to the process and provided additional information on solid wood element construc-tion, which is rapidly gaining ground on global scale. The “CLT – versatile, fast and ecological construction material” collection of articles was authored and compiled under the Fugure possibilities for CLT project. The Future possibilities for CLT (FCLT) is implemented as a ERDF-funded Interreg Nord research project involving the Luleå University of Tech-nology, Technical Research Institute of Sweden (SP), Centria UAS, Digipolis Oy and Lapland UAS. The project was initiated in September 2015 and will continue until October 2018. The primary objective is to promote the diverse use of CLT and increase awareness of the possibilities provided by CLT con-struction in the Interreg Nord region.
Tapaustutkimuksella selvitettiin, miten RT-ympäristötyökalu soveltuu käytännössä kestävän rakennushankkeen ohjaamiseen ja mihin kaikkeen urakkaan ryhtyvän täytyy varautua eri vaiheissa. Tutkimus rajattiin koskemaan vain ympäristötyökalun suunnitteluun ja työmaakäytäntöihin liittyviä teknisiä vaatimuksia. Siinä ei otettu kantaa vaatimusten aiheuttamiin kustannuksiin suhteessa Suomen rakennusmääräyskokoelman asettamiin minimivaatimuksiin. Tapaustutkimuksen perusteella voidaan todeta, että RT-ympäristötyökalu soveltuu hyvin kestävän rakentamisen edistämiseksi. Työkalu asettaa tarkat vaatimukset rakennusprosessin reunaehdoiksi, joita noudattamalla projekti saavuttaa kaikilla osa-alueilla ympäristön ja energiansäästön kannalta parhaan mahdollisen lopputuloksen. Projektin laadukas toteutus varmistetaan ympäristötyökaluun tallennettavien seurantaraporttien ja suunnitteluasiakirjojen avulla. Työkalu on julkaistu vuoden 2017 alussa, joten se ei ole vielä laajassa käytössä. Rakennushankkeet, joissa ympäristöluokitustyökalu on ollut käytössä, julkaistaan Rakennustiedon internetsivuilla. Tämä artikkelikokoelma on tehty osana Future possibilities for CLT (Nya möljigheter för CLT) –hanketta. Future possibilities for CLT (FCLT) –hanke toteutetaan Interreg Pohjoinen EAKR-rahoitteisena tutkimusprojektina, jossa ovat mukana Luulajan tekninen yliopisto, Ruotsin tekninen tutkimus-instituutti (RISE), Centria AMK, Digipolis Oy ja Lapin AMK. Hanke on käynnistynyt syyskuussa 2015 ja kestää toukokuuhun 2018. Pääasiallisena tavoitteena on edistää CLT:n monipuolista käyttöä sekä lisätä tietoutta CLT-rakentamisen mahdollisuuksista Interreg Pohjoinen-alueella.
Tämä artikkelikokoelma toteutettiin EFCONE (Energy Efficient Concrete Structures in Arctic Environment) Energiatehokkaat elementtiratkaisut arktisissa olosuhteissa –projektissa. Projekti toteutettiin ajalla 3/2015 – 6/2017. Projektissa tutkittiin Levillä, Kittilässä sijaitsevan betonielementtirakenteisen koulutus- ja työhyvinvointikeskus Wellevin lämpö- ja kosteusteknistä toimintaa. Wellevin rakennusfysikaalista toimintaa tutkittiin rakenteisiin sijoitetuilla mittausantureilla, simuloinnilla sekä varmistavilla paikan päällä tehdyillä mittauksilla. Tähän artikkelikokoelmaan on koottu projektin aikana toteutetut tutkimukset. Projekti käynnistettiin yritysosapuolten tarpeesta, kun yritykset halusivat vastuullisina toimijoina todentaa nykyisten tuotteidensa kosteusturvallisuutta todellisessa käyttöympäristössä. Projektin päärahoittajana toimi Tekes (EAKR) ja yritysrahoituksesta vastasivat Lapin ammattikorkeakoulu, Betoniteollisuus ry, YBT, Paroc, Kingspan Insulation, Rovaniemen insinööritoimisto ja Skaala. Projektin tarkoituksena on nykymääräysten mukaisten betonielementtien lämpö- ja kosteusteknisen toimivuuden varmentaminen todellisissa olosuhteissa.
Tämä artikkelikokoelma on tehty Lapin ammattikorkeakoulussa Raklab 2016 – Phase 1 -projektin tuotoksina. Projekti on toteutettu luonteeltaan suunnitteluprojektina ja sen toteuttamisaikataulu on ollut 1.9.2014–31.12.2016. Projektissa on tarkasteltu Lapin AMKin rakennuslaboratorion nykytilaa, kartoitettu tulevaisuuden näkymiä ja tarpeita sekä luotu sen pohjalta näkökulmia ja suunnitelmia rakennuslaboratorion kehittämiseksi. Suunnittelun pohjalta muodostuvat ne kehittämistehtävät ja toiminnan suunnat, joiden myötä Arctic Civil Engineering -laboratorio ja siihen liittyvät toiminnot jatkossa kehittyvät. Osa tulevista toimenpiteistä toteutetaan Lapin AMKin tavanomaisen toiminnan puitteissa ja osa toimenpiteistä hankkeistetaan.
Kiinteistökannan energiatehokkuus – avain ympäristövaikutusten hillitsemiseen –artikkelikokoelma on laadittu EnergiEffektivisering av Byggnader i Arktiska Kommuner (EEBAK)-hankkeen puitteissa. Pohjoismaiden laajuisen hankkeen tavoitteisiin tähdätään muiden hankkeessa suoritettavien toimenpiteiden lisäksi tällä artikkelikokoelmalla ja siihen sisältyvillä infokorteilla. Artikkelikokoelma kokoaa rakentamisen energiatehokkuuden parhaat käytännöt yhteen ja tarjoaa kattavasti tietoa niin kuluttajille, kuin suurkiinteistöjen kiinteistöpäälliköille, jotta rakennuskantamme energiankulutus ja sitä kautta ympäristövaikutukset saadaan kuriin.
CLT-pientalon kokeellisessa rakennushankkeessa testattiin CLT-rakenteiden toimivuutta, kerättiin tietoja ja esiteltiin CLT-rakentamista. Koetalossa tehdyt tutkimukset osoittivat, että CLT-rakenteinen pientalo soveltuu hyvin suomalaisiin olosuhteisiin. Hankkeen aikana tuotettiin paljon lisätietoa CLT-rakentamisesta. CLT-koetalo-hanke oli luonteeltaan investointi- ja kehittämishanke. Se toteutettiin 1.4.2013–30.4.2015. Hanke oli Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittama, rahoittajaviranomaisena toimi Lapin liitto. Muina rahoittajina toimivat Digipolis Oy, Lapin ammattikorkeakoulu, Ammattiopisto Lappia, Kemi-Tornio -alueen kehittämiskeskus, Lapin muut kunnat sekä yritykset ja yhteisöt. Lapin AMKin ja Digipoliksen yhteistyö CLT-rakentamisen tutkimuksen saralla jatkuu Future possibilities for CLT -Interreg-hankkeessa.
Ammattikorkeakoulu toteuttaa avointa TKI-integroitua oppimista (TKIO) yhdessä opiskelijoiden ja työelämäverkostojen kanssa siten, että saadaan aikaiseksi käytännössä toimivia ratkaisuja, uusia tuotteita ja palveluja, uutta tietoa ja osaamista. Tuloksista pitää kertoa ja jakaa niitä avoimesti kaikkien hyödynnettäväksi. Tässä julkaisussa jaetaan ja tehdään näkyväksi avoimen TKI-integroidun (TKIO) oppimisen tuloksia ja kokemuksia Lapin ammattikorkeakoulussa. Kirja on tarkoitettu kaikille niille, ketkä haluavat tietää ammattikorkeakoulun toiminnasta ja tuloksista. Kirja on tarkoitettu erityisesti niille lukijoille, ketkä ovat kiinnostuneita Lapin ammattikorkeakoulun vaikuttavuudesta, toiminnasta ja tuloksista.
Avoimessa TKIO:ssa on kyse yhteisöllisestä oppimisesta, jossa oppimisympäristönä on perinteisen luokkahuoneen sijaan aito työelämäprojekti. Se on verkostoituneen kulttuurin malli, jossa opetus kytkeytyy vahvasti työelämään ja aluekehitykseen. Mallissa kaikki oppivat; niin opettajat, opiskelijat kuin työelämäkumppanitkin. Tällaisella monitoimijaisella yhteiskehittämisellä edistetään uuden tiedon ja uusien toimintatapojen ja erityisesti opiskelijoiden työelämäkompetenssien kehittymistä aluekehittämistä unohtamatta. Aluekehitystä ja tiedon kumuloitumista helpotetaan TKIO:ssa syntyvien tuotoksien, tutkimustulosten ja julkaisujen avoimuudella. Tämä kokoomateos koostuu yhteensä 14 artikkelista, jotka esittelevät avoimen TKI-integroidun oppimisen (TKIO) toteutumista käytännössä. Artikkeleiden kirjoittamiseen on osallistunut 41 asiantuntijaa kuudesta ammattikorkeakoulusta ja Itä-Suomen sekä Lapin yliopistoista. Teos esittelee erilaisia TKIO-toiminnan toteuttamistapoja ja oppimisympäristöjä tehden näin näkyväksi korkeakoulujen hyviä käytänteitä. Useat näistä esimerkeistä on toteutettu ulkopuolisesti rahoitetuissa hankkeissa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.