Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyö Elokuvaajan työkalut tutkii kuvaajan vastuualueita ja hänen käytössään olevia kerronnallisia ja teknisiä työkaluja. Tavoitteena on esittää erilaisia työkaluja ja työtapoja, joilla kuvaaja voi sopeutua eri kokoisten tuotantojen haasteisiin. Työssä käydään läpi näitä työkaluja elokuvan eri tuotantovaiheissa ja tutkitaan kuvaajan vastuu-alueiden muuttumista tuotannon koon mukana. Työn produktiivisena osana on lyhytelokuva Yleisönosastolta Poimittua, jonka toteutusta analysoidaan kuvaajan ja jälkityöntekijän näkökulmasta. Työn viimeinen luku on omistettu esitettyjen työkalujen ja työtapojen soveltamiseen kyseisen elokuvan valmis-tumisprosessissa.
The subject of this study is to review design decisions of an already built steel frame ware-house building and to redesign it. The purpose behind the study is to reduce the total mass of the frame of the building by redesigning it so that similar structure could be built more econom-ically next to the current building. The aim of the study has been the recognition of possible design flaws in structures that could be altered to be more lightweight. Another goal of the study has been to research the effects on the structure’s weight by swapping the frame’s roof girder structure from an I-beam to a truss. The optimal truss topology and material has been compared between the most typical truss topologies and materials used in Finland. The com-pared truss topologies have been K-, KT- and N-trusses and the materials used in said compar-isons have been S355 and S420 class structural steel. The comparison is limited to the mass of the structures. Four structure segments have been identified from the current structure and their deviations from typical structures used in Finland have been analyzed. The main portal frame, foundation connections, roof purlins and the stiffening system of the building have been redesigned using more typical structures in Finland. The design has been conducted according to the Eurocodes using Autodesk Robot Structural Analysis Professional 2018 FEM analysis software. 3D FEM models have been created from the structures to be compared. The use ratios of all the struc-tures have been maximized to achieve the most lightweight structure using as light steel pro-files as possible. The redesigned structures have been modeled using Tekla Structures 2018i BIM software. The masses of the structures have been obtained from the Tekla model and the different struc-tures’ weights are compared to the current frame’s weight. Changing the frame’s structure re-sulted in 23 % decrease in the frame’s total mass compared to the original frame. The changes in the main frame’s structures had the largest effect on the structure’s total weight. The lightest frame structure was achieved using N-truss with S420 class steel.
Tässä maisterintutkielmassani käsittelen pitkäaikaistyöttömien aktivointia pakko-osallistamisen näkökulmasta. Käyttämäni pakko-osallistamisen käsite kuvaa työttömälle asetettua velvoitetta osallistua erilaisiin työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin, joihin hän itse ei välttämättä halua tai kykene osallistua terveydellisistä tai muista syistä omaehtoisesti. Pakko-osallistaminen voi tarkoittaa työttömälle asetettujen velvoitteiden lisäksi velvoittavia käytänteitä myös sosiaalityöntekijälle. Tässä kontekstissa pakko tarkoittaa käytännössä liikkumatilan ja harkintavallan kapeutta. Tutkielmassani tarkastelen, miten pakko-osallistamisesta työttömälle aiheutuneet epätarkoituksenmukaiset tai haitalliset seuraukset konkretisoituvat aikuissosiaalityön asiakkaiden elämässä ja sosiaalityön ammatillisissa käytännöissä. Tutkielmani empiirinen aineisto koostuu TYP-palvelun sosiaalityöntekijöiden kirjoittamista asiakastapauskuvauksista, työntekijöiden pohdinnoista ja yhteisistä keskusteluista. Teoriaohjaavassa aineiston analyysissa hyödynnän KAIMeR-teorian käsitteellisiä työkaluja, joiden avulla olen tunnistanut sosiaalityön asiakasprosesseissa vaikuttavia mekanismeja. Tutkielmani lähestymistapana ja aineiston keruun perustana on tapaustutkimus. Menetelmäsuuntaukseltaan tutkielmani on laadullinen. Tutkimustulokseni osoittavat ja tekevät näkyväksi, miten aktivointipolitiikan synnyttämä pakko-osallistaminen vaikuttaa yhteiskunnan kaikkein haavoittuvimmissa tilanteissa elävien ihmisten elämään, ja kuinka se haastaa myös sosiaalityöntekijöiden toimintamahdollisuuksia ja ammattieettisiä velvoitteita. Toisaalta tutkielmastani ilmenee pakko-osallistamisen toimivan tietyissä tilanteissa myös mahdollisuutena, mikä parhaimmillaan voi auttaa työtöntä pääsemään tuen piiriin ja sitä kautta tarkoituksenmukaisempaan palveluun. Kaikkiaan tutkielmani korostaa aikuissosiaalityössä tehtävän aktivointityön suuntautumisen merkitystä enemmän kiinnipitävämpää työskentelyotetta kohti, sillä kaikista asiakastapauksista nousi esille tarve suhdeperustaiselle ja pitkäjänteiselle sosiaalityölle. Tämän tutkielman tapauskuvauksissa suhdeperustainen työ jäi lopulta kaikissa tapauksissa nopeatempoisten aktivointipoliittisten toimien alle.
Tämän insinöörityön aiheena on yhteisten vesialueiden osakaskuntien pinta-ala- ja osakaskiinteistöluokitus. Tavoitteena on yhteisten vesialueiden kiinteistötietojen kuntakohtainen kokoaminen ja luokittelu niin, että kehittämistarpeellisten alueiden paikallistaminen on mahdollista. Tarkoituksena on esittää vesialueiden omistuksen jakaantuminen kiinteistörekisterin mukaan sekä yhteisten vesialueiden lainsäädännön ja hallinnon kehittyminen historian saatossa. Lisäksi kerrotaan myös pirstoutumisen taustoista ja raportoidaan kiinteistörekisteristä ilmitulleista epäselvyyksistä. Suomen vesialueet jaetaan kiinteistörekisterissä yleisiin vesialueisiin, kiinteistöjen vesialueisiin ja yhteisiin vesialueisiin. Yhteisellä vesialueella tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittyä yksikköä, joka kuuluu kahteen tai useampaan kiinteistöön tietyn perusteen mukaisin osuuksin. Useissa aikaisemmissa tutkimuksissa vesialueiden pieni koko ja pirstaleisuus on todettu niiden käyttöä ja hoitoa vaikeuttaviksi seikoiksi. Kehittämistarpeellisten alueiden selvittämiseksi tehtiin tutkimus, jossa luokiteltiin kahdeksan maakunnan yhteisten vesialueiden osakaskunnat pinta-alan ja osakaskiinteistöjen lukumäärän mukaan erikokoisiin luokkiin. Käsiteltäviksi maakunniksi valittiin Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Tutkimuksessa selvisi, että eniten pirstoutuneita osakaskuntia on Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Maakuntakohtaiset erot nousivat suuriksi. Lisäksi ilmeni, että merivesiä ja vain sisävesiä sisältävien kuntien väliset erot ovat merkittäviä. Pohjanmaalla osakaskiinteistömäärältään suurten osakaskuntien osuus oli etelän maakuntia selvästi suurempi. Eniten kehittämistoimenpiteitä vaativat kunnat esitetään jokaisesta maakunnasta. Insinöörityössä esitettyjä maakunta- ja kuntakohtaisia tilastoja voidaan käyttää lisäselvityksien lähtöaineistona. Tilastot auttavat kohdistamaan kehityssuunnitelmat oikeisiin alueisiin.
Opinnäytetyö tehtiin Empower Oy:lle. Yritys halusi muodostettavan yhtenäisen työnoh-jausmallin kahdelle suurimmalle asiakkaalleen. Uuden työnohjausmallin tarkoitus oli töiden organisoinnin parantaminen ja näin tuloksellisuuden lisääminen. Työn toteutta-miseksi kartoitettiin työnjohdon nykyinen toiminta ja tehtävät. Samalla selvitettiin ny-kyiset tilaustyypit, niiden sisällöt sekä kappalemäärälliset ja liikevaihdolliset osuudet. Tilaustyyppeihin paneuduttiin syvemmin ja selvitettiin niiden ominaispiirteet, jotka määräävästi vaikuttivat työnohjaukseen. Tämän jälkeen tilaukset voitiin ominaispiirtei-den perusteella jaotella uudelleen ja muodostaa luokat, joille rakennettiin tarvittava työnohjausmalli. Tuloksina saatiin neljä luokkaa, johon nykyiset tilaustyypit jaoteltiin. Luokka 1 oli lii-kevaihdoltaan suurin ja koostui suuritöisimpiä rakennustöitä sisältävistä tilauksista. Luokassa 2 oli akuutteja tilauksia, kuten vikatöitä ja muita lyhytkestoisia lyhyen toimi-tusajan tilauksia. Luokan 3 työt olivat sisällöltään samankaltaisia kuin luokan 2 työt, mutta luokan 3 töillä oli pidempi toimitusaika, jolloin niitä oli mahdollista tehdä myös joustotyönä. Luokka 4 piti sisällään tilaukset, jotka eivät vaatineet asentajien ohjausta, ja näin niitä voitiin suorittaa pelkästään toimistotyönä. Työnohjausmalliin tehtiin roolijako, jolla vapautettiin tiimipäälliköille lisää aikaa itse työnohjaukseen ja samalla heidän vastuultaan siirrettiin työnohjaajan vastuulle pienimuotoista maanrakennusta vaativat tilaukset. Rooli- ja vastuujaon avulla tiimipäälliköiden ajankäyttöä saadaan kohdistettua enemmän töiden suunnitteluun ja työmaavalvontaan. Asentajien ohjattavuus saadaan luokkajaolla ja niille varatuilla omilla asentajaresursseilla paremmaksi. Asentajien määrän suhteut-taminen tilauksiin ja tilausten myöhästymisten syiden kartoittaminen voisi olla kehitys-ketjussa seuraavana.