Kaikki aineistot
Lisää
Tämän toimintatutkimuksen tavoitteena oli parantaa tutkimus- ja kehitysyksikön henkilöstön innovatiivisuutta LM Ericssonilla Suomessa. Yksi tämän tutkimuksen tarkoituksista oli ymmärtää innovatiivisuuden taustoja. Käytetyssä tutkimusmenetelmässä peilattiin kohdeyrityksen toimintaa, käytäntöjä sekä työrealismia tutkimuksen taustoihin. Innovatiivisuus esiintyy ihmisten sisäisenä ominaisuutena, ja se pohjautuu täten yksilöiden sisäiseen motivaatioon. Luovuus, rohkeus ja sinnikäs työnteko ovat innovatiivisuuden ilmentymisessä olennaisia elementtejä. Sisäinen motivaatio tarvitsee yleisesti jonkin herättävän tekijän käynnistyäkseen. Työssä tutkittiin myös johtamistyylien, verkostoitumisen sekä yrityskulttuurin vaikutuksia innovaatioiden syntymiseen ja tukemiseen. Lisäksi tutkimukseen kuului innovatioiden syntymisen seurannan- ja mittaamisen mallien vertailua ja ehdotuksia. Toimintatutkimuksen kehitystoimenpiteiden tulokset ja analyysit koostuvat reflektioista, havainnoista, tietojen analyyseistä sekä yhteenvedoista. Tähän raporttiin on koostettu tiivistelmiä erillisistä osatutkimuksista, jotka on analysoitu erillisissä liitteissä. Kooste- ja yhteenvetokappaleet sisältävät päähavaintoja ja löydöksiä muun muassa innovatiivisuuden pääoman saatavuudesta. Ne sisältävät myös parannusehdotuksia nykyisiin toimintatapoihin ja tuleviin tutkimuksiin.
Systemaattisen ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan merkitys sekä toteuttaminen ovat olleet kasvussa organisaatioissa viime vuosina. Riskienhallintaprosessin toteuttaminen tuottaa tietoa organisaation riskeistä ja riskitieto kasvaa suhteessa organisaation kokoon ja toimintojen moninaisuuteen. Tilanne muodostaa uuden haasteen siitä, että miten tätä riskitietoa tulisi hallita saavuttaakseen parhaan hyödyn riskienhallintaan panostamisesta. Tämän opinnäytetyön päätavoitteena oli hahmottaa riskitiedonhallinnan rakennetta sekä kartoittaa vaikuttavan ja tehokkaan riskitiedonhallinnan menestystekijöitä suomalaisessa rahoitusalan yrityksessä. Tutkimusongelmaa lähestyttiin kolmesta eri näkökulmasta. Tietoa kerättiin kirjallisuuskatsauksen avulla riskitiedonhallinnan käsitteen hahmottamiseksi sekä yleisistä riskitiedonhallinnan parhaista käytänteistä. Toisena näkökulmana dokumenttianalyysin avulla tunnistettiin ulkoisia vaatimuksia sekä tutkimusorganisaation riskienhallinnan viitekehystä ja periaatteita riskitiedonhallinnan prosessien kartoittamiseksi. Kolmanneksi riskit omistavilta liiketoimintavastuullisilta kerättiin tietoa haastatteluilla riskitiedonhallinnan nykytilasta ja toteutuksesta heidän näkökulmastaan. Tutkimustulosten perusteella riskitiedonhallinta tai sen menestystekijät eivät ole olleet erityisesti aikaisemman tutkimuksen kohteena. Kuten tässä työssä aikaisemmassa tutkimuksessa riskitiedonhallinta on tunnistettu integroiduksi osaksi riskienhallintaa. Tutkimustulosten perusteella riskitiedonhallinnan rakennetta ja menestystekijöitä voidaan analysoida myös omana kokonaisuutena. Kohdeorganisaatiossa 1. ulkoinen ja sisäinen toimintaympäristö, 2. riskienhallinnan viitekehys ja periaatteet, 3. riskienhallintaprosessit ja käytännöt sekä 4. riskienhallintaan liittyvä tiedonvaihto tunnistettiin riskitiedonhallinnan rakenteen merkittävimmiksi osa-alueiksi. Lisäksi jokaiselle näistä osa-alueista tunnistettiin vaikuttavaa ja tehokasta riskitiedonhallintaa tukevat menestystekijät. Tunnistettuihin menestystekijöihin verrattuna kehitysmahdollisuuksia tunnistettiin jokaisella osa-alueella tutkimusorganisaatiossa. Tutkimustulosten perusteella esitetään kolmivaiheista kehitysohjelmaa kohti vaikuttavampaa ja tehokkaampaa riskitiedonhallintaa. Tärkeimpänä kokonaisvaltainen ulkoisten ja sisäisten riskitiedon tarpeiden kartoittaminen ja priorisointi, jonka kanssa samanaikaisesti määritellään riskienhallinnan viitekehys ja periaatteet. Toisena vaiheena on määrittää tarpeisiin perustuvat prosessit ja vastuulliset riskitiedon keräämiseksi sekä hallitsemiseksi sisältäen keskeiset mittarit. Prosessien tulisi perustua riskitiedonhallintaa tehostaviin työvälineisiin. Kolmas vaihe on varmistaa riskitiedonhallinnan jatkuva parantaminen, jonka merkittävänä osana on palautteen kerääminen riskien omistajilta. Tutkimustulosten nähdään olevan vahvasti sidoksissa organisaation riskienhallinnan kypsyystasoon ja kypsyystason perustuvan merkittävän yritysfuusion jälkeisen uuden yrityksen ikään. Vaikka monia kehitysmahdollisuuksia tunnistettiin, haastatellut liiketoimintavastuulliset pitivät nykytilannetta olosuhteisin nähden hyvänä. Organisaation nykytilanne tarjoaa myös erinomaisen mahdollisuuden hyödyntää tutkimustuloksia parhaillaan käynnissä olevassa riskienhallinnan viitekehyksen ja periaatteiden määrittely- ja käyttöönottotyössä.
Turvallisuuskulttuurin ymmärretään aikaisemman tutkimuksen perusteella koostuvan näkyvästä toiminnasta ja näkymättömästä turvallisuusilmapiiristä ja -asenteista. Nämä henkilöstön arvot ja asenteet turvallisuutta kohtaan käsitetään tässä tutkimuksessa turvallisuustietoisuudeksi. Tämän opinnäytetyön pääasiallisena tehtävänä oli selvittää tekijöitä, joilla pystytään vaikuttamaan turvallisuustietoisuuteen kokonaisturvallisuuden kehittämiseksi. Näkökulman mukaan henkilöstö on avainasemassa turvallisempaan toimintaan pyrittäessä. Tutkimuksen pääongelmana oli tutkia Helsingin kaupungille taloushallinnon palveluja tuottavan Taloushallintopalvelun henkilöstön turvallisuustietoisuutta. Turvallisuustietoisuutta tutkimalla pyrittiin kehittämään Taloushallintopalvelun toimintaa turvallisemmaksi ja tehokkaammaksi. Mielenkiintoisen lisän tutkimukseen toi organisaation ikä – Taloushallintopalvelun toiminta oli alkanut nykymuodossaan vasta vuoden 2006 alussa. Ongelmanratkaisun osana tutkimukselle asetettiin kolme tavoitetta: selvittää Taloushallintopalvelun henkilöstön turvallisuustietoisuuden taso, laatia tutkimustulosten pohjalta tietoisuuden kehitysehdotus sekä rakentaa tutkimuksen osana yleisesti julkisen organisaation turvallisuustietoisuuden mittaamiseen ja kehittämiseen soveltuvia työkaluja. Tutkimusongelmaa lähestyttiin pääasiallisesti määrällisen tutkimuksen keinoin. Tutkimusongelmaa ratkottiin tekemällä Taloushallintopalvelun henkilöstölle turvallisuusilmapiirikysely, joka rakennettiin julkisiin organisaatioihin sopivaksi. Turvallisuusilmapiirikysely mittasi neljää osa-aluetta: turvallisuusasenteita ja -ilmapiiriä, turvallisuusjohtamista, turvallisuuskoulutusta ja -ohjeistusta sekä turvallista työskentelyä. Kysely suoritettiin kokonaistutkimuksena, joka tarkoittaa kyselyn lähettämistä koko perusjoukolle eli Taloushallintopalvelun henkilöstölle. Strukturoidun kyselyn osana kerättiin avoimia vastauksia, jotka toivatkin merkittävän lisän kvantitatiiviselle informaatiolle. Laadullisena tukena kyselylle käytettiin lisäksi osallistuvaa havainnointia. Tutkimuksen tulosten mukaan Taloushallintopalvelun turvallisuustietoisuudessa on kehitettävää. Henkilöstö koki parannettavaa erityisesti turvallisuusjohtamisessa, turvallisuuskoulutuksessa ja -ohjeistuksessa sekä turvallisissa toimintatavoissa. Tutkimustulosten ja aikaisemman tutkimuksen perusteella Taloushallintopalvelun turvallisuustietoisuuden kehittämiseksi esitettiin johdon vahvempaa sitoutumista ja lähimpien esimiesten näyttämää esimerkkiä, turvallisuudesta vastaavien henkilöiden tiiviimpää yhteistyötä, suunnitelmallista motivointiin perustuvaa koulutusta ja ohjeistusta, turvallisten toimintatapojen luontia sekä yleisesti turvallisuustietoisuuden kehittämistä jatkuvan parantamisen mallin mukaisesti. Tutkimuksen työkalujen ja tulosten toivotaan auttavan julkisia organisaatioita turvallisuustietoisuuden selvittämisessä ja sen kehittämisessä.
Opinnäytetyön taustalla oli toimeksiantajayrityksen tarve henkilöstönsä toiminnanohjausjärjestelmän osaamisen parantamiselle sisälogistiikan prosesseissa. Oraclen toiminnanohjausjärjestelmä oli ollut toimeksiantajan käytössä yli 15 vuotta. Edelleen päivittäisten prosessien toimintojen osaamisessa oli henkilöstöllä parannettavaa. Opinnäytetyön tehtävänä oli tutkia miten sisälogistiikan toiminnanohjausjärjestelmän toimintojen osaamista tulisi kehittää. Millaista dataa sisälogistiikassa käsitellään järjestelmällä. Mitkä toiminnot ovat tärkeimpiä sisälogistiikan prosessien tehokkuuden ja sujuvuuden kannalta? Mitä toimintoja henkilöstön tulisi osata käyttää sekä mitkä toiminnot vaativat perehdytystä? Tutkimus rajattiin koskemaan toimeksiantajan sisälogistiikkaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda toimeksiantajalle toiminnanohjausjärjestelmän sisälogistiikan käyttöohjeet. Toiminnanohjausjärjestelmästä kartoitettiin sisälogistiikan prosesseissa käytettävä data sekä tärkeimmät toiminnot. Toiminnan havainnoinnilla jo pitkään ennen tutkimuksen aloittamista saatiin selvä kuva henkilöstön osaamistasosta järjestelmän toiminnoissa. Avoimilla haastatteluilla selvitettiin henkilöstön näkemys perehdytyksen tarpeesta ja nykytilasta. Henkilöstön osaamista testattiin sisälogistiikan prosessien tärkeimmillä toiminnoilla, jotka vahvistivat havainnoinnin tuottamat tulokset osaamisen tasosta. Tutkimustulosten avulla tehtiin parannusehdotuksia toimintatapoihin, joiden avulla henkilöstön osaaminen toiminnanohjausjärjestelmän toiminnoissa saataisiin paremmalle tasolle ja lopulta pitämään halutulla tasolla. Tutkimuksen tuloksena luotiin useista toiminnanohjausjärjestelmän toiminnoista kirjallinen ohjeistus osaamisen ja perehdytyksen tueksi. Tutkimuksen tulokset palvelevat toimeksiantajan alkuperäistä ongelmaa.
The aim of this study is to make a research how support services on the promoting of internationalisation or exports of enterprises (grants and subsidies) are used in European countries. The main focus is on Germany and on Sweden. The rules and regulations of international trade was also studied. The purpose of the regulations is to avoid the distortion of the trade between nations. The aim has been to find good practices in order to develop the Finnish system. The research will show that certain nations put emphasis on the promotion of internationalisation very differently. In some countries there are no promotion programmes at all and in some countries, especially in Germany, there are plenty of support programmes. Typically, most of the programmes allow smaller amounts of single granting decisions than the programmes in Finland. On the other hand the granting decisions are normally smaller in Finland than the rules allow. In general it can be noted that the Finnish promoting system works reasonably well and that also with the current system results can be achieved. In future, however, we have to develop programmes that will take into consideration even smaller enterprises better than today.