Kaikki aineistot
Lisää
Artikkelissa käsitellään ammatillisiksi opettajiksi opiskelevien kokemuksia osaamisperusteisessa opetussuunnitelmassa opiskelusta. Tarkastelu pohjaa kahteen vuosina 2016-2018 toteutettuun laadulliseen tutkimukseen, joihin osallistui 19 opettajaopiskelijaa Oulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta (Amok). Artikkelissa käsittelemme aineistostamme selvimmin esiin nousseita teemoja, pohdimme osaamisperusteisuuden asettamia haasteita niin opiskelijalle kuin tätä ohjaavalle tuutorille sekä esitämme, millaisten seikkojen huomioiminen on edellytys osaamisperusteisuuden toteuttamiselle. Osaamisperusteisuus vaatii opiskelijalta jatkuvaa oman osaamisen reflektointia, jonka myötä itsearvioinnista tulee erottamaton osa koko opiskeluprosessia. Itsearviointi on haastava, mutta onnistuessaan palkitseva prosessi, joka auttaa oman osaamisen tunnistamisen lisäksi, sisäistämään osaamisperusteisuuden ideaa syvemmin. Osaamisperusteinen koulutus muuttaa opiskelijan ajatukset suorituskeskeisestä opiskelusta kohti oman osaamisen kehittämistä, mikä voi vaatia opiskelijalta uudenlaisen roolin omaksumista. Osaamisperusteinen koulutus edellyttää opetushenkilökunnalta resursseja henkilökohtaiseen ohjaukseen. Ohjauksella on merkittävä rooli opiskelijoiden henkilökohtaisten opintopolkujen suunnittelun tukemisessa sekä osaamisperusteisuuden toimintatapojen selkeyttämisessä. Osaamisen arviointi synnyttää opiskelijoissa epätasa-arvoisuuden kokemuksia, mikäli arvioinnin prosessin toimintatavat eivät näyttäydy kaikille opiskelijoille yhdenmukaisina. Tasavertainen arviointi edellyttää selkeitä arviointikriteerejä sekä opetushenkilökunnan jaettua ymmärrystä arvioinnin toimintatavoista.
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin ammatillisten opettajien käsityksiä ja kokemuksia osaamisperusteisesta koulutuksesta Oulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa erilaisista kokemuksista osaamisperusteiseen koulutukseen liittyen. Metodologisena lähestymistapana tässä tutkimuksessa toimi fenomenografia, jolloin tutkittavien käsitykset ja kokemukset olivat tarkastelun kohteena. Aineistonkeruu toteutui kesällä 2016. Aineisto kerättiin ryhmähaastattelun, kahden yksilöhaastattelun sekä avoimen Webropol-kyselyn kautta. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 17 henkilöä. Ryhmähaastattelulla kartoitettiin osaamisperusteista koulutusta sen suunnittelun ja toteutuksen näkökulmista kolmen Oulun ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajan kanssa. Yksilöhaastatteluiden ja kyselyn kautta kerättiin aineistoa kokemuksista opiskelijanäkökulmasta. Tutkimustuloksissa näkyy erilaisia kokemuksia osaamisperusteisen koulutukseen liittyen. Kokemukset olivat selvästi yhteydessä siihen, kuinka paljon opetuskokemusta opiskelijalla oli ennen koulutusta ja miten toimiva vuorovaikutus ohjaajan ja opiskelijan välille muodostui. Oman osaamisen reflektointi itsearvioinnin ja osaamisen osoittamisen kautta koettiin varsin haastavana, mutta myös osaamisperusteisen koulutuksen antoisimpana vaiheena. Osaamisperusteinen opiskelu toi enemmän vapauksia, mutta myös aikaisempaa enemmän vastuuta oman opintopolun rakentamisesta. Osaamisperusteisuuden idea näkyi osalla myös työelämässä koulutuksen jälkeen. Vaikka tutkimukseni tuloksia ei voida yleistää laajalti, uskon, että erilaisten kokemusten tarkastelu auttaa osaamisperusteisen koulutuksen kehittämistä ja arviointia.
Julkaisussa esitellään osaamisperustaisuuden toteuttamista korkeakouluissa eri puolella Suomea. Siinä tuodaan esille osaamisperustaisuuden moninaisuutta ja käytäntöjä korkea-asteella ja samalla laajennetaan ymmärrystä osaamisperustaisuudesta laajana toimintamallina lähtien osaamistavoitteista laajentuen henkilökohtaisiin osaamisen hankkimis- ja osoittamispolkuihin. Osaamisperustaisuuden ajatteluun johdatellaan kuvitteellisella tarinalla tulevaisuuden korkeakoulusta, jossa opiskellaan sujuvasti osaamisperustaisella otteella. Artikkeliin sisältyy osaamisperustaisuuden sanasto. Korkeakoulujen osaamisperustaisia käytäntöjä kuvaa yhteensä 12 artikkelia, jotka kaikki ovat konkreettisia kuvauksia koulutuksen eri tasoilta, tarjoten ymmärrystä ja hyviä käytänteitä osaamisperustaisuuden toteuttamiseen korkeakouluissa. Artikkelit on jäsennelty kuvauksen kohteen mukaan neljään osioon. Ensimmäisessä osiossa tarkastellaan osaamisperustaisuutta opiskelijan näkökulmasta. Toisessa osiossa kuvataan osaamisperustaisuuden näkymistä yksittäisissä opintojaksoissa. Kolmannessa osiossa kerrotaan osaamisperustaisuuden käytännöistä kokonaisten koulutusten tasolla. Viimeisessä osiossa näkökulmana on koko korkeakoulun osaamisperustaisuus.
Osaamisperustaisuus, autenttisuus, ubiikit oppimisen ympäristöt, geneeristen taitojen kehittyminen, into ja kyky oppia uutta sekä kehittää ja jakaa osaamista muuttuvissa ympäristöissä – tässä muutama esimerkki pyrkimyksistä, joita eri yliopistot painottavat opetussuunnitelmalinjauksissaan. Sanoista siis tekoihin – mutta miten? Opettajankouluttajina halusimme kääriä hihat ja luoda opintojaksoja, joissa pyrimme vastaamaan näihin vaatimuksiin. Tervetuloa kurkistamaan yhteen näistä, neljän opintopisteen Perusopetuksen toimintaympäristö ja koulun kehittäminen -opintojaksoomme.