Kaikki aineistot
Lisää
Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani kokemusohjausta sosiaalityön kontekstissa. Tutkimukseni tarkoitus on monimuotoisen tutkimusaineiston avulla tutkia kokemusohjausta käsitteenä ja toimintana sekä sen linkittymistä asiantuntijuuteen ja vertaisuuteen. Tutkimukseni taustoitus koostuu edellä mainittujen teemojen lisäksi kokemusasiantuntijuudesta, joka toimii kokemusohjauksen yläkäsitteenä sekä kokemustiedosta, johon kokemusohjaus perustuu. Kokemusohjauksesta on tutkittu hyvin vähän, jonka vuoksi tutkimuksellani on tärkeä rooli uuden tiedon tuottamisen näkökulmasta. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus, jossa käytin analyysimenetelmänä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimukseni aineistokeruumenetelmät ovat fokusryhmähaastattelu ja osallistuva havainnointi. Lisäksi olen käyttänyt aineistona valmiita dokumenttiaineistoja. Aineistonkeruu tapahtui huhti-elokuussa 2018. Tutkimushetkellä kokemusohjaajilla oli omakohtaista kokemustietoa muun muassa mielenterveysongelmista ja niistä toipumisesta. Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että kokemusohjaus on jalkautuvaa, asiakaslähtöistä matalan kynnyksen palvelua, jossa on läsnä kokemustietoon perustuva asiantuntijuus, mutta myös vertaisuus. Kokemusohjaus on myös joustavaa palvelua, jossa pyritään huomioimaan asiakkaan elämäntilanne yksilöllisesti. Asiakkaiden näkökulmasta kokemusohjaus on yksilöllistä, tavoitteellista ja suunnitelmallista työtä, jossa asiakkaan tarpeet ja tavoitteet ovat keskiössä. Kokemusohjaajalta vaaditaan muun muassa sitoutumista, epävarmuuden sietokykyä, kykyä työskennellä itsenäisesti ja osana tiimiä sekä halua tehdä ohjaustyötä omaa kokemustietoa hyödyntäen. Kokemusohjaajat ovat vertaisia suhteessa asiakkaisiin, joka auttaa avoimen ja luottamuksellisen asiakassuhteen syntymisessä. Suurin ero vertaisuuteen on vastuu eli kokemusohjaaja on vastuussa asiakkaansa asiakasprosessista. Lisäksi asiakasprosessi keskittyy asiakkaan arjen haasteisiin ja kokemusohjaaja käyttää vertaisena omaa kokemustietoaan harkitusti ja rajatusti asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Kokemusohjaus on valmis työmuoto, joka olisi valmis juurrutettavaksi palvelujärjestelmään sekä monistettavissa eri toimintaympäristöihin. Kokemusohjauksen tulevaisuuden haasteet ovat pysyvän rahoituksen löytymisen sekä juurruttaminen osaksi palvelujärjestelmää, pysyväksi työmuodoksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata moniammatillisen asiantuntijaryhmän kokemuksia alle 16-vuotiaiden mielenterveyspotilaiden hoitoprosessin eri vaiheista. Saatuja tuloksia hyödynnettiin rakennettaessa näille potilaille mielenterveyspotilaan hoitoprosessi. Tavoitteena oli lisätä moniammatillisuuden toteutumista Soiten lasten päivystyksen alle 16-vuotiaiden mielenterveyspotilaiden hoitoprosessissa. Tavoitteena oli myös vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja hoidon laatua. Nämä tarkoittavat asiakasnäkökulmasta palvelun tasalaatuisuutta, moniammatillisuuden kannalta yhteistyön ja osaamisen lisääntymistä sekä organisaation näkökulmasta vaikuttavuutta. Opinnäytetyö toteutettiin konstruktiivisena lähestymistapana ja aineiston keruu toteutettiin ryhmähaastatteluna. Tiedonantajina oli kuusi jäsentä, jotka ovat osallisina alle 16-vuotiaiden mielenterveyspotilaiden hoitoprosessissa. He olivat sairaanhoitajia sekä sosiaalityöntekijöitä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä. Moniammatillisen asiantuntijaryhmän mielestä kokonaisvaltainen asiakaslähtöinen ja perhekeskeinen hoito toteutuivat. Hoidon tarve tunnistettiin ja hoitoa suunniteltiin kokonaisvaltaisesti ja yhteistyö koettiin hyväksi lasten- ja nuorten vuodeosaston ja sosiaalipäivystyksen kanssa. Haasteiksi he nimesivät osaamisen vajeet mielenterveystyössä, tiedonkulun puutteen, resurssivajeen, yhteistyön puutteen sekä prosessin kehittämättömyyden. Kehittämisaiheiksi he nimesivät työmuotojen kehittämisen moniammatillisemmiksi sekä yhteistyön lisäämisen yksiköiden välillä. Opinnäytetyön kehittämisosiossa tulosten ja aiheeseen liittyvän teorian pohjalta luotiin alle 16-vuotiaan mielenterveyspotilaan hoitoprosessikuvaus Soiten lasten päivystykseen. Kehittämistyöhön osallistui ohjausryhmän lisäksi esihenkilöitä ja henkilöstöä Soiten eri yksiköistä. Prosessia hyödynnetään koko lasten- ja nuorten erityispalvelualueen yhteisenä hoitoprosessina. Prosessia kehitetään jatkossa yhteisesti eri yksiköiden kesken perustuen asiakkaiden palautteeseen hoidosta ja palvelusta. Prosessikuvausta voidaan hyödyntää vastaavissa päivystyksissä lasten ja nuorten mielenterveyden arvioissa sekä mielenterveyspotilaan hoitoprosessia kehitettäessä.
Opinnäytetyöni toimeksiantajana on Kuopion kaupungin perusturvan palvelualueen lapsiperhepalveluihin kuuluva Mäntyrinteen perhetukikeskuksen perhekuntoutus -yksikkö, jossa myös itse työskentelen. Yksikössä tehdään laitosperhekuntoutusta ja avoperhekuntoutusta perheiden kodeissa. Asiakkaan osallisuuden ollessa paljon esillä, näimme tärkeänä vahvistaa sen toteutumista asiakastyössä myös meidän yksikössämme. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että osallistava kirjaaminen -menetelmä mahdollistaa asiakkaan osallisuuden vahvistamisen omassa asiassaan. Opinnäytetyöni antoi mahdollisuuden tämän menetelmän siirtämiseen käytäntöön tavoitteellisesti ja suunnitellusti, käytännön työelämää tukien. Kokosimme työyhteisömme jäsenistä vapaaehtoisista koostuvan kehittämistiimin, joka vastasi menetelmän käytön suunnittelusta, kokeilusta ja arvioinnista. Menetelmän kokeilujakso oli 1.11.2018-28.2.2019, minkä aikana kertyneiden kokemusten perusteella päätimme ottaa menetelmän käyttöön yksikössämme. Erityisesti kuukausikoostetta ja väliarviointia tehdessä menetelmän käyttöä suositellaan. Opinnäytetyöni on tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka lähestymistapana on tapaustutkimus. Tutkimusaineisto koostuu kehittämisryhmän suunnitteluvaiheen muistiinpanoista, väliarviointiin ja loppuarviointiin liittyvien ryhmähaastatteluiden sekä työntekijöiden lomakehaastattelujen ja asiakkaiden kyselylomakevastauksista. Analysoin aineiston aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustulosten mukaan osallistava kirjaaminen -menetelmä hyödyttää sekä asiakasta, että työntekijää asiakastyössä. Asiakkaat kokivat, että asiakirjojen näkemisestä oli selvästi hyötyä erityisesti aiempien läpikäytyjen asioiden muistamisessa. Yhdessä kirjaaminen oli auttanut ymmärtämään oman perheen tilannetta ja asiakas oli tiennyt missä mennään sekä mitä mieltä työntekijä on hänen tilanteestaan. Kaikki vastaajat toivoivat osallistavan kirjaamisen menetelmää käytettävän. Menetelmä antaa hyvän mahdollisuuden vahvistaa asiakkaan osallisuutta. Kehittämistyötä edesauttoivat aiemmin todetut hyvät kokemukset menetelmästä muualla ja aiemmat tutkimustulokset menetelmän puolesta, aiheen ajankohtaisuus, merkittävyys työntekijän ja asiakkaan kannalta, konkreettisen tekemisen suunnitelmallinen ja tavoitteellinen seuranta sekä työyhteisön sitouttaminen menetelmän käyttöön kirjaamalla menetelmän käyttö yksiköstä tehtyihin palvelukuvauksiin. Tämä opinnäytetyö on yksi esimerkki, miten kehittämistyötä voi tehdä käytännössä. Se auttaa työelämän kehittäjiä suunnittelemaan käytännöllisiä kehittämisprosesseja. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia yhdessä kirjaamisen vaikuttavuutta asiakasnäkökulmasta sekä toteuttaa jonkin ajan kuluttua työyhteisössä menetelmän käyttöön liittyvä kysely sen juurruttamisen vahvistamiseksi.
Tutkimukseni lähtökohtana on Albert Camus’n teos Sivullinen (L’Etranger). Tarkoituksena on tarkastella, kuinka Camus esittää sivullisuuden ja mitä viittauksia myöhemmässä tutkimuskirjallisuudessa on Sivulliseen. Aikomuksenani on tarkastella toiseutta tutkimus- ja osin kaunokirjallisuuden valossa ja selvittää siihen liittyviä syntyprosesseja ja politiikkoja, jotka johtavat tuohon ulkopuolisuuden tilaan. Tutkin myös sitä, millainen on sivullisen asema politiikan kentällä ja millaista politiikkaa sivullisen positiosta on mahdollista harjoittaa. Ensisijainen tutkimusmetodini on tulkitseva tekstianalyysi. Laajimmalle ulottuvan teoriapohjan työssäni muodostaa biopolitiikan-käsite, joka ulottuu kaikkiin kolmeen näkökulmaan joita työssäni tarkastelen. Tarkastelen toiseutta pääasiassa kolmen eri näkökulman kautta, jotka ovat: sukupuoli, normaliteetti ja paikka. Sukupuoli-kappaleessa käsittelen pääasiassa naisten toiseutta sekä niitä historiallisia ja poliittisia yhteiskunnallisia käytäntöjä, jotka ovat toimineet naisten alistamisen mekanismina. Normaliteetti-kappaleessa paneudun puolestaan siihen, kuinka yhteiskunta asettaa moraaliset puitteet sille, mikä on normaalia ja hyväksyttävää. Tämä normalisoiva valta pyrkii koulimaan ja korjaamaan normaalista poikkeavia. Näin biopoliittinen valta toimii suvereenin nimissä ottaen alamaisten ruumiit haltuun lähinnä biologisten prosessien kautta. Kolmas näkökulma koskee paikkaa, joka tuo esiin kansalaisoikeuksien ja ihmisoikeuksien yhtymäkohdat. Valtio on edelleenkin se suvereeni, joka antaa ihmisille oikeuksia ja velvollisuuksia tehden samalla näiden etuoikeuksien ulkopuolelle jäävistä muukalaisia. Muukalainen on joku, joka ei kuulu omaan yhteisöön. Muukalainen voi kuitenkin olla kansallisvaltion kipupiste, sillä häntä on mahdotonta paikoittaa ja näin ollen myös hallita. Tulen tässä työssäni toteamaan, että sivullisen harjoittama politiikka on välttämättä aktiivista politiikan harjoittamista. Tekemättä jättämisen politiikka on aina toisin valitsemista, ei pelkästään passiivista sivuun jättäytymistä. Sivullisten harjoittama politiikka on kuitenkin tavallista helpompaa sivuuttaa ja leimata epänormaaliksi, jolloin se joutuu käyttämään suuren osan voimastaan itsensä oikeuttamiseen ja olemassaolokamppailuunsa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää työhyvinvointia tukevaa johtamista Pääkaupunkiseudun Validia-palveluissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää työhyvinvointia tukevia johtamisen malleja työkaluiksi esimiehille. Opinnäytetyössä pyrittiin noudattamaan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen menetelmää. Tietoa haettiin tietokannoista sekä ”harmaan kirjallisuuden” alueelta. Mukaan valittiin artikkelit, jotka käsittelivät työhyvinvointia tukevaa johtamista sosiaali- ja terveysalalla. Hyväksymiskriteereinä oli myös, että artikkelit olivat suomen tai englannin kielisiä, julkaistu vuosien 2000-2010 aikana ja ne olivat vertaisarvioituja. Kriteerien perusteella katsaukseen valittiin mukaan 11 artikkelia. Aineistolle tehtiin deduktiivinen sisällönanalyysi, jossa yläkategoriat muodostettiin teorian pohjalta. Tämän jälkeen tutkimuskysymyksiä muokattiin. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Tämän kirjallisuuskatsauksen mukaan johtaja voi tukea työntekijöiden hyvinvointia kolmella tavalla: vaikuttamalla suoraan yksilöiden ja työyhteisön hyvinvointiin, mahdollistamalla työhyvinvointia tukevat toimintaedellytykset ja työympäristön sekä kehittämällä työtä työhyvinvointia tukevaksi. Tämä katsaus ei tuottanut juurikaan uutta tietoa, mutta vahvisti olemassa olevaa teoriaa ja nosti esille ne osa-alueet ja keinot, joiden kautta johtajat voivat omissa yksiköissään vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata fysioterapeuttien kokemuksia koira-avusteisen fysioterapian toteuttamisesta. Tavoitteena oli muodostaa viitekehyksen ja tutkimushaastattelujen perusteella yhtenäinen tietokokonaisuus koira-avusteisen fysioterapian toteuttamisesta ja siinä huomioitavista tekijöistä, jotta koira-avusteisesta fysioterapiasta kiinnostuneet löytäisivät yhdestä teoksesta kattavasti tietoa suomen kielellä. Toimeksiantajamme Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry voi hyödyntää työtämme yhdistyksen toiminnassa lisäämällä tietoutta koira-avusteisesta fysioterapiasta tuomalla ilmi kuvaamiamme fysioterapeuttien kokemuksia, joita soveltuvuuskokeen suorittanut kasvatus- ja kuntoutuskoirakko voi hyödyntää toiminnassaan. Fysioterapeuttien kokemusten myötä toivomme aiheesta syntyvän keskustelua, joka kehittäisi terapiamuotoa ja toimijoiden yhteistyötä. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusaineisto kerättiin puhelimitse yksilöteemahaastatteluilla. Haastatteluaineisto tallennettiin äänittämällä ja haastattelut litteroitiin tekstinkäsittelyohjelmalla. Haastatteluaineisto pelkistettiin, käsitteellistettiin ja luokiteltiin ala-, ylä- ja pääluokkiin Word -taulukoihin tutkimuskysymyksistä johdettujen teemojen mukaisesti. Haastateltavien mukaan koira-avusteista fysioterapiaa toteutetaan yksilöllisesti asiakkaan kuntoutuksen tavoitteiden mukaisesti. Haastateltavien kokemuksista nousi ilmi, että koira-avusteisen fysioterapian koetaan olevan tehokas keino asiakkaan motivoimiseksi kuntoutuksen harjoitteisiin. Koira-avusteinen fysioterapia lisää asiakkaiden sosiaalista vuorovaikutusta ja positiivista mielialaa. Haastateltavien kokemusten mukaan koira-avusteiseen fysioterapiaan suhtaudutaan myönteisesti työympäristössä ja ympäristötekijöistä huomioidaan etenkin ympäristön turvallisuus, rauhallisuus ja hygienia. Sosiaalisista ympäristötekijöitä tulee huomioida allergiset ja koirapelkoiset ihmiset sekä muiden ihmisten suhtautuminen koiraan ympäristössä.
Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvata, millaisia alaistaitoja erään vuodeosaston henkilökunta kuvaa omaavansa yksilön, yhteisön ja organisaation tasolla. Tutkimuksemme tulokset antavat tietoa siitä, mil-laisia alaistaitojen ominaisuuksia erään vuodeosaston työntekijät kuvaavat omaavansa näillä edellä mai-nituilla tasoilla. Aikaisempaan tietoon luomme katsauksen kirjallisuuskatsauksen kautta. Tätä aikaisempaa tietoa käy-tämme teoreettisena pohjana työssämme, joista esiin nostamme esim. Keskinen S. (2005), Keskinen S. ja Rehnbäck K (2005), Kallioinen A (2008) ja muita, lähinnä englannin kielellä tehtyjä lähdeteoksia. Mene-telmänä käytimme opinnäytetyössämme kvantitatiivista eli määrällistä kyselytutkimusta Tiedonkeruu-menetelmänä käytämme strukturoitua kyselylomaketta, joka sisältää 53 väittämää. Aineiston käsittelimme Excel-taulukkolaskentaohjelmalla. Tutkimuksemme otoskoko oli 23 työntekijää, joista miehiä 4 % ja naisia 96 %. Tutkimuksemme vastausprosentti oli yhteensä 64 %. Tutkimuksemme mukaan yksilötasolla henkilökunta arvostaa työtään ja suhtautuu tehtäviinsä vakavasti sekä ylläpitää aktiivisesti ammattitaitoaan. Vuorovaikutustaidot työntekijät kokevat hyviksi. Tutkimustu-losten mukaan työntekijät ovat rehellisiä, vastuuntuntoisia, joustavia, energisiä ja huumorintajuisia. Tut-kimuksemme mukaan työntekijöistä yli puolet ilmoitti etsivänsä työnkuvaan kuulumattomia tehtäviä sekä oma-aloitteisesti toteuttavansa niitä. Kaikki vastaajat ilmoittivat yksilötasolla kuuntelevansa esimiestään. Työntekijöistä suurin osa (75 %) oli avoimia esimiestään kohtaan. Tutkimuksemme mukaan realistiset odotukset esimiestä kohtaan oli 91 %:lla työntekijöistä. Työntekijöistä 91 % kokivat, että tukemalla esimiestään he voivat vaikuttaa johtamiseen. Vastaajat osasivat antaa rakentavaa palautetta esimiehelleen (91 %), mutta rakentavan palautteen pystyi ottamaan vastaan esimieheltään vain puolet työntekijöistä. Työntekijöistä yli puolet (87 %) olivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa esimiehensä kanssa. Työyhteisötasolla palautteen antaminen suoraan asianosaiselle jakoi mielipiteitä. Yli puolet (65 %) pystyi ilmaisemaan mielipiteitään rakentavasti asioiden eteenpäin viemiseksi, kun toisaalta 35 % ei kokenut voivansa ilmaista mielipidettään. Tärkeää olisi kuitenkin, että jokainen pystyisi ilmaisemaan mielipitei-tään ja ajatuksiaan työn kehittämisen kannalta. Muutoksensietokyky tutkimuksemme mukaan työyhtei-sössä oli hyvä (87 %). Vastaajista suurin osa (n 95 %) tiesivät työyhteisönsä perustehtävän sekä toimivat sen suuntaisesti. Huomiota herätti, ettei 4 % vastanneista tiennyt työyhteisönsä perustehtävää. Kaikki vastanneet työntekijät ilmoittivat kuitenkin tietävänsä työyhteisönsä arvot (100 %) ja olivat sitoutuneita työyhteisöönsä. Organisaatiotasolla mielenkiinto vapaaehtoisiin tehtäviin osallistumisesta oli vähäistä (30 %), vaikka työntekijät olivat vahvasti sitoutuneita ja tunsivat ylpeyttä kuulumisesta organisaatioon. Työntekijät il-maisivat tietävänsä organisaation arvot hyvin (87 %), kun taas vastaavasti 13 % ilmaisi tietävänsä niistä vähän. Organisaation tavoitteet kiinnostivat työntekijöitä (83 % ).
Perinteinen kriisityö on asiakkaan kuuntelua ja tämän kanssa keskustelua senhetkisessä kriisitilanteessa. Kriisityön tavoitteena on auttaa asiakasta pääsemään tilanteesta yli ja jatkamaan elämäänsä siten, että kriisi jää osaksi elämänhistoriaa, mutta ei enää vaikuta jokapäiväiseen elämään. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten valokuvaa voidaan käyttää kriisityön tukena ja apuna keskustelun ohella. Opinnäytetyön työelämätilaajana toimii Lahden Seudun Kriisikeskus, jossa käytettään voimavara- ja ratkaisukeskeisiä työmenetelmiä ja tilanteeseen kulloinkin soveltuvia toiminnallisia menetelmiä. Lahden Seudun Kriisikeskuksen työntekijät toivoivat itselleen tietoa valokuvan käytöstä ja työmenetelmää työskentelynsä tueksi, jossa apuna käytetään symbolisia valokuvia. Valokuvaa on käytetty erityisesti terapiatyöskentelyssä ja uusin valokuvan terapeuttista voimaa hyödyntävä työmenetelmä on Miina Savolaisen kehittämä Voimauttava valokuva. Olemme tähän opinnäytetyöhön keränneet ja koonneet teoriatietoa edellä mainituista aihealueista ja perehtyneet myös siihen, mitä valokuva merkitsee ihmisten elämässä. Tämän teoriatiedon pohjalta ja sitä apuna käyttäen olemme luoneet Lahden Seudun Kriisikeskuksen työntekijöille opuksen, jossa kerromme valokuvasta ja sen käytöstä. Lisäksi työstimme heille työskentelyrungon, joka helpottaa kuvien käyttöä asiakastilanteessa. Olemme ottaneet myös erilaisia symbolisia valokuvia, joita työmme tilaaja voi hyödyntää asiakasprosessin eri vaiheissa. Opinnäytetyö on siis luonteeltaan toiminnallinen. Opinnäytetyömme teoreettiseen viitekehykseen kuuluvat myös käsitteet parisuhde sekä roolit ja vallankäyttö parisuhteessa. Nämä käsitteet ovat keskeisiä tässä työssä, sillä valokuvia ja opusta on tarkoitus käyttää ja hyödyntää ensisijaisesti parisuhdekriisien kanssa työskenneltäessä. Teoreettiseen viitekehykseen tässä opinnäytetyössä kuuluvat luonnollisesti myös erilaiset kriisit, kriisityö ja kriisikeskusten toiminta. Näin saimme selkiytettyä sitä, minkälaisessa työssä ja minkälaisissa tilanteissa luomaamme materiaalia on tarkoitus käyttää. Opinnäytetyömme tavoitteena oli luoda kriisikeskuksen työntekijöitä parhaalla mahdollisella tavalla hyödyttävä työmenetelmä. Emme tämän opinnäytetyöprosessin aikana ole tutkineet ja selvittäneet sitä, kuinka luomamme työmenetelmä on toiminut käytässä tai onko siitä ollut apua työntekijöille ja ennen kaikkea asiakkaille. Tämän asian selvittäminen olisikin oiva aihe jonkun opiskelijan opinnäytetyölle tulevaisuudessa.
The purpose of this study was to identify different types of occupational well-being based on the circumplex model (Russell, 1980; Warr, 1994), and to examine how these types are related to the Big Five personality profiles. The middle-aged participants were drawn from the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (N = 183). Application of a person-oriented approach with latent profile analysis yielded four types of occupational well-being: (a) Engaged (30%), (b) Ordinary (54%), (c) Bored-out (9%), and (d) Burned-out (7%). The personality profiles showed a strong relationship with these occupational well-being types. Resilient individuals (low in neuroticism and high in the other Big Five traits) typically belonged to the Engaged type, whereas Overcontrolled individuals (high in neuroticism and low in the other Big Five traits) typically belonged to the Burned-out type. Overall, the findings suggest that personality can be consistently located within the circumplex model of occupational well-being.