Kaikki aineistot
Lisää
Kansallisen Palveluarkkitehtuurin (KaPA) puitteissa on määritelty palvelujen harmonisointiin ja yhteentoimivuuteen tähtääviä periaatteita mm. tiedonsiirtoon, käyttäjätunnistukseen, käyttöliittymiin ja palvelujen metatietoihin liittyen. Osana valtionhallinnon tietoarkkitehtuurin kehittämistä on tehty päätös ottaa käyttöön hallinnon sähköisten palvelujen hyödyntämistä tukeva palveluväylä (Suomi.fi-palveluväylä). Paikkatietoaineistot muodostavat yhden keskeisen tietovarannon, joka olisi tärkeää kytkeä palveluväylän kautta sovellusten saavutettavaksi. Paikkatietoihin liittyen on kehitetty yhteisiä standardeja tukevia palvelutoteutuksia viime vuosien aikana monissa eri organisaatioissa osana INSPIRE-prosessia tukevaa kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin rakentamista. Haasteena nykytilanteessa on erityisesti se, miten voitaisiin sovittaa yhteen paikkatietoalan jo vakiintuneet yhteentoimivuuskäytännöt ja KaPA:n mukaiset sähköisten palvelujen toimintaperiaatteet. Olemassa olevien INSPIRE/OGC-yhteensopivien palvelujen näkökulmasta katsoen Suomi.fi -palveluväylä tulee nähdä mahdollisuutena paikkatietojen hyödyntämiseen uuden tyyppisissä sovelluksissa ja uusilla sovellusalueilla. Hankkeessa kehitetyn sovitinpalvelun avulla operatiivinen INSPIRE/ OGC-yhteensopiva rajapintapalvelu voidaan liittää palveluväylään ilman, että ao. palveluun tarvitsee tehdä mitään muutoksia. Luontevimmin Suomi.fi-palveluväylään kytkettäviksi soveltuvat INSPIRE kyselypalvelut ja OGC Web Feature Service (WFS) -palvelut. Avoimien tietoaineistojen ja palvelujen osalta on tärkeää, että niiden tuottama tietosisältö olisi KaPA-palvelujen hyödynnettävissä myös ilman kytkeytymistä Suomi.fi-palveluväylään. Palveluväylään liittymisen kustannusvaikutukset voivat olla tiedontuottajaorganisaatioille merkittäviä – erityisesti kiristyneiden palvelutasovaatimusten takia. On tärkeää, että KaPA:n tarjoamien tukipalveluiden hinnoittelu ei muodostu esteeksi niiden laajamittaiselle käyttöönotolle
Kyseessä on vuosina 2000–2006 Suomessa toteutettujen maaseudun kehittämisohjelmien ALMA, ELMA, Pohjois-Suomen tavoite 1, Itä-Suomen tavoite 1, POMO+ ja LEADER+ -ohjelmien teema-arviointi. Maaseudun kehittämisohjelmien tavoitteena on ollut maaseudun työ- ja elinkeinomahdollisuuksien parantaminen, yhteisöllisyyden lisääminen, maatalouden rakennemuutoksen edistäminen ja maatilatalouden monipuolistaminen. Arvioinnin koordinointivastuu on ollut Helsingin yliopiston Ruralia-instituutilla.