Kaikki aineistot
Lisää
Tutkielmassa selvitetään, kuinka laaja on HIV-positiivisen rikosoikeudellinen vastuu siitä, ettei hän tartuta tautia muille. Tutkielma on rajattu käsittelemään taudin tartuttamista sukupuoliyhteyden kautta. Tutkielmassa tarkastellaan myös oikeuskäytännön muutosta korkeimman oikeuden ensimmäisestä aihetta käsitelleestä prejudikaatista KKO 1993:92 tähän päivään. Lääketiede on kehittynyt huomattavasti 1990-luvun jälkeen, minkä vuoksi on tarpeen tarkastella sitä, onko oikeuskäytäntö muuttunut lääketieteen kehityttyä, ja vastaako nykyinen oikeuskäytäntö lääketieteellistä tietoa. Tutkielma on oikeusdogmaattinen, mutta siinä on myös oikeushistoriallisia piirteitä. Aluksi selvitetään rikosoikeudellisen arvioinnin kannalta merkittävimmät tiedot HIV-infektiosta, kuten taudinkuva ja tartunnan todennäköisyys. HIV-infektion tartuttaminen seksin kautta ei ole henkeen ja terveyteen kohdistuva rikos perinteisimmästä päästä, minkä vuoksi tarkastellaan, mitkä rikoslain 21 luvun tunnusmerkistöt teko voi täyttää. Myös HIV-positiivisen ja hänen partnerinsa tiedon merkitystä sekä HIV-positiivisen syyllisyyttä arvioidaan. Tavoitteena on ollut aiheen yleisesitys, minkä vuoksi eräät erityiskysymykset on sidottu edellä mainittujen suurempien asiakokonaisuuksien käsittelyn yhteyteen. Tarkasteltavana on muun muassa kysymys siitä, voiko HIV-positiivinen joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen menettelystä, johon sukupuoliyhteyden toinen osapuoli on suostunut menettelyn riskeistä, eli HIV-infektion tartuntavaarasta, tietoisena. Myös kondomin käytön merkitystä HIV-positiivisen rikosoikeudellisen vastuun kannalta tarkastellaan. HIV-infektion tartuttamistapauksien rikosoikeudellinen arviointi on lieventynyt vuosien saatossa lääketieteen kehityttyä. Aiemmin teon rikosoikeudellisessa arvioinnissa lähtökohtana oli henkirikos tai sen yritys, kun tänä päivänä lähtökohtana voi ennemminkin pitää vaaran aiheuttamista tai törkeää pahoinpitelyä riippuen siitä, onko HIV-infektio tarttunut. Asianmukaisesti käytetystä lääkityksestä huolimatta HIV-positiivinen voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, jos hän harrastaa seksiä ilman suojausta ja ei kerro taudistaan partnerilleen. Teon rikosoikeudellisessa arvioinnissa HIV-positiivisen velvollisuus informoida kumppaniaan taudista vaikuttaa toissijaiselta verrattuna tartuntariskiä alentaviin toimenpiteisiin.
Laki kuntalain muuttamisesta tuli voimaan 1.7.2012. Lainmuutosten tavoitteena on turvata päätöksentekijöille nykyistä paremmat tiedot kunnan taloudellisesta tilanteesta sekä riskeistä. Muutoksen keskeiset keinot ovat mm. tilinpäätösinformaation parantaminen ja nykyistä yhtenäisempien riskienhallinnan koskevien rakenteiden luominen kuntiin. Käytännössä lakimuutokset aiheuttivat kunnille uusia velvoitteita riskienhallinnan toteuttamisen suhteen. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Heinolan kaupunki. Heinolan kaupungissa on toteutettu vuonna 2013 kysely sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. Kyselyn tavoitteena on ollut kartoittaa kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa. Toteutetun kyselyn perusteella on todettu, että kaupungin riskienhallinta ei ollut lain asettamien vaatimusten tasolla. Tämän työn tavoitteena oli kokonaisvaltaistaa Heinolan kaupungin riskienhallinta kuntalain asettamien vaatimusten mukaiseksi. Tutkimusmenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tapaustutkimusta osallistuvaa havainnointia ja kyselyä hyödyntäen. Lisäksi työssä on hyödynnetty benchmarking-menetelmää. Tutkimuksen tuloksena yhteinen riskienhallinnan työkalu on otettu organisaatiotasoisesti käyttöön. Työka-lun käyttöönoton myötä riskit on tunnistettu, kuvattu ja arvioitu yhteisen prosessin mukaisesti. Lisäksi riskeille määriteltiin hallintatoimenpiteet, seuranta ja vastuuhenkilöt.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää luovien menetelmien juurtumista hoitolaitosten työyhteisöjen arkikäytännöiksi hanketoiminnan avulla. Luoviksi menetelmiksi opinnäytetyössä oli rajattu voimaannuttava valokuva, musiikilliset tuokiot sekä käsien tanssi. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Lysti, luovaa toimintaa sosiaali- ja terveysalalle -hanke, jonka hallinnoijana toimi Jyväskylän Ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemoitettujen ryhmähaastatteluiden avulla. Tutkimukseen osallistui 17 työntekijää kolmesta eri ikääntyneiden hoitolaitoksesta, jotka olivat mukana Lysti-hankkeen toiminnassa. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla. Luovista menetelmistä musiikkia sekä valokuvatyöskentelyä oli käytetty eniten. Käsien tanssi -menetelmä oli työntekijöille vieraampi, ja sitä ei ollut käytetty. Osassa hoitolaitoksia menetelmiä oli käytetty jo aikaisemminkin, mutta hankkeen toiminnan kautta työntekijät tulivat tietoisemmiksi menetelmien toimivuudesta ja siitä, että niistä oli hyötyä omassa työskentelyssä. Aikaresurssit sekä asenteet koettiin menetelmien käyttöä estävinä tekijöinä. Lysti-hankkeen tarjoaman koulutus oli koettu menetelmien käyttöä edistävänä, mutta tarve konkreettiselle ”työkalupakille” tuli esiin työntekijöiden kokemuksista. Tutkimuksen tulosten perusteella luovien menetelmien käyttöä oli juurtunut osaksi arkikäytäntöjä. Luovia menetelmiä oli sovellettu vastaamaan asiakkaiden toimintakykyä, joten menetelmiä ei sellaisenaan ollut otettu käyttöön.
Tämän opinnäytetyön aiheena on henkilöstöjohtaminen osana esimiestaitoja: Yritys X:n esimiesten henkilöstöjohtamisen ja esimiestyön kartoitus, joka on laadittu toimeksiantajayritykselle. Yritys on erikoistunut toimisto- ja asiantuntijapalveluihin, joita se tuottaa omistajayritykselleen. Työn tavoitteena on selvittää, mitä käsityksiä yrityksen esimiehellä on henkilöstöjohtamisesta ja esimiestyöstä. Opinnäytetyö kartoittaa esimiesten osaamista sekä kohdentaa keinoja, joilla henkilöstöjohtamisosaamista voidaan kehittää. Työn teoriaviitekehys on laadittu hyödyntämällä ammattikirjallisuutta, artikkeleja ja videoita. Teoria avaa henkilöstöjohtamisen käsitettä, sen yleisimpiä malleja ja henkilöstöstrategioita, näitä ovat esimerkiksi: ihmisten johtaminen, osaamisen johtaminen ja henkilöstöjohtamisen tehtävät organisaatiossa. Työssä avataan myös käsitteitä esimiestyötä ja johtajuudesta keskittyen erityisesti esimiehen rooliin työntekijöiden ja tiimin kehittäjänä. Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto koostuu kohdeyrityksen esimiesten haastattelumateriaaliin. Haastattelut on toteutettu syvähaastatteluina, jotta saadaan tarkempaa tietoa, kuin mitä kyselyn perusteella saataisiin. Yritys X:n henkilöstöjohtamista ja esimiestyötä kehitetään parhaillaan. Perustekijät yrityksessä ovat hyvällä tasolla, mutta keskittyminen valmentavaan esimiestyöhön on vielä alussa. Kehittämällä esimiesten henkilöstöjohtamisosaamista, saadaan nostettua osaamisen tasoa ja samalla saadaan rakennettua innostava organisaatio.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä case-yrityksen tulosbudjetointiin ja etsiä uusia toimintatapoja, joilla budjetointiprosessi saataisiin sujuvammaksi ja tehokkaammaksi. Tavoitteena on myös selvittää yrityksen johdon mielipiteitä ja näkemyksiä budjetoinnista osana johdon raportointia ja sen merkitystä johtamisessa. Opinnäytetyön case–yrityksenä on Lämpö- ja energiateknologian projektitoimittaja. Opinnäytetyö on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimuksen empiirisen osan tiedonkeruumenetelminä on käytetty olemassa olevien ohjeiden ja lomakkeiden tutkimista, osallistuvaa havainnointia ja teemahaastatteluja. Tutkimuksessa haastateltiin case-yrityksen johtoryhmän jäseniä Opinnäytetyön teoriaosuudessa esitellään yrityksen liiketoimintaprosessien, johdon laskentatoimen ja budjetoinnin perusteoriaa. Teoriaosuus on koottu aihetta käsittelevästä kirjallisuudesta. Empiirisessä osuudessa kuvataan case-yrityksen käytössä oleva budjetointiprosessi sekä kerrotaan yrityksen johdon mielipiteitä budjetoinnista johdon työkaluna. Opinnäytetyön johtopäätöksissä esitellään parannuskohteet ja ratkaisut nykyiseen budjetointiprosessiin niin, että prosessista tulisi yksinkertaisempi. Johtopäätöksissä todetaan budjetoinnin painoarvo case-yrityksessä. Käytössä oleva budjetointiprosessi on kuvattu prosessikaaviona. Budjetointiprosessin parannuskohteet käydään työssä läpi ja parannuskohteista esitellään ratkaisut ja tutkimuksen myötä kehitetty uusi budjetointiprosessi esitetään prosessikuvauksena.
Tämä opinnäytetyö on päiväkirjamuotoinen tutkielma aloittavan konsultin työstä IT-alan yrityksessä. Työssä seurataan pääasiassa M-Filesiin liittyvien asioiden opiskelua ja sisäistämistä seitsemän viikon ajan. Tavoitteena oli analysoida uuden työntekijän kehitystä ja oppimisprosessia tämän mainitun järjestelmän äärellä. Opinnäytetyön seurantajakso sijoittui aikavälille 1.9.–20.10.2023. Jakson aikana kirjoitettiin tavoitteet kullekin viikolle, päivittäiset päiväkirjamerkinnät perehdytystehtävistä sekä viikoittainen yhteenveto saavutetuista tavoitteista. Tämä menetelmällinen lähestymistapa mahdollistaa uuden työntekijän oppimis- ja kehitysprosessin yksityiskohtaisen analyysin tämän järjestelmän puitteissa. Oppimispäiväkirja toimii reflektoivana työkaluna, jonka avulla kirjoittaja saa näkemyksiä henkilökohtaisista oppimismenetelmistä ja strategioita tulevia asiakasprojekteja ja ammatillisia vastuita varten.
Katastrofit ovat aina herättäneet erityistä kiinnostusta maailmalla. Ilmastonmuutos on vain lisännyt tätä kiinnostusta, etenkin luonnonkatastrofeja kohtaan. Tästä huolimatta ymmärrys, miten luonnonkatastrofit vaikuttavat jälleenvakuutusalalla, on ollut suhteellisen heikkoa. Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen ja siinä pyrittiin etsimään vastauksia kahteen tutkimusongelmaan. Tutkimuksen tarkoitus oli selittää, miten luonnonkatastrofitapahtumien määrät ovat kehittäneet. Aineistona hyödynnettiin NatCatSERVICE-tietokannan tilastoidut lukumäärät luonnonkatastrofitapahtumista. Kehitystä arvioitiin korrelaatio- ja regressioanalyysin avulla ja kuvailevia tilastoja tutkimalla. Luonnonkatastrofien kehityksen analysoinnin jälkeen tämän tutkimuksen toinen tarkoitus oli auttaa ymmärtämään, miten tämä kehitys on vaikuttanut globaalisti toimivan jälleenvakuutusyhtiön korvauskustannusten vaihteluun. Tutkimusaineistoon on kerätty sen selvittämiseksi myös jälleenvakuutusyhtiön vuosittaiset korvauskustannukset. Vaikutusta analysoitiin jälleen korrelaatio- ja regresssioanalyysin avulla ja tuloksia vertailtiin globaalien vakuutettujen tappioiden kanssa tehtyyn vastaavaan analyysiin. Tutkimustulosten perusteella luonnonkatastrofien lukumäärällinen kehitys on ollut nousevaa niin katastrofiluokittain kuin eri maanosissa. Toisaalta katastrofaalisten luonnonkatastrofien kehitys on ollut maltillisempaa, eikä merkittävää nousua tässä muuttujassa näkynyt. Kuitenkin tutkimustulosten mukaan tämä luonnonkatastrofien lukumäärien kasvu ei ole vaikuttanut merkitsevästi jälleenvakuuttajan korvauskustannusten kehitykseen. Yhteyttä korvauskustannusten kehityksellä ja katastrofien lukumäärän kasvua ei myöskään voinut selittää maantieteellisin eroin. Tulosten perusteella on syytä olettaa, että jälleenvakuutusalalla pitkään toimiva yhtiö on pystynyt välttymään merkittäviltä katastrofivahingoilta erilaisin riskienhallinnallisin keinoin.
Imetysohjaus on Suomessa koettu osin puutteelliseksi ja imetys saatetaan lopettaa liian aikaisin heikon ohjauksen vuoksi. Imetysohjausta tarjotaan raskausaikana neuvolassa, synnytyksen jälkeen synnytyssairaalassa sekä neuvolassa. Imetykseen liittyviin kysymyksiin löytää myös apua esimerkiksi Imetyksen tuki ry:n sivuilta tai imetystukiryhmistä vertaistuen muodossa. Opinnäytetyön aiheena on imetysoppaan kokoaminen lapsiperheille. Opas on suunniteltu kuunnellen imettävien vanhempien mielipiteitä ja koottu sekä toteutettu yhteistyössä tilaajan kanssa. Oppaasta on tehty mahdolli-simman vähäsanainen, kuvitettu teos, johon imettävä perhe voi palata imetyksen minä tahansa ajankohtana. Se sisältää ohjeita muun muassa oikeanlaiseen imuotteeseen, erilaisiin imetysasentoihin, lypsämiseen ja pulloruokintaan. Siinä käsitellään myös imetyksen turvamerkit ja kerrotaan imetyksen ongelmista sekä tarjotaan niihin ratkaisuja. Oppaasta löytyy myös linkkejä sivustoille, joista löytyy muun muassa vertaistukea ja lisää tietoa aiheesta sekä havainnollistavia videoita imetykseen liittyen. Työn tavoitteena on olla osana kehittämässä suomalaista imetysohjausta. Tarkoitus on, että imetyksen kanssa pulmia kohtaavat vanhemmat saisivat kotiin oppaan, josta saisivat ongelmiinsa apua. Tarkoitus on myös lisätä perheen tietoisuutta imetykseen liittyen sekä toimia apuna imetykseen liittyvissä ajatuksissa. Opinnäytetyön tavoite opiskelijoiden näkökulmasta on lisätä omaa ammatillista osaamista, kehittää imetysohjausta sekä helpottaa potilasohjausta.
Hormonittomista raskauden ehkäisymenetelmistä on keskusteltu julkisuudessa viime vuosina runsaasti. Älypuhelimien ehkäisysovelluksien ja hedelmällisyystietokoneiden käyttö on yleistynyt. Opinnäytetyön tavoitteena on edistää terveydenhuollon henkilöstön tietoutta hormonittomasta ehkäisystä. Tarkoituksena oli kuvailla syitä hormonittoman ehkäisyn käytölle. Työ toteutettiin osana ViVa -hanketta. Opinnäytetyön tutkimusongelmina olivat; mitä hormonittomia ehkäisymenetelmiä käytetään, mitkä tekijät vaikuttavat hormonittomien ehkäisymenetelmien valintaan, ovatko hormonittoman ehkäisyn käyttäjät tyytyväisiä käyttämäänsä ehkäisymenetelmään, hyödynnetäänkö teknologiaa raskauden ehkäisyssä ja ollaanko siitä kiinnostuneita. Opinnäytetyö tehtiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen. Aineistonkeruumenetelmänä oli sähköinen kyselylomake, jota jaettiin sosiaalisessa mediassa. Kohderyhmänä oli vakituisessa suhteessa olevat hormonittoman ehkäisyn käyttäjät. Aineiston (N=1400) analysoinnin apuna käytettiin SPSS Statistics 25-ohjelmaa. Tuloksista ilmeni, että käytetyin ehkäisymenetelmä oli kondomi ja toiseksi käytetyin keskeytetty yhdyntä. Ehkäisymenetelmien valintaan oli yhteydessä se, että ihmiset eivät halunneet altistaa elimistöään ylimääräisille hormoneille ja se, että hormonaalinen ehkäisy oli aiheuttanut haittavaikutuksia. Suurin osa oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä käyttämäänsä ehkäisymenetelmään. Alle 10 % käytti teknologiaa raskauden ehkäisyssä. Yli 30 % oli kuitenkin kiinnostunut teknologiasta. Käytön esti liian vähäinen tieto. Saatujen tulosten mukaan teknologian käyttö raskauden ehkäisyssä on siis vielä harvinaista, mutta moni on kuitenkin kiinnostunut siitä. Terveydenhuollon henkilöstöllä tulee olla riittävästi tietoa hormonittomista ehkäisymenetelmistä ja teknologiasta, jotta he voivat ohjata asiakkaita. Ammattitaitoisella ohjauksella ja julkisella tiedottamisella voidaan vähentää keskeytetyn yhdynnän käyttöä sekä lisätä teknologian hyödyntämistä. Opinnäytetyön tuloksia hyödynnetään Viva -hankkeen Internet-sivuilla sekä opinnäytetyön tekijöiden kehittämistehtävässä. Opinnäytetyön jatkotutkimuksena aineistosta voisi vielä selvittää, mitkä hormonittomien ehkäisymenetelmien yhdistelmät ovat käytetyimpiä. Lisäksi voisi tutkia kuinka paljon terveydenhuollon henkilöstöllä on tietoa hormonittomasta raskauden ehkäisystä ja mitkä ovat heidän asenteensa sitä kohtaan.
Tutkimuksessa perehdyttiin nuorten ajatuksiin liikunnasta ja heidän liikuntakäyttäytymiseensä. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, mitä yhdeksäsluokkalaiset ajattelevat liikunnasta eli miten he määrittelevät käsitteen liikunta, minkälaisia merkityksiä he liikunnalle antavat ja mitä syitä he liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittävät. Lisäksi tutkimuksessa haluttiin tietää, minkälaisia myönteisiä ja kielteisiä ajatuksia yhdeksäsluokkalaiset tuovat esille liikuntaan liittyen. Tutkimus oli poikittaistutkimus, joka toteutettiin yhdessä eteläsuomalaisessa yläkoulussa liikunnan kaksoistunnin aikana. Tutkimukseen osallistui 32 yhdeksäsluokkalaista useammalta eri luokalta. Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin ja aineistonkeruumenetelmänä toimivat ajatuskartat ja kirjoitelmat. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Tulosten mukaan yhdeksäsluokkalaiset yhdistivät liikuntakäsitteen useimmiten liikuntalajeihin ja - muotoihin, positiivisiin ja negatiivisiin asioihin, terveyteen, harrastuksiin ja kouluun sekä sosiaalisiin kontakteihin. Yhdeksäsluokkalaiset kokivat liikunnan merkitykselliseksi, sillä sen kautta voi saada ja ylläpitää kaverisuhteita, parantaa hyvinvointia ja terveyttä sekä asettaa tavoitteita ja kehittyä. Myös liikunnan yhteydessä koetut positiiviset tunteet ja liikunta harrastuksena nähtiin merkityksellisenä. Tutkimuksen tulosten mukaan yhdeksäsluokkalaiset liikkuivat, koska he pitivät liikunnasta, se oli hauskaa ja sen koettiin parantavat terveyttä ja hyvinvointia. Myös kaverit kannustivat liikkumaan. Muita liikuntaan liittyviä syitä olivat liikunnassa kehittyminen, hyvä olo ja arkiliikunta. Liikunnan esteiksi mainittiin motivaation puute, ajanpuute sekä se ettei osaa tai ole hyvä liikunnassa. Myös liikunnan tylsyys ja pelko nololta tai tyhmältä näyttämiseen olivat esteinä nuorten liikkumiseen. Yleisimpiä myönteisiä ajatuksia liikuntaan liittyen olivat positiiviset tunteet, sosiaaliset suhteet ja liikunnasta saadut positiiviset vaikutukset. Kielteisiä ajatuksia olivat liikunnan epämiellyttävyys ja tylsyys, siitä kumpuavat negatiiviset tunteet ja osaamattomuus, laiskuus sekä väsymys. Myönteisiä ajatuksia mainittiin kielteisiä ajatuksia useammin ja enemmän. Tuloksista voidaan päätellä, että nuorten mielestä liikkuminen on miellyttävää, kun saa liikkua omalla tasollaan ja kavereiden kanssa suvaitsevassa ilmapiirissä, jossa ketään ei arvostella vaan kaikki hyväksytään sellaisina kuin he ovat. Tulosten pohjalta liikunnan tulisi olla monipuolista ja innostavaa sekä siihen tulisi olla helppo osallistua. Aikuiset voisivat luoda positiivisia kokemuksia liikunnan kautta, eivätkä painottaa sen pakollisuutta. Yhteiskunnan tulisi myös kannustaa liikkumiseen ja erilaisten liikuntamuotojen kokeilemiseen, vaikkei liikunnassa olisikaan niin hyvä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia muutosta yksilön näkökulmasta ja miten yksilön suhtautuminen vaikuttaa yrityksen muutosprosesseihin. Opinnäytetyömme toimeksiantaja on yritys, jossa on ollut useita muutoksia viimeisen parin vuoden aikana. Työn tavoitteena oli tarjota erilaisia näkökulmia muutosprosessien johtamiseen kohdeyritykselle ja vastaavanlaisissa tilanteissa oleville yritykselle. Opinnäytetyömme on tapaustutkimus, jossa tutkimme henkilöstön kokemuksia jo tapahtuneista muutosprosesseista kohdeyrityksessä. Opinnäytetyössämme teimme henkilöstökyselyn sähköisenä survey-tutkimuksena, joka lähetettiin yrityksen koko henkilökunnalle. Kyselyn tavoitteena oli selvittää henkilöstön kokemuksia ja mielipiteitä yrityksen aikaisemmista muutosprosesseista. Tutkimuksen osa-alueet laadittiin muutosjohtamisen teoriat huomioiden. Tutkimuksessa esiinnousseiden aiheiden perusteella valitsimme kehittämismenetelmäksi Backcastingin, jossa määriteltiin tutkimuksen tulosten perustella yrityksen haluttu tulevaisuuden visio. PESTEV- analyysin perusteella valitsimme yrityksen toiminnan kannalta tärkeimmät kehityskohteet. Opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys pohjautuu muutosjohtamisen teorioihin. Teoreettisessa viitekehyksessä olemme tarkastelleet muutosjohtamista niin organisaation kuin yksilön näkökulmasta. Tutkimustulosten perusteella kohdeyrityksellä on kehitettävää erityisesti viestinnässä ja henkilöstön osallistamisessa muutosprosesseissa. Kokemus muutoksesta on hyvin subjektiivinen asia, jonka vuoksi saaduissa vastauksissa esiintyi hajontaa. Opinnäytetyömme perusteella voimme todeta, että vaikka organisaatio ohjaa muutosta, yksilön vaikutusta muutoksen onnistumisessa ei voi korostaa liikaa. Jos halutaan pysyvää muutosta, tulee yksilöt sitouttaa yrityksen arvoihin ja vallitsevaan yrityskulttuuriin. Tosiasia on, että jatkuva muutos on normaalia työelämässä. Näin ollen yrityksen resilienssin eli muutosjoustavuuden kehittäminen helpottaa henkilöstön sopeutumista muutokseen ja koko muutosprosessin onnistumista. On tärkeää, että muutosprosessia miettivät yritykset mittaavat henkilöstötyytyväisyyttä säännöllisesti henkilöstökyselyllä. Lisäksi yritysten tulee huomioida henkilöstön sitouttamisen tärkeys yhteisen toiminnan kehittämisessä ja viestiä muutoksesta avoimesti. Tyytyväinen ja sitoutunut työntekijä on avainasemassa muutoksen onnistumisessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli teorian ja tutkimuksen avulla parantaa Yritys X:n uusien myyjien perehdyttämistä, jotta yritys menestyisi jatkossa paremmin kiristyvässä kilpailutilanteessa kaupan alalla. Työn tavoitteena oli tuottaa kirjallinen perehdytysopas yrityksen käyttöön, jotta perehdytys saataisiin yhtenäiseksi kaikissa sen liikkeissä. Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimi elektroniikkaa myyvää ketju, josta käytetään työssä nimeä Yritys X. Työ saattaa sisältää joitakin yrityksen sisäisiä asioita, joten yrityksen nimi on päätetty pitää salaisena. Työ jakaantuu kolmeen osaan. Ensimmäinen osa käsittelee teoriaa perehdyttämisestä, osaamisen johtamisesta ja motivoinnista. Toinen osa käsittelee työn empiiristä osuutta, jossa on tutkimuksen avulla selvitetty, mikä on perehdytyksen nykytila yrityksessä. Tutkimus pohjautuu teoriaan perehdyttämisestä sekä tutkimusmenetelmistä. Kolmas osa on itse kirjallinen perehdytyssuunnitelma josta näkyy tässä työssä vain sisällysluettelo sen sisältämän yrityksen sisäisten asioiden takia. Tutkimus tehtiin sähköisenä kyselynä kahdelle eri ryhmälle. Yksi ryhmä oli ketjussa alle kaksi vuotta työskennelleet myyjät ja toinen ryhmä liikkeiden myymäläpäälliköt. Tutkimusmetodeina käytettiin kvantitatiivista sekä kvalitatiivista tutkimusta. Molemmat kyselyt rakentuivat kolmesta tutkittavasta osasta. Myymäläpäälliköiden kyselyssä tutkittiin käytännön perehdytystä yrityksessä, yrityksen toimintamalleja ja perehdytyspäivien tarpeellisuutta. Uusien myyjien kysely rakentui käytännön perehdytyksestä, yrityksen toimin-tamalleista ja omista kokemuksista perehdytyksen onnistumisesta. Tutkimuksen aineisto ana-lysoitiin e-lomakeohjelman ja Excel 2007ohjelman avulla. Perehdytys koettiin tärkeäksi Yritys X:n myymäläpäälliköiden keskuudessa, mutta myymälä-päälliköiden käytännön perehdytyksestä puuttui suunnitelmallisuus ja perehdytykseen käytettiin suhteellisen vähän aikaa. Lisäksi perehdytysmenetelmissä ja materiaaleissa oli suuria eroavaisuuksia eri myymälöiden välillä. Lisäksi koettiin, ettei Yritys X antanut myymäläpäälliköille tarpeeksi tukea perehdytyksen hoitamiseen. Myyjät puolestaan eivät kokeneet, että olisivat saaneet perehdytyksen kestosta ja kulusta selkeää aikataulua. Myös työsuhteen perusasioiden läpikäymisessä oli puutteita myyjien osalta. Myyjät kokivat kuitenkin, että heidät otettiin hyvin vastaan työyhteisöön esimiehen ja muun henkilökunnan puolesta. Yhtenäinen perehdytyssuunnitelma auttaa Yritys X:ää saamaan henkilökunnan perehdytyksestä tasalaatuista. Perehdytyssuunnitelma toimii työkaluna myymäläpäälliköille, kun varmistetaan, että henkilökunta on ammattitaitoista ja sillä on riittävä osaaminen. Asiakkaille tämä näkyy onnellisina asiakaskohtaamisina ja asiakaslupausten lunastamisena.
Lähtökohtana tälle opinnäytetyölle olivat omat kokemuksemme sosiaalialasta sekä kiinnostus sosiaalialan yrittäjyyttä kohtaan. Halusimme saada tietoa sosiaalialan yrittäjiksi lähteneiltä siitä, miten he ovat kokeneet yrittäjyyden ja sosiaalialan yhdistämisen. Ennakkokäsityksemme oli, että sosiaalialan ja yrittäjyyden yhdistäminen voisi tuoda mukanaan eettisiä ongelmia, koska sosiaalialaa leimaa vahvasti perinteiset käsitykset auttamistyöstä ja kutsumusammatista. Yrittäjyyteen taas yhdistyy ajatus taloudellisen tuloksen maksimoimisesta. Halusimme kuulla yrittäjien motiiveja yrittäjyyteen ja heidän tulevaisuuden suunnitelmistaan yrittäjinä. Tavoitteena oli myös saada kokemuksia arvoristiriidoista, joita yrittäjänä sosiaalialalla mahdollisesti kohtaa. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin Teams-yhteyden kautta tehdyillä haastatteluilla. Tutkimukseen osallistui kuusi sosiaalialan avohuollon palveluita tuottavaa pienyrittäjää eri puolilta Suomea. Tutkimuksen aineisto on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Haastatteluissa nousi vastaajien aito halu toimia paremmin ja eettisemmin omassa työssään. Tutkimus osoittaa, että sosiaalialan yrittäjiksi lähtevät tavoittelevat muutosta omiin työoloihinsa ja toisaalta heillä on myös halu vaikuttaa suoraan asiakastyöhön. Tutkittavat kokivat yrittäjyyden tuovan mukanaan myös haasteita, mutta yrittäjyys koettiin kuitenkin antoisana. Yrittäjyyden haasteet eivät tulosten mukaan nousseet kenenkään kohdalla esteiksi yrittäjyyden jatkamiselle tai tulevaisuuden suunnitelmille. Jatkossa olisi kiinnostavaa tutkia suuremmassa mittakaavassa ja suurempien yritysten vastaavia kokemuksia. Miten sosiaalialan kentällä suuret pörssiyhtiöt suhtautuisivat vastaaviin kysymyksiin. Tutkimuksesta on hyötyä sosiaalialan yrittäjyyttä pohtiville henkilöille ja tutkimus antaa työnantajanäkökulmaa heille, jotka työskentelevät yksityisellä sektorilla.
This article discusses the impact that the Covid-19 pandemic has had on singing with children in schools by providing a descriptive analysis of a comparative look at children's experiences of their singing habits and emotional well-being during the first Covid-19 lockdown. Covid-19 has established itself as (for now) an ever-present variable in our daily lives. This paper offers a descriptive analysis of a comparative study of the Covid-19 lockdown(s) influence on children's singing habits and emotional well-being in Italy, Austria, and Finland. A survey was carried out on children and young people aged 10-20 from Austria, Finland, and Italy on how the Coronavirus lockdown has impacted their everyday lives and their general well-being. Attributes analysed are age, gender, emotional response on the change of singing habits, singing habits before and after Covid-19 lockdown. Until it is certain that rehearsals and communal singing can take place without health risks, alternative options should be explored to effectively plan online teaching in the future. It is the hope that this research, which is only but a start, will spark further research into the matter and contribute to the development of systems and platforms where children can continue their educational and music educational growth by ensuring an uninterrupted singing experience.