Kaikki aineistot
Lisää
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli fasilitoida Sosped-säätiön kulttuuripajojen yhteisten käytäntöjen kokoaminen oppaaksi. Sosped-säätiön kulttuuripajat ovat kohtaamispaikkoja, joissa voi osallistua monipuolisiin maksuttomiin vertaisohjaajien ohjaamiin harrasteryhmiin. Toiminnan kohderyhmään kuuluvat 18–35-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla on mielenterveyden haasteita tai muuten haastava elämäntilanne. Eri paikkakunnilla työskentelevät kulttuuripajojen työntekijät ovat sopineet yhteisiä käytäntöjä. Näitä käytäntöjä oli tarpeen koota yhteen paikkaan, josta ne löytyisivät helposti. Samalla tarjoutui mahdollisuus arvioida ja selkeyttää yhteisiä käytäntöjä sekä luoda alusta jatkuvalle käytäntöjen kehittämiselle. Sosped-säätiön kulttuuripajojen taustateoriat ovat sosiaalipedagogiikka, ratkaisukeskeinen viitekehys ja toipumisorientaatio. Kriittinen osallistava toimintatutkimus tarjosi luontevan kehittämistyön lähestymistavan, koska samoin kuin toiminnan taustateorioissa, siinäkin painotettiin osallisuutta ja tarkasteltiin kriittisesti käytäntöihin liittyviä valtasuhteita. Kehittämistyön alussa arvioitiin senhetkisiä käytäntöjä ja keskusteltiin kehittämistyön tavoitteista kaikkien Sosped-säätiön kulttuuripajojen työntekijöiden kanssa. Seuraavaksi vapaaehtoisista työntekijöistä koottu kirjoittajaryhmä kirjoitti käytännöt oppaaseen. Lopuksi opasta ja kehittämisprosessia arvioitiin kaikkien kulttuuripajojen työntekijöiden kanssa. Lisäksi keskusteltiin oppaan käytöstä ja päivittämisestä jatkossa. Kehittämistyön tuotoksena syntyi opas kulttuuripajatyöhön, johon on koottu kaikki Sosped-säätiön kulttuuripajojen kesken sovitut yhteiset käytännöt. Opas on kulttuuripajojen työntekijöiden yhteisistä tiedostoista löytyvä Word-asiakirja, josta kaikki työntekijät voivat käydä tarkistamassa käytäntöjä. Kaikki työntekijät pääsevät myös lisäämään kommentteja ja muokkaamaan tarvittaessa oppaan tekstiä. Näin opas toimii jatkuvan yhteisen kehittämistyön alustana. Sosped-säätiön kulttuuripajojen työntekijät, jotka osallistuivat oppaan ja kehittämisprosessin arviointiin kokivat prosessin hyödylliseksi ja aikoivat käyttää opasta jatkossa omassa työssään. Kulttuuripajatiimiin kuuluu kulttuuripajatoiminnan päällikkö, vastaavia ohjaajia ja toiminnanohjaajia. Kulttuuripajatoiminnan päällikkö ja kaikki vastaavat ohjaajat olivat jollain tavalla mukana kehittämistehtävän toteutuksessa ja arvioinnissa. Toiminnanohjaajia oli mukana huomattavasti vähemmän. Kun seuraavaksi suunnitellaan tarkemmin oppaan päivittämisen ja jatkokehittämisen käytäntöjä, olisi tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten mahdollisimman moni eri roolissa toimiva työntekijä saadaan mukaan kehittämistyöhön.