Kaikki aineistot
Lisää
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan luovan tuottajan työnkuvaa, osaamistarpeita, ja tuottajan nykyisiä ja mahdollisia rooleja. Työuran ja työn käsitteiden muuttuessa myös tuottajuus on muutoksessa. Tuottaja rajapinnoilla toimivana kohtauttajana voi olla hyvin merkittävänä toimijana tulevaisuuden työmarkkinoilla. Tämän tapaustutkimuksen aineisto on kerätty tutkimalla viittä eri hanketta, joissa kirjoittaja on toiminut luova tuottaja -opintojen lukuvuoden aikana, sekä haastattelemalla hankkeissa muissa rooleissa toimineita. Tuottajuutta tarkasteltaessa hankkeiden kautta olennaisiksi taidoiksi nousivat liiketaloudelliset taidot, ja ominaisuuksina tärkeitä olivat joustavuus, paineensietokyky ja epävarmuuden hyväksyminen. Haastatteluissa esiin nousivat liiketaloudelliset kyvyt, luovan prosessin käsittäminen ja tietynlainen positiivinen, rakentava asenne.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia haasteita ikäihmiset kokevat digitalisaation tuoneen pankkiasiointiin, miten Nordean digitaalisia palveluita voitaisiin kehittää ikäihmisille sopivammiksi, sekä miten pankki voisi auttaa haasteiden kanssa selviytymisessä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu päivittäisistä pankkipalveluista, digitalisaatiosta ja ikäihmisistä palveluiden kuluttajina. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä käyttäen puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tutkimuksessa haastateltiin digiopastustilaisuuksissa asioineita ikäihmisiä ja tämän lisäksi neljää Nordean työntekijää. Tulosten perusteella käy ilmi, että ikäihmiset suhtautuvat edelleen hyvin negatiivisesti digitalisaatioon, vaikkei se mikään kovin uusi asia olekaan. Digitalisaatio on huomattavasti vaikeuttanut pankkiasiointia ja pakottanut ikäihmisiä digitaaliseen asiointiin, eikä heillä ole oikeastaan halua opetella uusia asioita siihen liittyen. Iän tuomat rasitteet ja sairaudet vaikuttavat myös heidän kykyynsä käyttää ja omaksua uusia laitteita. Ikäihmiset toivovatkin, että heille annettaisiin henkilökohtaista opastusta digitaalisten palveluiden käyttöön, mutta myös, että säilytettäisiin mahdollisuus konttoriasiointiin, eikä sitä huononnettaisi. Toisaalta ikäihmiset ymmärtävät, että maailma väistämättä muuttuu digitaaliseksi, ja siinä Nordeankin on pysyttävä mukana.
Hakutermit: terveyden edistäminen, Maailman terveysjärjestö, regiimi, sosiaalinen kontrolli, globaali terveys Tutkimuksessa tarkastellaan Maailman terveysjärjestöä globaalin terveyden rakentajana. Vastauksia yritetään etsiä kysymykseen siitä, millaista terveyden narratiivia järjestö rakentaa ja ylläpitää pyrkimystensä ja arvojensa kautta. Näitä pyrkimyksiä ja arvoja etsitään Maailman terveysjärjestön julkaisemista erilaisista teksteistä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu sosiaalisen konstruktivismin tulkinnoille kansainvälisen politiikan sosiaalisista rakenteista. Varsinaisen teoreettisen pohjan lisäksi tarkastellaan Michel Foucault:n näkökulmaa lääketieteen rakentumisesta institutionaaliselta tasolta yksilöitä koskevaksi rajoittavaksi sosiaaliseksi järjestykseksi. Työn argumenteissa esiintyy vahvasti sosiaalisen konstruktivismin sosiologiaa lähellä oleva suuntaus. Toiminnan rakentuminen ja tutkittavat ilmiöt perustellaan ennen kaikkea sosiaalisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Huomioon otetaan vakiintuneet sosiaaliset käytännöt ja niissä ilmenevät kollektiivisuuteen vaikuttavat seikat, esimerkiksi valta. Primääriaineistoon valitut tekstit ovat WHO:n julkaisuja. Täten analyysiin ei oteta mukaan ulkopuolisten tahojen näkemyksiä järjestöstä. Pyrkimyksenä on etsiä vastauksia aineistosta narratiivisen analyysin avulla. Narratiivisuus on läsnä analyysissä konkreettisesti tarjoamiensa välineiden avulla. Se on myös tietty ote tutkielmassa mahdollistaen laajan analysoinnin, jossa omat tulkinnat saavat paljon tilaa. Tutkimustulosten mukaan Maailman terveysjärjestö rakentaa globaalia terveysyhteisöä ennen kaikkea oman instituutionsa ja omien vakiintuneiden tapojensa kautta. Se korostaa omaa asemaansa kiistattomana terveyden asiantuntijana ottaen alallaan johtajan roolin. Järjestön arvovalta nähdään sosiaalisena konstruktiona, joka on rakentunut myyttien ja uskomusten seurauksena. Julkaisut ilmentävät järjestön tarvetta mainontaan ja mielikuvarakentamiseen. Tällainen tarve voi olla heijastus laajemmasta kansainvälisen politiikan kentässä tapahtuvasta institutionaalisesta murroksesta: erilaiset toimijat yrittävät saada äänensä kuuluviin. Järjestön toiminnasta käy ilmi näennäinen ihmisten ja yhteiskuntien tasapäistäminen terveyden tai lääketieteen luomien termien avulla. Sosiaalinen kontrolli, joka usein hyväksytään automaattisesti, tulee esille analysoitavista teksteistä. Järjestö on niin ikään laajentanut toimialaansa perinteisestä terveyden edistäjästä myös sosiaalisen normaaliuden määrittäjäksi. Täten sen toiminnassa korostuu asiantuntijuuden lisäksi tietty normatiivisuus. Monet tekstit ovat ikään kuin opettavaisia tarinoita maailman ihmisille. Kertojana on instituutio, jonka arvovaltaa harvoin kyseenalaistetaan.
Opinnäytetyömme tavoitteena oli tehdä opiskelijayhdistyksen hallituksen jäsenille käytännönläheinen opas heidän tehtävistään hallituksessa. Opiskelijayhdistyksien hallituksen jäsenissä on usein paljon vaihtuvuutta. Täten tietämys hallituksen jäsenten tehtävistä ja vastuista ei ole aina seuraajalle täysin selkeää. Tieto hallituksen jäsenten tehtävistä kulkee seuraajalle pääosin suullisena tietona ja käytännön tekemisen kautta oppimalla. Tavoitteenamme oli, että uusi hallituksen jäsen voisi saada oppaastamme käytännönläheisiä ohjeita ja neuvoja tehtävässään toimimiseen. Opiskelijayhdistyksen hallituksen jäsenten on myös hyvä olla perillä yhdistyksen taloudellisista ja kirjanpidollisista asioista, joten osa opinnäytetyöstämme käsittelee yhdistystä myös kirjanpidollisesta näkökulmasta. Toimeksiantajana työssämme oli Kuopion Tradenomiopiskelijat ry, eli KuoTra Ry, jonka hallituksen jäseneltä saimme idean opinnäytetyöhömme. Opinnäytetyömme koostuu teoriaosasta, jossa esittelemme aatteellista yhdistystä lakien ja asetusten pohjalta yleisellä tasolla. Teoriaosassa käsittelemme yhdistystä myös taloudellisesta ja kirjanpidollisesta näkökulmasta. Liitteenä opinnäytetyössämme on Kuopion Tradenomiopiskelijat ry:n hallituksen jäsenille opas, johon olemme koonneet kuvaukset hallituksen jäsenten tehtävistä. Rajasimme opinnäytetyömme koskemaan opiskelijayhdistyksen hallitusta, koska opas tulee heidän tarpeisiinsa. Haastattelimme suurimman osan KuoTra ry:n nykyisen hallituksen jäsenistä, ja haastattelujen perusteella teimme oppaaseemme kuvaukset hallituksen jäsenten tehtävistä. Oppaaseen saimme koottua mielestämme oleellisimmat asiat Kuopion Tradenomiopiskelijat ry:n hallituksen jäsenten tehtävistä. Koska opinnäytetyömme teoriaosa käsittelee aatteellista yhdistystä lakien ja asetusten pohjalta yleisellä tasolla, siitä voi olla hyötyä myös muille opiskelijayhdistyksille sekä pientä aatteellista yhdistystä perustaville henkilöille infopaketin muodossa.
Pain itself as a topic has been covered and researched a lot, but its treatment is still often left inadequate despite of pain management procedures having developed significantly. According to studies the problem is worldwide rather than limited to Finland only. This thesis deals with pain and pain management as nurses’ knowledge, skillls and attitudes regarding them are variable and lacking. A quantitative survey charting nurses’ knowledge of pain and pain management was utilized in the making of this thesis. The survey also examined nurses’ skills and attitudes regarding pain and pain management. The results of the survey showed that the nurses’ knowledge and skills regarding pain management were on a quite good level although there were a few errors and divergence in some answers. The answers regarding attitudes showed the effect of the patient’s appearance on the administration of pain medication. On the other hand, the respondents were well aware of the patients’ own expertise regarding their pain. In the future it would be useful to find out if the information provided by this survey has been able to benefit the development of pain management and if it has brought up any problem points that need attention when planning staff training. It would also be worthwhile to find out if the survey itself needs to be modified and evolved, and possibly use a paper version of the survey and the e-survey side by side.
Sähköistyvän maailman ja vihreän siirtymän odotetaan kasvattavan tarvetta energian varastointi menetelmille, kuten litiumioniakuille. Tästä syystä akkujen raaka-aineiden, kuten grafiitin, kysynnän odotetaan kasvavan. Geopoliittisen riskin ja kestävien raaka-ainelähteiden tarpeen vuoksi kiinnostus tehdä kaivostoimintaa Euroopassa ja Suomen kaltaisissa maissa on kasvussa. Malmin rikastamisen ja/tai jalostuksen aikana syntyy valtava määrä jätettä johtuen arvomateriaalien alhaisesta pitoisuudesta. Osa kiinnostavasta materiaalista päätyy sivuvirtoihin, kuten esimerkiksi rikastusjätteeseen. Kiertotalouden periaatteiden mukaan jätettä voidaan kuitenkin pitää sekundäärisenä lähteenä erilaisille raaka-aineille. Tässä työssä tutkittiin grafiittikaivoksen rikastushiekkajätteen mahdollisia käsittelyprosesseja. Tutkitut näytteen olivat peräisin Aitolammen grafiittiprojektista. Analyysitulosten mukaan rikastushiekka sisältää korkeita pitoisuuksia sulfidirikkiä ja raskasmetalleja, mikä luo riskin happamalle kaivosvalumalle. Tässä työssä tutkittiin mahdollisia strategioita haitallisten alkuaineiden poistamiseksi. Osana työtä rikastusjätteille tehtiin magneetti- ja painovoimaerotuskokeita. Lisäksi suoritettiin liuotuskokeita, missä testattiin hapon molaarisuuden, lämpötilan ja kiintoaine-nestesuhteen vaikutusta. Tulosten perusteella matalan intensiteetin magneettierottimella sulfidirikistä voidaan ottaa talteen 58–64 %. Lisäksi tämä erotustuote soveltuu teoriassa käytettäväksi rikkihapon tuotantoon. Painovoimaerotuksella voidaan rikastaa nikkelin, koboltin, kuparin ja sinkin pitoisuutta ylijäävästä fraktiosta. Sulfidimineraalien liukenemiskäyttäytyminen vahvistettiin liuotuskokeilla. Kohdemetallien pitoisuuksien todettiin olevan liian alhaisia rikastusjätteissä, jotta pelkkä talteenotto liuottamisella olisi taloudellista. Tämä viittaa siihen, että huonolaatuiset rikastushiekat vaativat edelleen teknisiä innovaatioita huippuluokan jalostukseen sopivien rikasteiden aikaansaamiseksi.
Valuma-aluesuunnittelun tiekartan tavoitteena on määritellä periaatteet monitavoitteiselle valuma-aluesuunnittelulle sekä toimenpiteet valuma-aluesuunnittelun valtavirtaistamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Valuma-alue on maastonmuotojen rajaama alue, jolta joki, puro tai uoma kerää sille sataneen veden. Valuma-alueen ominaisuudet ja maankäyttö vaikuttavat vesien tilaan, vesimääriin ja niiden vaihteluun sekä vesistä riippuvaisiin elinympäristöihin. Eri toteuttajatahojen vastuulla olevat toimenpiteet, joilla parannetaan maa- ja metsätalouden ja yhdyskuntien vesienhallintaa ja muuttuvaan ilmastoon sopeutumista, hillitään maankäyttösektorin ilmastopäästöjä, vaikutetaan pinta- ja pohjavesien tilaan sekä lisätään vesiympäristöjen monimuotoisuutta ja kalakantojen elinvoimaisuutta, liittyvät toisiinsa. Valuma-aluesuunnittelu voi tarjota ratkaisuja näiden erilaisten tavoitteiden yhteensovittamiseen, yhteisvaikutusten hallintaan sekä vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen. Valuma-aluesuunnittelun tiekartta on laadittu maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä. Tiekarttaan on koottu jo käynnissä olevia toimenpiteitä ja uusia avauksia, jotka on koottu kolmen päätavoitteen alle. Tavoitteiden ja niihin liittyvien toimenpidekokonaisuuksien avulla ministeriöt sidosryhmineen voivat tukea valuma-aluesuunnittelun yleistymistä.
Vesienhoidon tavoitteena on laajan yhteistyön avulla säilyttää vesien hyvä tila sekä parantaa vesien tilaa siellä, missä se on päässyt heikentymään. Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa. Nyt on aloitettu vuonna 2021 hyväksyttyjen, vesienhoitoaluekohtaisten vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien päivitys laajassa yhteistyössä ja eri tahoja kuullen. Antamalla palautetta voit vaikuttaa siihen, miten oman alueesi vesistöt, rannikkovedet ja pohjavedet sekä niiden tilaan vaikuttavat toiminnot otetaan suunnittelussa huomioon. Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja suunnittelun alueellinen organisointi vaihtelevat eri vesienhoitoalueilla. Tässä asiakirjassa käsitellään keskeisiä kysymyksiä, jotka liittyvät Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen järvien, jokien, pohjavesien ja rannikkoalueiden tilan parantamiseen. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue kattaa Perämereen laskevat vesistöt Kalajoelta Kuivajoelle sekä Koillismaalta itään laskevat vesistöt. Samalla maantieteellisellä alueella tarkastellaan myös pohja- ja rannikkovesiä. Työohjelma ja aikataulu ovat samat kaikilla vesienhoitoalueilla.
Kotimaisen kalatuotannon kauppatase on 400 miljoonaa euroa miinuksella. Kalan lisäksi vihanneksia, kasviksia, hedelmiä, marjoja ja sieniä tuodaan maahan merkittäviä määriä. Tuonnin arvo pelkästään vihanneksissa ja kasviksissa on lähes 200 miljoonaa euroa vuodessa. Lähellä tuotetulle kotimaiselle ruoalle on suuri kysyntä, jota vahvistavat entisestään uudet ruokatrendit. Perinteinen suomalainen alkutuotanto kärsii myös kannattavuusongelmista ja on osittain liian kapea-alaista. Kotimaisen ruoantuotannon kilpailukykyä voidaan parantaa mm. hyödyntämällä kiertotaloudellisia ratkaisuja ja puhtaita teknologioita sekä tehdä asioita tehokkaammin yhteistyössä koko arvoverkon eri toimijoiden kanssa. Hankkeen lähtökohtana oli Laitakarin Kala Oy:n suunnitelmat Oulusta 20 kilometriä pohjoiseen Haukiputaan Martinniemeen sijoitettavasta suuresta kalankasvattamosta. Tavanomaisen kalankasvattamon rakentamisen lisäksi hankkeessa tarkasteltiin mahdollisuuksia saada kalankasvatuksen rinnalle muita liiketoimintoja, jotka tukisivat toisiaan. Hankkeen lopputuloksena syntyi konsepti sinisen biotalouden liiketoimintaekosysteemistä, sen arvoketjuista ja toimijoista sekä arviot materiaali- ja energiavirroista. Konseptia työstettiin hankkeen aikana yhteistyössä ekosysteemin potentiaalisten toimijoiden kanssa haastatteluissa sekä yhteisessä työpajatilaisuudessa. Hankkeen aikana osa mietityistä innovatiivisista ratkaisuista osoittautui vielä taloudellisesti kannattamattomiksi ja osasta saatavat hyödyt ovat perinteisiin ratkaisuihin verrattuna niin marginaalisia, että niitä ei ainakaan tällä hetkellä kannata lähteä toteuttamaan. Kasvihuoneviljelyn kohdalla suurimmaksi haasteeksi muodostui liiketoiminnasta kiinnostuneen yrittäjän löytäminen. Kalan ja kasvien tuotannon yhdistämisellä saatavat synergiaedut näyttävät olevan melko marginaalisia johtuen kummankin prosessin kannalta tehtävistä kompromisseista. Kohteeksi valittu kurkun ympärivuotinen kasvihuoneviljely on lisäksi niin energiaintensiivistä, ettei suljetun kierron ratkaisuilla konseptin sisällä kasvihuoneen energiantarpeen täyttäminen ole mahdollista. Vaikka osa suunnitelluista ratkaisuista vaikuttaa esiselvityksen perusteella olevan kannattamattomia tai symbioosietujen olevan ennakoitua pienemmät, ovat ne tuloksina silti arvokkaita ja voivat säästää yrittäjiä turhalta yrityksen ja erehdyksen kautta tapahtuvalta toiminnalta. Lisäksi tulokset osoittavat suuntaa aihepiirin tarvitsemalle T&K-toiminnalle.