Kaikki aineistot
Lisää
Artikkelissa tarkastellaan lapsen kerronnallisen toimijuuden tilan ilmenemistä institutionaalisessa vuorovaikutuksessa. Tarkastelun kohteena ovat turvakodin työntekijöiden ja lasten väliset haastattelutilanteet (N=12), joiden tarkoituksena on selvittää lapsen kokemuksia lähisuhdeväkivallasta. Tilan luominen lapsen kerronnalliselle toimijuudelle on tärkeää turvakotityössä, koska sen avulla lapselle mahdollistuu kokemuksista kertominen ja turvakodin työntekijälle kokemusten kuuleminen. Tutkimus kiinnittyy lasten väkivaltakokemusten tutkimuksen kenttään ja kohdistuu lähisuhdeväkivaltakokemuksista kertomiseen. Lapsen ja turvakodin työntekijän vuorovaikutusta analysoidaan diskurssianalyysin keinoin. Lapsen vahva kerronnallisen toimijuuden tila ilmeni oikaisu-, perustelu-, vastustus- ja aktiivisuuspuheena. Lapsen heikon toimijuuden tila puolestaan tuli esille epävarmuuspuheena. Tunnistamalla ja edistämällä lasten kerronnallisen toimijuuden tilaa vuorovaikutustilanteessa, voidaan tukea lapsen lähisuhdeväkivaltakerrontaa sekä vahvistaa lapsen toimintakykyä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten korvaushoito- ja lääkevieroitusasiakkaat kokevat saamansa hoidon Turun katkaisuhoito- ja selviämisasemalla ja mitä kehitettävää hoidossa heidän mielestään olisi. Tavoitteena oli tuottaa tietoa korvaushoito- ja lääkevieroitusasiakkaiden toiveista hoidon aikana, jonka pohjalta Turun katkaisu- ja selviämisaseman henkilökunta voi kehittää edellä mainittujen asiakkaiden hoidon sisältöä. Tavoitteena oli myös lisätä opinnäytetyön tekijöiden omaa ammatillista tietoa ja taitoa korvaus – ja lääkevieroitusasiakkaista ja heidän hoidostaan. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Turun katkaisuhoito- ja selviämisaseman sekä A-klinikkasäätiön kanssa. Tämä opinnäytetyö oli tutkimusmenetelmältään kvantitatiivinen eli määrällinen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka oli täytettävänä Turun katkaisuhoito- ja selviämisasemalla 20.2. - 16.3.2014 välisen ajan. Kyselylomakkeita saatekirjeineen (liite 1) vietiin kymmenen (10) kappaletta ja lomakkeita palautettiin kuusi (6). Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että asiakkaat pitivät tärkeänä omahoitajan kanssa käytäviä keskusteluja. Osallistumishalukkuutta löytyi myös erilaisiin ryhmätoimintoihin. Keskusteluryhmät koettiin myös tarpeellisiksi. Lääkehoito ja sen huomioiminen hoidossa koettiin myös tärkeäksi. Korvaushoitolääkehoidossa tärkeänä pidettiin muun muassa sitä, että asiakas itse pääsee aina ensin näkemään korvaushoitolääkeannoksen ja vasta sen jälkeen lääke murskataan. Tällöin asiakas voi olla varma saamastaan lääkemäärästä. Lääkkeensulatusajoissa oli huomattu vastaajien mielestä olevan eroa ja siihenkin toivottiin yhtenäistämistä. Reseptien kirjoittamista toivottiin myös mahdolliseksi. On tärkeää, että korvaushoito- ja lääkevieroitusasiakkaiden esittämät toiveet huomioidaan jatkossa hoidon sisällön kehittämisessä. Jatkotutkimuksena on hyvä kartoittaa erilaisten ryhmätoimintojen ja päivittäisten vertaistukiryhmien kokoontumisten toteutusta ja niiden merkitystä asiakkaille. Vaikka tämän opinnäytetyön vastausmäärä oli pieni, tuloksia voidaan jatkossa hyödyntää korvaus- ja lääkevieroitusasiakkaiden hoidossa.
Kieli: | mul fin eng |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Suomen biologian seura Vanamo 1995- |
ISSN: |
0024-7383 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|