Kaikki aineistot
Lisää
Tutkielman tarkoituksena on tutkia case -organisaationa toimivan Tiehallinnon kahden tietovaraston, kuntotietorekisterin ja tiesääjärjestelmän tietojen laatua ja arvoa sekä selvittää, mitkä ominaisuudet näihin vaikuttavat ja miten nämä koetaan tällä hetkellä. Näiden ominaisuuksien tunnistaminen auttaa organisaatiota parantamaan tietovarastoidensa tietojen laatua, joka taas lisää niistä saatavaa arvoa. Tutkimus- ja tiedonkeruumenetelminä käytetään kvalitatiivista teemahaastattelua sekä kvantitatiivista web-pohjaista kyselylomaketta. Tutkimuksessa saatiin kuva kohdeorganisaation tietovarastojen tietojen koetusta laadusta ja arvosta ja siitä mistä nämä koostuvat. Tietovaraston tietojen laatuun ja arvoon vaikuttivat selvästi eri laatuominaisuudet. Tietovarastoilla on laatuominaisuuksia, joita käyttäjät pitävät tärkeinä ja joiden he kokevat korkealaatuisina tuottavan heille hyötyä. Tietovaraston käyttäjien työtehtävät, odotukset ja tarpeet määrittävät koetun laadun tason. Tietovaraston tietojen arvo muodostuu käyttäjän kokeman hyödyn ja laadun perusteella. Tietovaraston tietojen laatuominaisuuksiin, kuten esimerkiksi käytettävyyteen, virheettömyyteen ja saatavuuteen pystytään vaikuttamaan, koska nämä ovat kiinteästi tietovaraston tekniseen toteutukseen liittyviä tekijöitä. Tietovarastojen tietojen hyötyyn ja sen kautta koettuun arvoon ei pystytä suoraan vaikuttamaan, muuten kuin laatuominaisuuksia parantamalla.
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, voiko kulttuuri-sponsorointia johtaa ja sen tuloksellisuutta arvioida luotettavasti ja luoda arviointimalli kulttuurisponsoroinnin päätöksentekoon ja tehokkuuden mittaamiseen työn tilaajan käyttöön. Opinnäytetyön peruslähtökohtana on, että kulttuurisponsorointia tulee käsitellä osana markkinointi mixiä ja sitoa sponsorointi strategisen johtamisen avulla syvemmin osaksi kokonaisvaltaista markkinointiviestintää. Sponsoroinnin johtamisen liittäminen osaksi tämän työn teoriaa on lähtenyt siitä lähtökohdasta, että työn tilaajalle se tuo selkeyttä ja yhdenmukaisempaa otetta sponsorointi-päätöksiin ja sponsorointiyhteistyön toteuttamiseen. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tulokset on analysoitu sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysin avulla opinnäytetyössä analysoidaan kulttuurisponsoroinnin konseptointia ja sen hyödyllisyyttä yrityksen kulttuuri-sponsoroinnin toteuttamisessa. Sisällönanalyysillä myös kartoitetaan, mitä asioita tutkittavassa yrityksessä halutaan kulttuurisponsoroinnista mitata ja mitä tarpeita yhteistyön tuloksellisuuden mittaamiseen tällä hetkellä on. Tutkimuksesta nousi esiin kulttuurisponsoroinnin vahva yhteiskuntavastuullinen näkökulma ja tutkittavan yrityksen tarve luoda nykyisten sponsorointilinjausten pohjalta ryhmälle sponsorointistrategia, jossa yhtenä osana tulee olemaan sponsorointipäätösten strategisempi etukäteis-arviointi sekä sponsorointiyhteistyön tulosten mittaaminen. Kulttuurisponsoroinnin konsepti Luova Tauko on selkiyttänyt tutkimuksen mukaan sekä paikallista että valtakunnallista kulttuurisponsorointia ja konseptin jatkokehittämiselle ilmeni tarvetta. Työn tilaajana on OP-Pohjola, jossa kirjoittaja työskentelee kehityspäällikkönä. Työ tulee toimimaan pohjana tulevassa arviointimallin säätämisessä ja käyttöönotossa. Työn kautta OP-Pohjolassa on mahdollista tehdä strategisempaa kulttuuri-sponsorointia ja yhteistyökumppaneiden kanssa käytävät keskustelut voivat olla hedelmällisempiä molemmille osapuolille. Työn tarkoitus on myös avata keskustelua kulttuurisektorin suuntaan ja mahdollisuuteen hyödyntää yritysyhteistyössä myös yrityksen strategisia vahvuuksia ja liiketoimintaosaamista yrityksen hyödyntäessä kulttuuripuolen pehmeämpiä lähestymistapoja osana yrityskuvansa rakentamista ja asiakkaiden kohtaamista.
Aalto University Department of Built Environment Engineering is developing a Waste Flow Monitoring Service. It provides better information about the amount and costs of the waste produced by real estates. Waste tracking indicators and their visualization have been examined but the value and feasibility of the service for House Managers have not been examined yet. It generated a need for this thesis. Target of the thesis is to clarify how Waste Flow Monitoring Service could create value for House Managers in municipal solid waste management and what kind of development needs the service have. The theoretical background discusses on municipal solid waste management principles from waste producers’ point of view. In the thesis waste producer means property owners, inhabitants and House Managers representing the properties. The benefits of smart waste processes on municipal solid waste management are considered in the thesis. Smart waste leads discussion to a business value creation. One way to create business value is to increase the service supply. New technologies in waste management allow new service experiences to customers through digital platforms. In order to develop services that fulfil customer needs and expectations, services have to be developed in a holistic way. Service Design is a new discipline supporting on that. The research is based on semi-structured interview process but it’s carried out in a way that differs from usual semi-structured interview. In the interview the Waste Flow Monitoring Service was demonstrated to give a practical context to the discussion. The thesis uses a case study research where researcher tests the demonstration screenshots presented and their applicability to House Managers. As a result, the value proposal of Waste Flow Monitoring Service was recognized. The Waste Flow Monitoring Service allows House Managers to follow weight and costs of produced waste per real estate. Waste Flow Monitoring Service enables weight based billing model where each property is charged according to amount of the waste they produce. As results of the thesis primary use cases for the service were identified and development ideas for the service were gathered. Results can be used for further researches and development work.
Tavallaan se mitä kerron tässä tekstissä, liittyy siihen, milloin olen kokenut suurimman muutoskohdan opinnoissani, ja jopa mahdollisesti löytänyt minulle oikean tavan tehdä taidetta. Tämä teksti käsittelee sitä, miten taiteilija alkaa muodostaa omaa identiteettiään. Taiteilijan koko elämä on kokemusta taiteen luomiseksi. Taiteilija ei voi luoda uutta, mikäli hän ei pysty ottamaan ärsykkeitä vastaan. Taiteilija on aina töissä; vapaapäiviä ei ole. Pohjaan näkökulmat omiin kokemuksiini.
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Educations Media Groupille. Opinnäytetyön produktina toteutettiin sosiaalisen median sisältömarkkinointisuunnitelma. Suunnitelma tehtiin koulutus.fi:lle, joka on osa Educations Media Groupin konsernia. Koulutus.fi tarjoaa kävijöilleen työelämänkoulutuksia ja sen asiakkaita ovat koulutusta tarjoavat tahot, kuten ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset. Opinnäytetyön tavoitteena oli toteuttaa sosiaalisen median sisältömarkkinointisuunnitelma, jonka avulla olisi mahdollista tehostaa koulutus.fi:n toimintaa sen omissa sosiaalisen median kanavissa. Toiminnan seurauksena tavoitteena oli saada kanaville lisää konversioita, eli seuraajia ja tykkäyksiä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rajattiin käsittelemään kaikkiaan neljää eri aihetta – markkinointiviestintää, sisältömarkkinointia, sisältömarkkinointisuunnitelman eri malleja, sekä asiakasymmärrystä. Sisältömarkkinointisuunnitelman malleista perehdyttiin seuraaviin: REAN, LLTA ja SOSTAC. Produktin toteuttamiseen malleista valittiin SOSTAC, sen monipuolisuutensa vuoksi. Tutkimusmenetelmiksi valikoitui vertailuanalyysi, toimeksiantajan haastattelu, sekä nykytila-analyysi. Vertailuanalyysiin valikoituivat Työväenopisto ja Professio. Vertailuanalyysin avulla kerättiin kehitysmetodeja koulutus.fi:n omia sosiaalisen median kanavia varten. Toimeksiantajan haastattelun avulla pystyttiin hahmottamaan sisältömarkkinointisuunnitelman tavoitteet ja toiveet mahdollisimman hyvin. Nykytila-analyysi mahdollisti koulutus.fi:n kehityskohteiden havainnoimisen. Teoreettisen viitekehyksen ja tutkimuksellisen työn myötä oli mahdollista toteuttaa itse produkti. Produktina syntyi sosiaalisen median sisältömarkkinointisuunnitelma, joka sisältää ohjeita ja konkreettisia sisältöideoita koulutus.fi:n sosiaalisen median kanaville. Produktin avulla on mahdollista nostattaa koulutus.fi:n kanavien seuraaja- ja tykkäysmääriä. Opinnäytetyö aloitettiin helmikuussa 2021 ja saatiin päätökseen toukouussa 2021. Työ toteutettiin tiukalla aikataululla, opinnäytetyön tekijän suorittaessa samaan aikaan työharjoittelua toimeksiantajayritykselle. Opinnäytetyö oli tekijälleen antoisin ja opettavaisin koulutyö, jonka myötä hän oppi sisältömarkkinointisuunnitelman rakenteen ja toteuttamisen alusta loppuun. Työn lopputuloksena toimeksiantaja sai valmiin sisältömarkkinointisuunnitelman, jonka avulla on mahdollista kehittää koulutus.fi:n sosiaalisen median sisältöjä ja saada sitä kautta kanaville paljon uusia konversioita.
Maahantuoja on vastuussa markkinoille tuomastaan ravintolisästä. Ravintolisien lainsäädäntö on kuitenkin monimutkaista ja hajanaista. Tässä opinnäytetyössä pyrittiin vastaamaan kyseiseen ongelmaan tarjoamalla ravintolisien omavalvonnan perehdytysopas maahantuojien käyttöön. Opinnäytetyön tarkempi kohderyhmä on erityisesti yritysten uudet työntekijät, joilla on vähemmän kokemusta ravintolisien kanssa toimimisesta. Opinnäytetyön teoreettisessa osuudessa esiteltiin ravintolisien ilmoitusmenettelyt, elintarvikeviranomaiset ja omavalvonnan eri osa-alueet. Teoreettinen osuus on pohja oppaalle, joka on luonteeltaan käytännönläheisempi. Oppaan tarkoituksena on tukea yritysten määräystenmukaisen omavalvonnan suorittamista. Opinnäytetyön teoriapohjaa varten etsittiin materiaalia monista eri lähteistä (mm. Suomen laki ja asetukset, EU-lainsäädäntö, viranomaislähteet, uutislähteet). Teoriapohjaa luotaessa lähdeaineistoa tarkasteltiin erityisesti ravintolisiä maahantuovan yrityksen näkökulmasta. Ravintolisien omavalvonnan perehdytysoppaasta tehtiin sähköinen dokumentti. Pyrkimyksenä oli tehdä oppaasta helposti lähestyttävä ja käytännönläheinen, silti teoriapohjaa hyödyntäen. Tarkoituksena on, että yritys voi hyödyntää opasta uusien työntekijöiden perehdytyksessä. Perehdytysoppaan arvioi opinnäytetyön toimeksiantaja ja kolme ulkopuolista henkilöä. Palautetta oppaasta kerättiin kirjallisella palautekyselyllä. Huolimatta ravintolisälainsäädännön monimutkaisuudesta, koettiin opas palautteen mukaan helposti ymmärrettäväksi ja käyttötarkoitukseensa sopivaksi. Teoksen sisältö arvioitiin palautteen perusteella kattavaksi ja ulkoasu mielenkiintoiseksi. Oppaan voi näin katsoa täyttäneen sille asetetut tavoitteet.
Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata hoitajien ja hoitajaopiskelijoiden suorittaman lääkehoidon verkkokurssin vaikutusta heidän lääkehoito-osaamiseensa ja sitä, miten he arvioivat lääkehoidon verkkokoulutusta. Tutkimuksen aineisto muodostuu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hoitajista ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulun hoitajaopiskelijoista, jotka opiskelivat lääkehoidon osaaminen verkossa -kurssilla (LOVE) vuosina 2008 ja 2009. Osallistujat arvioivat omaa lääkehoidon osaamistaan eli osaamisen tasoa ennen lääkehoidon koulutusta ja koulutuksen jälkeen. Lisäksi he arvioivat itse lääkehoidon verkkokoulutusta. Aineistoon valittiin palautuneiden itsearvioinnin e-lomakkeiden aineistosta ensihoitajat, sairaanhoitajat, kätilöt, terveydenhoitajat, röntgenhoitajat ja tämän alan hoitajaopiskelijat. Ennen lääkehoidon koulutusta otoksesta 86 % (n=1096) oli hoitajia ja 14 % (n=184) hoitajaopiskelijoita. Lääkehoidon koulutuksen jälkeen otoksesta 82 % (n=575) oli hoitajia ja 18 % (n=125) hoitajaopiskelijoita. Valmis tutkimusaineisto saatiin sähköisessä muodossa Pirkanmaan ammattikorkeakoulusta. Aineisto analysoitiin SPSS 18.0 -tilasto-ohjelmalla. Tutkimusaineiston analyysissä tuloksia tarkasteltiin frekvenssien, prosenttilukujen, keskiarvojen ja keskihajonnan avulla. Summamuuttujat muodostettiin lääkehoidon osaamisen osa-alueita kuvaavista väittämistä. Mittarin sisäistä johdonmukaisuutta tutkittiin Cronbachin alfakertoimella. Lääkehoidon koulutusta ja summamuuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin t-testillä. Tämän tutkimuksen mukaan hoitajien ja hoitajaopiskelijoiden kaikilla lääkehoidon osaamisalueilla tapahtui erittäin merkitsevä muutos parempaan lääkehoidon osaamiseen (p-arvo on 0.001). Lääkehoidon verkkokoulutus oli hoitajien ja hoitajaopiskelijoiden mielestä oppimista tukevaa, mielekästä ja itsenäinen opiskelu koettiin hyvänä. Hoitajista lähes puolet ja hoitajaopiskelijoista kolmannes arvioi lääkehoidon koulutusta kouluarvosana-asteikolla arvosanalla 8. Säännöllisin väliajoin tapahtuvan lääkehoidon osaamisen arvioinnin avulla voidaan todentaa hoitajien ja hoitajaopiskelijoiden kehittyminen lääkehoidon osaajina. Jatkossa olisi tärkeää tutkia miten hoitajaopiskelijoiden lääkehoidon peruskoulutus ja hoitajien lääkehoidon täydennyskoulutus kohtaa työelämän lääkehoidon koulutukseen kohdistetut odotukset ja osaamisvaatimukset. Avainsanat: lääkehoidon osaaminen, hoitaja, hoitajaopiskelija, koulutus
Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä Aika Satu Salminen, Merja Ylivainio Polku luontoon – luontokokemusten mahdollistaminen Rinnekodissa 48 sivua + 2 liitettä 5.4.2012 Tutkinto Toimintaterapeutti AMK Koulutusohjelma Toimintaterapian koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehto Toimintaterapeutti Ohjaaja(t) Toimintaterapian lehtori Anne Talvenheimo-Pesu Toimintaterapian lehtori Tuula Uutela Opinnäytetyönä toteutetun kehittämistyön aihe on luontokokemusten mahdollistaminen liikunta- ja kehitysvammaisille lapsille talvella. Aihe nousi yhteistyökumppanin tarpeesta hyödyntää monipuolisemmin lähiympäristöä. Kehittämistyön tavoite oli lasten luontokokemusten monipuolistaminen ja tarkoitus oli teoreettisen ja kokemuksellisen tiedon tuottaminen henkilökunnalle toimintavälineistä sekä niiden mahdollisuuksista tukea lasten sensomotorisia valmiuksia. Luontokokemusten monipuolistamiseksi toteutettiin talvella 2012 toimintavälineviikko, jolloin henkilökunta kokeili yhdessä lasten kanssa toimintavälineitä (liikkumisen apuvälineitä) ja tutustui niiden käyttömahdollisuuksiin. Kehittämistyö tehtiin yhteistyössä Rinnekoti-Säätiön kanssa yhdessä Rinnekodin kuntou-tuspalveluiden, kahden hoitokodin ja Rinnekodin koulun kanssa. Lisäksi yhteistyötä tehtiin toimintavälineisiin liittyen Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n Malikkeen kanssa. Toimintavälineitä eli liikkumisen apuvälineitä hyödyntämällä on mahdollista tukea lapsen sensomotorisia valmiuksia ja osallistumista ikätasoiseen toimintaan. Jotta liikunta- ja kehitysvammainen lapsi voi osallistua ulkoiluun luonnossa, hän tarvitsee siihen sopivan apuvälineen ja toisen ihmisen apua. Toiminatavälineviikolla henkilökunta mahdollisti lasten sensomotorisen leikin luonnossa esimerkiksi vetämällä ja työntämällä ahkioita vaihtelevalla nopeudella, erilaisissa maastoissa välillä mutkitellen. Tämä mahdollisti lapsille erityisesti vestibulaarisia, proprioseptisia ja taktiilisia aistikokemuksia. Lähiluontokokemusten monipuolistuminen lasten arjessa riippuu henkilökunnan resursseista mahdollistaa niitä lapsille. Kehittämistyö on sovellettavissa liikunta- ja kehitysvammaisten lasten kuntoutukseen missä tahansa ympäristössä. Jatkossa opiskelijat voisivat pohtia kuinka juurruttaa toimintavälineiden käyttöä Rinnekodissa tai tutkia onko muutosta luontokokemusten mahdollistamisessa tapahtunut. Avainsanat toiminnallinen oikeudenmukaisuus, sensomotorinen leikki, sensomotorinen kehitys, kehitysvammaisuus, apuväline
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla varhaisen mobilisaation merkitystä akuutisti sairastuneen ikääntyneen kuntoutumisessa. Opinnäytetyömme tavoitteena on auttaa tunnistamaan varhaisen mobilisaation merkitys akuutisti sairastuneen ikääntyneen kuntoutumisessa. Opinnäytetyön tutkimuskysymys on: Mikä merkitys varhaisella mobilisaatiolla on akuutisti sairastuneen ikääntyneen kuntoutumisessa? Työelämäkumppani on Espoon sairaalan päivystysosasto. Aihe valikoitui heidän tarjoamistaan aiheista ja tarpeesta saada lisää tietoa varhaisen mobilisaation merkityksestä akuutisti sairastuneen ikääntyneen kuntoutumisessa. Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kuvaileva kirjallisuuskatsaus, koska tutkimusmenetelmä vastaa parhaiten työelämäkumppanin tarpeeseen saada lisää tietoa varhaisen mobilisaation merkityksestä akuutisti sairastuneiden iäkkäiden kuntoutumisessa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus antoi myös vapaammat kädet aineiston hakuun kuin esimerkiksi systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Aineiston haku ja opinnäytetyöhön valittavat tutkimukset ovat sellaisia, jotka vastaavat tutkimuskysymykseen. Aineiston haussa käytettiin sisäänotto- ja poissulkukriteerejä ja tarkasti valittuja hakusanoja. Tutkimusten kohderyhmä on ikääntyneet yli 65-vuotiaat potilaat ja ne käsittelevät varhaista mobilisaatiota. Aineiston haussa seitsemän tutkimusta valikoitui työhön ja ne analysoitiin kokoamalla taulukkomuotoon keskeiset asiat jokaisesta tutkimuksesta. Taulukossa esitetään jokaisen tutkimuksen keskeiset tulokset. Tutkimusten tulokset jaoteltiin kolmeen eri teemaan. Teemoja ovat varhaisen mobilisaation vaikutus toimintakykyyn, varhaisen mobilisaation vaikutus toipumisaikaan ja kotiutumiseen sekä varhaisen mobilisaation vaikutus komplikaatioihin ja kuolleisuuteen. Opinnäytetyössä analysoitujen tutkimusten tuloksista voidaan tehdä johtopäätös, että varhainen mobilisaatio on hyödyllistä ja turvallista toteuttaa akuutisti sairastuneiden iäkkäiden kuntoutuksessa.
Lapsen kehitystä ja kasvua seurataan säännöllisissä neuvolan määräaikaistarkastuksissa. Lapsi voi kokea nämä tarkistukset pelottavina niissä tehtävien toimenpiteiden vuoksi. Erityisen pelottavina lapset pitävät usein rokotuksia. Leikinomaisuus olisikin neuvolakäynneillä tärkeää, sillä lapsi tutustuu ympäristöönsä ja käsittelee pelkojaan leikin avulla. Joensuun Perheentalon Nalleneuvola on mukana lasten neuvolapelkojen lieventämisessä. Sinne lapsi voi tuoda lelunsa ja yhdessä Nalleneuvolan hoitajan kanssa tehdä sille tarkastuksen. Nalleneuvolassa lapsi saa positiivisen kokemuksen neuvolakäynnistä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Nalleneuvolan toimintaa Joensuun Perheentalolla. Tehtävänä oli tuottaa aiheesta opaslehtinen. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Joensuun Perheentalo. Vastaavaa tietopakettia nalleneuvolatoiminnasta ei ole aikaisemmin tehty. Opaslehtisestä saadussa palautteessa kehuttiin erityisesti sen visuaalisuutta ja selkeää tekstiä. Joensuun Perheentalo voi hyödyntää opaslehtistä jakamalla sitä sekä sähköisessä että paperisessa muodossa. Jatkokehitysmahdollisuutena olisi esimerkiksi tehdä englanninkielinen opaslehtinen, jonka avulla tietoutta Nalleneuvolasta voidaan levittää sekä kansainvälisesti että vieraskielisille Joensuun Perheentalon kävijöille.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on suunnitella ja järjestää lääkinnällinen lisäkou-lutus Finnlines Oyj:n alusten päälliköille ja perämiehille. Meriturvallisuus ja aluksen merikelpoisuus, joka sisältää laivasairaanhoidon, on päällikön vastuulla. Sairastapauk-set ja niissä asianmukainen toimiminen kuuluu lääkintäperämiehen toimenkuvaan. Opinnäytetyössä käytetään projektityöskentelymallia, joka on yksi toiminnallisen opinnäytetyön muoto. Projektin teoreettisen sisällön pääkohdat koostuvat IMO:n mää-rittelemästä lääkinnällisen kurssin sisällöstä laivahenkilökunnalle, työpaikkakoulutuk-sen hyödyistä ja hätäensiapua vaativista potilastapauksista. Teoriaosuudessa kerrotaan myös työelämäkohteesta. Opinnäytetyön tavoitteena on järjestää kertaavaa lisäkoulutusta kiireellisten ensihoito-tilanteiden hoitamiseen laivaympäristössä. Lääkinnällinen lisäkoulutus sisältää kertaa-van luentopaketin sekä käytännön harjoitteita. Koulutusmuodon valinnalla on tavoite tukea oppimista. Koulutuksen suunnittelussa käytetään sekä laivasairaanhoidon, että ensihoidon uusinta kirjallisuutta. Lääkinnällinen lisäkoulutus toteutettiin MS Finnstar ja MS Finnlady -aluksilla Vuo-saaren satamassa. Koulutuksen hyödyllisyyttä ja tarpeellisuutta on arvioitu suullisen palautteen perusteella. Saatu palaute ja aiemmat tutkimukset osoittavat lisäkoulutuk-sen tarpeen. Palautteiden mukaan tämän opinnäytetyön koulutuspakettiin oltiin tyyty-väisiä ja toivottiin sen säännöllistä järjestämistä. Koulutuspakettia on mahdollisuus hyödyntää muidenkin yhtiöiden laivoilla, koska työssä on huomioitu laivalla tapahtuvan ensihoidon erityispiirteet. Hyödynnettävyyttä lisää kohderyhmän aiemman koulutuksen huomioiminen lisäkoulutuksen suunnittelus-sa. Opinnäytetyö antoi työryhmälle erinomaista kokemusta koulutuksen järjestämises-tä ja pitämisestä.
Ranne Satu-Maaret ja Salminen Piia. Monimuoto-opiskelijoiden ajanhallinta ja jaksaminen - kuinka sovittaa yhteen perhe, työ ja opiskelu. Diakonia-ammattikorkeakoulun monimuoto-opiskelijoiden kokemuksia ajanhallinnasta ja jaksamisesta. Pori, kevät 2011, 34 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Pori. Hoitotyön koulutusohjelma. Sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ammattikorkeakoulussa monimuotoisesti opiskelevien opiskelijoiden ajanhallintaa ja jaksamista: kuinka sovittaa yhteen perhe, työ ja opiskelu. Tutkimuksen kohderyhmänä oli viisi Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikön terveysalan monimuoto-opiskelijaa. Opiskelijat olivat kahdesta eri opiskelijaryhmästä. Tutkimuskysymyksemme olivat: Miksi lähdit opiskelemaan monimuotoisesti? Kuinka olet saanut yhteen sovitettua perheen, työn ja opiskelun? Mitkä asiat auttavat jaksamista? Millaisia ajanhallintamenetelmiä olet käyttänyt? Mitä asioita toivot koululta ajanhallinnan suhteen? Tutkimuskysymyksiimme saimme vastaukset teemahaastattelulla. Kolme haastattelua suoritettiin yksilö-haastatteluina ja yksi haastattelu suoritettiin parihaastatteluna. Tutkimus on kvalitatiivinen ja analyysimenetelmänä oli sisällönanalyysi. Tutkimustulosten perusteella työaikajärjestelyjen joustavuus tuki työn, perheen ja opiskelun yhteensovittamista. Elämässä oli asetettu asioita tärkeysjärjestykseen, organisointikykyä ja itsekuria löytyi rinnakkain omien rajojen kunnioittamisen kanssa. Kompromissien teko oli ollut ajankäytön valinnoissa tärkeä tekijä. Sosiaalisen tuen antajia, erityisesti perhettä pidettiin oman jaksamisen kannalta tärkeänä asiana. Lisäksi jaksamista edistivät oman ajan ottaminen, omaan tahtiin opiskelu, itsekuri sekä motivaatio valmistua sairaanhoitajaksi. Päätökseen lähteä opiskelemaan monimuotoisesti olivat vaikuttaneet eniten taloudelliset syyt. Muita syitä olivat opiskelu aikuisten kanssa, opiskelun mielekkyys ja joustavuus, itsensä kehittäminen ja opinto-ohjaajan kannustus. Tutkimuksessamme tuli vahvasti esille opettajilta saatavan henkilökohtaisen ohjauskeskustelun ja tuen saamisen merkitys.
Arkikuntoutus on yksi kotikuntoutuksen muodoista. Kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on määritellä arkikuntoutuksen ominaispiirteet. Järjestelmällisesti toteutetun kirjallisuushaun aineisto kerättiin kuudesta tietokannasta vuosilta 2007–2018. Mukaan otettiin eri menetelmin toteutettuja tutkimuksia. Katsaukseen valitut artikkelit (n=13) kartoitettiin kuvailevan synteesin avulla. Arkikuntoutuksen tavoitteet liittyivät asiakkaan toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseen, asiakkaan terveyttä edistävien ja sairauksia ehkäisevien taitojen kehittymiseen sekä asiakkaan osallisuuden ja aktiivisuuden tukemiseen. Arkikuntoutuksen keinoina hyödynnettiin yksilöllistä arkikuntoutusjakson toteutusta, asiakkaan voimaantumisen tukemista, asiakkaan toiminnan mahdollistamista sekä käytettäviä harjoitteita. Käytännössä arkikuntoutuksessa hyödynnetään COPM- tai TARGET-arviointimenetelmiä, fyysistä toimintakykyä tukevia harjoitteita, päivittäisten toimien toistamista, toiminnan ja ympäristön muokkaamista sekä asiakkaan voimaannuttamista. Arkikuntoutuksen organisoinnissa ilmeni työnjakoon, johtamiseen ja kestoon liittyviä ominaispiirteitä, ja arkikuntoutuksen kohderyhmä määriteltiin iän, diagnoosin, toimintakyvyn sekä palvelujen käytön perusteella. Arkikuntoutuksen ominaispiirteiden määrittely sujuvoittaa viestintää ja tukee yhteisen ymmärryksen saavuttamista Suomessa kotikuntoutusmenetelmistä puhuttaessa.
Itsearviointia käytetään laajasti hoitotyön osaamisen arvioinnissa. Siihen liittyy samalla riski itsearvioinnin harhasta, ja tuloksia on tarkasteltava kriittisesti. Toisaalta osaamisen arvioinnissa ei ole olemassa yksiselitteistä oikeaa arviointimenetelmää. Itsearviointi ja oman osaamisen reflektio ovat ammatillisen kehittymisen perusta.
The literature presents numerous methods and practices for facilitating organizational innovation capabilities. Less attention has been paid to indicating the actual impact of these methods on different aspects of innovation capability. The current study focuses on this issue by examining three methods developed to facilitate organizational innovation capabilities and their effects on different aspects of innovation capabilities. The study uses the multiple-case study approach, focusing on the effects of the Handbook of Innovation, Theatre-based methods, and an Innovation Session on innovation capability and how these effects appear in different organizational contexts. The essential issues related to the positive effects of the methods on innovation capability are explored. The study contributes to the literature by showing that innovation capability can be developed by utilizing different kinds of participative methods. In addition, the study contributes to the current literature by presenting what kind of methods can be used to develop certain aspects of innovation capability and how the development works could be organized. The outcome helps managers of organizations select the most suitable method for developing innovation capability. This selection depends on the aspect of the innovation capability that the organization wishes to develop. The study also presents important issues that should be considered when developing innovation capability.