Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyö tehtiin Prima Power ryhmän Finn-Power yksikölle. Yksikkö on erikoistunut levytyöstökoneiden valmistukseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella ja luoda muistilista sekä koulutusohjeistus yhdelle konetyypin sarjalle, johon sisältyy kaksi eri variaatiota, SGe5 ja E5x. Käytännössä variaatiot ovat samanlaisia lukuun ottamatta SGe5:n leikkaustoimintoa, jota E5x mallissa ei ole. Tästä johtuen koneistettavien osien suunnittelussa ja käytännössä työstettävien kappaleiden irrotusvaihe poikkeaa toisistaan. Kouluttavan henkilön tulee tämän koulutusohjeen avulla pystyä kouluttamaan koneiden työkalujen käyttöä, huoltoa, kappaleitten suunnittelua sekä kuinka konetta ajetaan turvallisesti, vaikka hänellä ei ole aikaisempaa koulutuskokemusta. Kouluttajan pitää kuitenkin olla koneiden kanssa ennestään tuttu. Opinnäytetyön tietolähteinä toimivat Prima-Powerin omat asiakaskouluttajat, kirjoittajan oma tieto ja kokemus sekä Finn-Powerin jo olemassa olevat vanhat muistilistat ja manuaalit. Koulutusohjeistus ja muistilista kirjoitettiin käyttäen Simplified Technical English tai STE kieltä. Koulutusohjeistus julkaistaan Author-IT ohjelmassa. Tällä tavalla tiedot pysyvät strukturoituna ja helposti käytettävissä tulevia sovelluksia ja käyttötarkoituksia varten. Koulutusohjeistukseen ja muistilistaan sisällytettiin piirustusten tekemis-osion, vaikka tämän tärkeys tulee olemaan käytännön merkityksen kannalta olematon. Ohjelmoija tai operaattori ei ole todennäköisesti suunnitteleva taho, joten manuaali keskittyy kappaleen piirustuksien jälkeen toteutuvaan työstösuunnitelmien tekemiseen sekä koneen ohjaukseen.
The aim of this Master's thesis is to map the delivery process in Wärtsilä Power Plants in order to find problem areas and make improvement suggestions to the current way of working. The main research questions are: What is the current level of material traceability and information flow in Power Plants delivery process? How can the process be improved to ensure material availability for the construction works? The thesis is based on a literature study, interviews, process analysis and a case study. The current process is captured by interviewing personnel from the different functions in the delivery chain and by analyzing available internal documentation. Focus is mainly on the internal functions in Wärtsilä, but also the interface to the suppliers is investigated. The study concentrates on EPC (engineer, procure, construct) projects. Tracing material through the whole delivery chain is very difficult since the current way of working does not enable a holistic view of the chain. Purchase orders are not always confirmed by the suppliers, which makes it difficult to know when the goods will be delivered to the harbour. Deliveries are not followed up well enough after they have been shipped, and arrival dates are not always reported by the site personnel. There are no standardized procedures or applications for storage handling at the construction site, which makes it difficult to manage the material follow-up. Paper versions of the packing lists are used when searching for material, even though the electronic versions offers greater possibilities to find material quickly. The marking of bulk material is often not detailed enough, which makes it difficult to identify material when comparing it to the packing lists. Follow-up of the purchase orders has to be emphasised, and the current position of the goods has to be maintained and updated in all control points of the delivery chain. Storage handling must be improved and harmonized at site. This requires implementation of a storage handling application, as well as training of the site personnel. Introducing new performance measures regarding delivery accuracy and rest delivery costs will increase the possibility to get a realistic view of the delivery chain's performance.
sisällön kuvaus: Tekniikan museon ylläpitämä voimalamuseo Vanhankaupunginkoskella, Hämeentie 163. Vesivoimala vasemmalla ja höyryvoimala savupiippuineen oikealla tuottivat sähköä kaupungin vedenpuhdistuslaitoksen toiminnan yhteydessä vuoteen 1969 asti. Helen Oy:n, entisen Helsingin Energian, omistamat rakennukset eivät ole enää avoinna yleisölle. Kuva on otettu Kuninkaankartanonsaaresta länteen päin.
sisällön kuvaus: Tekniikan museon ylläpitämiä kaupungin vesilaitoksen vanhoja rakennuksia ja Vantaanjoen läntisen uoman pato Vanhankaupunginkoskella. Joku istuu kivellä keskellä joenuomaa kosken alapuolella. Äärimmäisenä oikealla näkyy Voimalamuseon höyryvoimala, sen vasemmalla puolella vesivoimala. Voimalamuseo ei ole enää avoinna yleisölle. Keskellä kulkee kävelysilta kosken yli vasemmalle Kuninkaankartanonsaareen. Taustalla aukeaa Vanhankaupunginlahti. Kuva on otettu Viikintien sillalta eteläkaakkoon.
sisällön kuvaus: Tekniikan museon punatiilisiä rakennuksia ja Vantaanjoen läntisen uoman pato Vanhankaupunginkoskella, Hämeentie 163. Mylly vasemmalla ja vesivoimala keskellä kuuluivat kaupungin vesilaitokselle vuoteen 1969 asti. Voimalamuseo ei ole enää avoinna yleisölle. Oikealla näkyy Kuninkaankartanonsaareen johtava kävelysilta. Kuva on otettu Kuninkaankartanonsaaresta luoteen suuntaan.