Kaikki aineistot
Lisää
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää ja luoda Aplika Oy:n käyttöön ja tarpeisiin sopiva ohjelmistoratkaisu tuntikirjanpitoa ja -seurantaa varten. Ohjelmiston pääasiallisena tarkoituksena on mahdollistaa Aplika Oy:n työntekijöiden aikamerkintöjen seuranta palkanlaskennan helpottamiseksi. Tämä lisäksi luotava ohjelmistonratkaisu mahdollistaisi aikamerkintöjen liittämisen tiettyyn projektiin tai työtehtävään. Ohjelmiston ominaisuudeksi haluttiin myös kyky luoda ja hallita siihen sidottuja käyttäjätilejä. Ohjelmistoon haluttiin luoda myös graafinen käyttöliittymä, joka selkeyttäisi ja helpottaisi ohjelmiston käytettävyyttä niin järjestelmänhallitsijan kuin myös peruskäyttäjän näkökulmasta. Tätä varten lähdettiin selvittämään tehtävään soveltuvia ohjelmointikieliä ja niiden kirjastoja sekä tietoturvaominaisuuksia. Selvityksen jälkeen on tarkoitus luoda ohjelmistosuunnittelu sekä toteutus tälle suunnitelmalle. Aplika Oy:n omien olemassa olevien järjestelmien yhteensopivuuksien takia rajoitettiin itse ohjelmointi-osuus JavaScript-kieleen ja sen kirjastoihin. Tämän lisäksi ohjelmiston käyttöönoton ja hallinnan helpottamiseksi haluttiin ohjelmistokokonaisuus kontittaa Docker-kontteihin. Ylimääräisiksi tietoturvaominaisuuksiksi haluttiin implementoida kaksivaiheinen todennusjärjestelmä. Lopuksi ohjelmistolle luotiin asennusohjeet, joissa määritellään kaikki tarvittavat muuttujat, ja niiden tarkoitus, ja mitä arvoja niille voi ja tulisi asettaa ohjelmiston käytön kannalta. Asennusohje on tämän tutkimuksen liitteenä.
The aim of this thesis was to determine which means of spatial planning can be used to support the therapy process and the well-being of therapy clients. The work was conducted for a licensed psychologist, who is planning to open her own reception. The research literature focused on the various elements which affect the spatial experience, as well as the elements affecting the therapy process from the perspective of interior architecture. The research literature also focused on factors which affect humans unconsciously. How do internalized emotions and patterns of behavior affect spatial perception? The study is based on four interviews, published journals, industry textbooks and online publications related to the industry. The aim of the interviews was to have a deeper understanding of the experience of therapy clients in therapy facilities. Throughout the process, informal discussions also took place with the psychologist. Through these discussions, the needs of the therapy facilities were mapped out and a common consensus regarding the spatial plan was developed. The final interior concept considers the research literature, the interviews, and the psychologist’s wishes and goals for the facilities. The interior concept consists of a waiting hall, a therapy room, and a group therapy room. The group therapy room also serves as a yoga studio.
Hakutermit: brändi, olut, mainonta, mielikuva, semiotiikka Pro gradu -tutkielmassani analysoin kahdeksaa suomalaista olutmainosta vuodelta 2002. Tavoitteenani oli avata mainoksien välittämiä merkityksiä ja niiden perusteella ottaa kantaa kysymykseen siitä, mitä mainokset oikeastaan myyvät: tuotteita, ideologiaa vai sekä että. Samalla tutkin, miten mainostamisen ammattilaisten tärkeänä pitämä brändinrakentaminen näkyy mainostamisen käytännössä. Valitsin tutkimuskohteekseni olutmainokset kahdesta syystä. Tuoteryhmä on homogeeninen ja niinpä sen mainostaminen vaatii vahvojen mielikuvien käyttöä tuotteiden differoimiseksi. Olutmainonta on mielenkiintoista myös siksi, että sitä rajoittaa alkoholilaki. Oluenkäytön seurausta eli humaltumista ei ole lupa mainoksissa esittää, joten mainosten sisältö tulee etsiä jostain muualta. Tutkimusmenetelmänä oli semioottinen analyysi. Analysoin mainosten kuvien, tarinoiden ja kielen luomia merkityksiä sekä merkityksen ensimmäisellä denotaatiotasolla sekä toisella, myyteistä, konnotaatiosta ja symbolismista rakentuvalla tasolla. Kaikki mainokset välittivät myös muita kuin olueen itseensä liittyviä merkityksiä ja mielikuvia. Mainosten antama kuva oluen käyttäjistä oli useimmiten maskuliininen. Suurin osa mainoksista kiersi alkoholimainontaa koskevaa lakia viittaamalla siinä kiellettyihin asioihin epäsuorasti. Kaikki mainokset möivät oluen lisäksi myös arvoja, kuten suomalaisuutta, miehekkyyttä, erityisyyttä ja iloista elämänasennetta. Brändääminen näkyi mainoksissa vaihtelevasti. Lapin Kullan vahva brändi tuli selkeästi ja johdonmukaisesti esiin mainoksessa, samoin kuin Olvin brändi Olvi Specialin mainoksessa. Olvi Tumma poikkesi brändin linjasta, ja Legendan mainos ei onnistunut rakentamaan brändiä ollenkaan. Brändäämisen teoria ei aina kohtaa käytäntöä. Tulosten perusteella mainonta tuoteinformaation lisäksi välittää myös ideologiaa. Arvojen myymisen osuus mainoksissa vaihteli pienestä sivuroolista siihen, että olut näytti olevan vain merkityksetön sivuasia ideologian myynnin rinnalla.
Tässä opinnäytetyössä tarkastelen toimeksiantoyrityksen eri vaihtoehtoja sen ostolaskun sähköistämiseen. Tällä hetkellä yrityksessä ei ole ostolaskujen käsittelyn osalta käytössä sähköistä järjestelmää. Eri sähköistämisen vaihtoehdoissa tarkastellaan yhden laskun käsittelystä syntyvää kustannusta ja sitä verrataan nykyiseen paperiseen järjestelmään. Työssä tarkastelen miten taloushallinto ja sähköinen taloushallinto eroavat toisistaan ja miten ostolaskutus liittyy taloushallintoon. Itse työssä tarkastellaan yrityksen tämänhetkisiä prosesseja. Myös lasketaan tämänhetkisen paperisen ostoreskontran kustannuksia ja saadaan selville kuinka paljon keskimäärin yhden laskun käsitteleminen maksaa yritykselle. Kun tämänhetkiset prosessit ovat käsitelty, mietitään niiden ongelmakohtia. Sen jälkeen aletaan tarkastelemaan vaihtoehtoja, jolla yritys saisi ostolaskuprosessinsa sähköistymään. Yksi vaihtoehdoista on nykyisin käytössä olevaan Visma Nova- ohjelmistoon saatavat lisäosat. Lisäosien kustannuksia tarkastellaan ja niistä lasketaan taas yhden laskun käsittelyn hinta. Tämän lisäksi tarkastellaan muiden jo sähköisten taloushallinnon ohjelmien tarjoamia vaihtoehtoja ja katsotaan niistä mitä ohjelmia tarvitaan ja niiden kustannuksia. Vaihtoehtoisia ohjelmia ovat Netvisor- ja Procountor ohjelmistot. Ohjelmistot ovat vain esimerkkejä sähköisistä taloushallinnonjärjestelmistä. Opinnäytetyössä on tarkoituksena saada kaikista ostolaskun vaihtoehdoista yhden laskun käsittelyn keskimääräinen hinta ja vertailla niitä keskenään. Työssä myös pohditaan sitä, mitä hyöty- ja haittapuolia eri vaihtoehdoilla on. Työn lopussa tarkastellaan mikä työssä esitetyistä vaihtoehdoista olisi yritykselle paras tällä hetkellä.
Tutkin pro gradu -työssäni vokatiivisten eli erillisellä sanalla tapahtuvien puhutteluiden kääntämistä South Parkin televisio- ja DVD-tekstityksissä. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: Miten televisio- ja DVD-tekstitykset eroavat toisistaan vokatiivisten puhutteluiden kääntämisen suhteen? Onko alatyyliset vokatiivit sisällytetty käännöksiin, ja jos on, miten? Tarkastelin puhuttelusanojen kääntämistä kahdesta näkökulmasta. Ensin selvitin, miten suuri osa minkäkin tyyppisistä puhuttelusanoista on sisällytetty tekstityksiin ja eroavatko käännöstavat. Tätä varten ryhmittelin alkutekstissä esiintyvät puhuttelusanat niiden tyypin mukaan kahdeksaan ryhmään. Toiseksi tutkin, vaikuttaako puhuttelusanan funktio siihen, päätyykö puhuttelusana tekstitykseen. Tätä varten jaottelin alkutekstissä esiintyvät puhuttelusanat niiden funktion mukaan kuuteen ryhmään. Tutkimusaineistona oli kolme sarjan kolmannen kauden jaksoa tekstityksineen. Vertasin tekstityksissä esiintyviä puhuttelusanoja määrällisesti toisiinsa ja alkutekstiin sekä tutkin yksittäisiä käännösratkaisuja laadullisesti sana- ja lausetasolla tekstianalyysin keinoin. Selkein ero tekstityksissä oli määrällinen: DVD-tekstityksissä oli enemmän puhuttelusanoja jokaisessa jaksossa, vokatiiviryhmässä ja tehtäväluokassa. Laadullisesti televisiotekstitykset noudattelivat av-kääntämisen konventioita paremmin kuin DVD-tekstitykset. Suomalaisen puhuttelukulttuurin konventiot näyttävät myös vaikuttavan tekstityksiin. Alatyylisyys sarjan olennaisena tyylikeinona näkyy myös tekstityksissä. Eri vokatiiviryhmistä nimenomaan alatyylisistä puhutteluista oli sisällytetty suhteellisesti suurin osa sekä DVD- että televisiotekstityksiin. Alatyyliset puhuttelut oli käännetty joko alkutekstissä olleen sanan kanssa suunnilleen samanvahvuisella sanalla tai hieman lieventäen. Puhuttelusanan poistamista kompensoitiin lisäämällä käännökseen korvaava alatyylinen ilmaisu. Kohdissa, joissa alatyylinen puhuttelusana oli poistettu eikä sen merkitystä ollut muillakaan keinoin tuotu esiin, ratkaisu todennäköisesti johtui tilanpuutteesta. Puhuttelusanan tehtävä vaikuttaa siihen, miten todennäköisesti puhuttelusana sisällytetään käännökseen. Mielenkiintoista on, että DVD- ja televisiotekstityksissä vokatiivien tehtävien tärkeysjärjestys on tekstityksiin sisällytettyjen vokatiivien määrien perusteella arvioitu samanlaiseksi mutta aiemmista, ulkomaisista tutkimuksista selkeästi poikkeavaksi. Jotta tällä tutkimustuloksella olisi merkitystä, pitäisi tutkia, päteekö tulos esimerkiksi kokonaisen kauden jaksojen tekstityksissä vai oliko se vain tarkastelemieni kolmen jakson tekstityksissä esiintynyt sattuma. ENGLISH SUMMARY
Tässä kandidaatin tutkielmassa tutkitaan psykodynaamisen musiikkiterapiajakson aikana soitettuja improvisaatioita musiikkiterapeuttiseen käyttöön kehiteltyjen musiikkianalyysimenetelmin. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella asiakkaan ja terapeutin välistä musiikillista vuorovaikutusta, musiikin dynamiikkaa ja siinä tapahtuvia muutoksia terapian kaaressa. Tutkimuksen aineisto on osa Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella tehtyä kansainvälistä Braintuning- tutkimusta, jossa selvitettiin improvisaatiolle pohjautuvan musiikkiterapian vaikutusta masennuksesta toipumiseen. Tämän tutkimuksen aineisto koostuu yhden asiakkaan musiikkiterapiassa soitettujen improvisaatioiden äänitteistä. Musiikillista vuorovaikutusta ja tunnemerkityksiä soitossa tarkastellaan musiikkipsykologian ja musiikkterapian teoreettisesta näkökulmasta. Tutkimusmenetelmä on laadullinen vaikka aineiston tutkimuksessa käytetään myös määrällisiä menetelmiä. Tulosten saamiseksi käytettiin improvisaatioiden kuuntelun ja kuvailevan tutkimuksen tukena tietokoneavusteista musiikin analysointiohjelmaa, Music Therapy Toolbox:ia. Tärkeimpiä tutkimuksen tuloksia olivat musiikin dynaamisten piirteiden käytön kehittyminen ja muuttuminen terapian kaaren aikana. Tutkimustulokset toivat esiin improvisaatioissa lisääntyvän varioinnin, vuorovaikutuksen ja musiikillisten tunnemerkitysten moninaisuuden terapian kaaren aikana.
Tämän työn tarkoitus oli luoda kattava käytännön elämän ongelmiin paneutuva sijoittamisen kokoelma. Työn tarkoitus on paikata reaalimaailmaan ja nykyisen sijoitusmaailman väliin jäävä tietokuilu. Kokoelma luo aloittelevalle sijoittajalle reitin, jota pitkin aloittaa sijoittajan pitkä taival sijoittamisen maailmaan keskittyen vahvasti reaalimaailman ongelmiin ja niihin vaikeuksiin, joihin sijoittaja väistämättä törmää. Työn sisältö kerättiin laajan lähdeaineiston pohjalta ja omakohtaisten kokemusten kautta. Tukea saatiin myös pankkimaailmassa pitkään työskennelleiltä henkilöiltä, jotka työskentelevät yksityisasiakkaiden parissa. Työn aihealueita ja ideoita haettiin pankissa asioivien asiakkaiden mielipiteistä ja ajatuksista. Tieto kerättiin ennen kaikkea kokemuksen ja vapaan keskustelun kautta ja tähdättiin luonnollisiin tosielämässä esiintyviin tilanteisiin ja ajatuksiin. Työn tuloksena oli perustava kokoelma, jossa käsitellään sijoittajalle yleisimmät sijoitusvaihtoehdot sivuten samalla muita olemassa olevia sijoitusvaihtoehtoja. Työ luo perustavat tiedot myös ksityishenkilön sijoittamisen verotukseen ja siihen mikä on sijoittamisen rooli nykymaailmassa. Kokoelma sisältää kattavan sanaston ja teoriaa, joka tutustuttaa lukijan sijoitusinstrumentteihin ja vaikeampaan termistöön. Varsinainen kokoelma myös antaa vinkkejä sijoittamiseen ja ohjeita rakentavaan sijoituskeskusteluun ja käyttäytymiseen. Tekijä kehottaa työn lisäksi tutustumaan alan muuhun kirjallisuuteen ja materiaaliin, sillä tietoa on tarjolla runsaasti. Ennen varsinaisia sijoituspäätöksiä on myös järkevää paneutua tarkemmin niihin sijoitusvaihtoehtoihin, joihin haluaa sijoittaa.
Lukivaikeus on neurobiologinen erityistarve, joka liittyy esimerkiksi tekstin lukemisen ja kirjoittamisen ongelmiin. Suomen Yleisradio tai Yle on suomen valtakunnallinen yleisradioyhtiö, joka tavoittaa noin puoli miljoonaa uniikkia käyttäjää viikoittain. Ylen roolin vuoksi sen on pystyttävä palvelemaan kaikkia käyttäjiään heidän erityistarpeistaan riippumatta, ja sen yleinen käytettävyys on huomioitu Esteettömyys Huomioitu-leimalla. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli testata Ylen Uutispalvelun käytettävyyttä lukivaikeuksisten henkilöiden näkökulmasta, kartoittaa kirjallisuuden pohjalta kerättyjen ratkaisujen subjektiivista ja objektiivista luettavuutta katseenseurantatestien ja nettikyselyn avulla. Nettikyselyssä ja katseenseurantatesteissä kartoitettiin muun muassa kirjasimen koon, värin, tyypin, rivivälin ja merkkivälin subjektiivista ja objektiivista luettavuutta. Testeissä verrattiin myös Ylen normaaleja uutisartikkeleita ja niiden helpotettuja versioita, niin sanottuja selkouutisia toisiinsa muutamassa kategoriassa. Ylen sivusto suoriutui kirjallisuuskatsauksen pohjalta suoritetusta tutkimuksesta hyvin, joskin sen sivuissa löytyi jonkin verran parannettavaa esimerkiksi sivuston elementtien kontrastien ja sivuston yleisen asettelun, eli layoutin osalta. Katseenseuranta- ja internet-kyselytestien datan pohjalta ei löydetty montaa tilastollisesti merkittävää subjektiivista tai objektiivista parannusta, mutta niistä saatu data ja vapaa käyttäjäpalaute antoivat useita mahdollisia suuntia jatkotutkimuksia ajatellen.
Kehitysvammaisten henkilöiden elinikä on viimeisten vuosikymmenien kuluessa pidentynyt huomattavasti, mutta ikääntymisen vaikutuksista kehitysvammaisten henkilöiden kognitioon ja terveyteen tiedetään varsin vähän. Tässä pitkittäistutkimuksessa arvioitiin Williams-henkilöiden ja fragile X-miesten) kognitiota sekä muistisairausoireiden ilmenemistä muun terveydentilan ohella. Vertailuryhmänä muistisairausoireiden ja terveydentilan arvioinnissa olivat Downhenkilöt, jotka ovat osallistuneet aiempiin tutkimuksiimme. Seuranta-aika oli keskimäärin kaksikymmentä vuotta. Lisäksi keski-ikäisillä Down-henkilöillä selvitettiin rinnakkaisten auditiivisten kuuloärsykkeiden automaattista prosessointia magnetoelektrogrammilla (MEG) verrattuna terveeseen vertailuryhmään. Tutkimushenkilöt koottiin Päijät- ja Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien alueilta. Ikääntyminen vaikuttaa eri tavoin Williams-, fragile X- ja Down-henkilöiden kognitiivisiin toimintoihin, ja kognitiivinen heikentyminen oli huomattavasti nopeampaa kaikissa kolmessa ryhmässä verrattuna valtaväestöön. Williams-henkilöiden kognitiiviset toiminnot vahvistuivat noin 40 ikävuoteen asti, jonka jälkeen erityisesti kielelliset toiminnot alkoivat heiketä. Fragile X -miesten ei-kielelliset kognitiiviset toiminnot heikkenivät jo varhaisesta aikuisuudesta alkaen ilman mitään selkeää terveydellistä syytä. Downin oireyhtymässä rinnakkainen auditiivinen prosessointi keski-iässä on vahingoittunut tai poikkeava verrattuna vertailuryhmään viitaten neuropatologisiin muutoksiin aivoissa. Muistisairausoireet olivat erittäin yleisiä yli 35-vuotiailla Down-henkilöillä yleisimmän muistisairauden ollessa Alzheimerin taudin. Yksittäisillä Williams-henkilöillä ilmeni muistisairausoireita, kun taas fragile Xmiehillä ei ilmennyt muistisairauksia, vaikka ryhmän iän mediaani oli korkein. Terveyspulmia ilmeni runsaasti ikääntymisen myötä kaikissa kolmessa ryhmässä, eniten niitä oli Williams-henkilöillä. Kehitysvammaisten henkilöiden kognitiivista toimintakyvyn ja terveydentilan seuranta keski-iästä lähtien on tärkeää. Kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemisen toteaminen edellyttää nuorena aikuisena tehtyjä psykologisia tutkimuksia. Ennenaikaisen vanhenemisen ja muistisairauksien ehkäisemiseksi on ensiarvoisen tärkeää tarjota ja järjestää kehitysvammaisille henkilöille kullekin mielekästä päiväaikaista toimintaa ja aktiivista tukea ja näin edesauttaa osallisuutta yhteiskuntaan.