Kaikki aineistot
Lisää
The main goal of this bachelor’s thesis is to research existing technologies which will use different solutions of hybrid reality especially from the viewpoint of product lifecycle. The main technology researched is augmented reality together with Digital Twin-concept. One of the objectives is to demonstrate potential use cases for augmented reality in product lifecycle environment and to consider the benefits of using the technology. Research question is “The benefits of using aug- mented reality and Digital Twin-concept in product lifecycle”. The thesis divides to three sections. The first section considers virtual reality applications, second section introduces Digital Twin-concept alongside Industry 4.0-concept. The third section intro- duces different use scenarios of these technologies from the viewpoint of the product lifecycle. The product lifecycle divides also into three main sections; planning, production and usage. The use of augmented reality along with Digital Twin was considered especially from the viewpoint of these three sections. Conclusions show that there are multiple potential use scenarios from the viewpoint of product lifecycle. The main benefits are adjustability, cost efficiency and shortened time to market. Con- clusions show also that using these technologies will require significant data management and it will create challenges for the use.
Virtsan irtosolututkimus on perustutkimus rakkosyöpädiagnostiikassa. Virtsan irtosolututkimusta käytetään myös rakkosyövän hoidon seurannassa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kuvallinen työohje TYKS-Sapa-Patologian laboratoriolle sytosentrifuginäytteitä varten. Lisäksi pyrittiin kehittämään laboratorion nykyistä sytosentrifugointitekniikkaa. Tässä opinnäytetyössä käytetyt näytteet olivat virtsanäytteitä, jotka oli analysoitu jo aiemmin. Tässä opinnäytetyössä virtsanäytteistä tehtiin erilaisilla laimennoksilla sytosentrifugivalmiste, ja valmistuneita laseja verrattiin alkuperäisiin näytelaseihin. Havaintojen pohjalta kehitettiin sytosentrifugointitekniikkaa ja tuotettiin kuvallinen työohje. Työohje tuli laatia, sillä TYKS-Sapa-Patologian laboratoriolla ei ollut ajankohtaista työohjetta sytosentrifugoinnin suorittamiseen. Menetelmän kehittäminen taas vaikuttaa positiivisesti näytelasien laatuun.
Tutkimus oli osa MTT:n ja Perunantutkimuslaitoksen (PETLA) yhteistutkimuksesta "Ruiskutustekniikan parantaminen perunaruton torjunnasta", jonka kenttäkokeissa selvitettiin eri ruiskutusmenetelmien käyttökelpoisuus perunaruton torjunnassa. Torjunta-aineen tunkeutumista perunakasvustoon mitattiin varsiston joukkoon asetetuilla vesiherkillä papereilla. Näiden analysoimiseksi tarvittiin tehokas menetelmä.Tutkimuksen päätavoitteeksi asetettiin kehittää käyttökelpoinen menetelmä vesiherkän paperin kuvaukseen ja analysointiin. Tutkimustavoite edellytti digitaalikuvauksen ja digitaalisen kuva-analyysin käyttöä. Valittu mittausmenetelmä testattiin ja kalibroitiin kokeissa, joissa vesiherkät paperit ja perunan lehdykät ruiskutettiin fluoresoivalla ruiskutusnesteellä. Nestemäärinä käytettiin 40, 100, 200, 300 ja 400 l/ha. Vesiherkistä papereista ja perunan lehdyköistä analysoitiin ruiskutusnesteen peittoasteet. Paperit ja lehdykät kuvattiin Olympus C-1400 L TM -digitaalikameralla ja kuvatiedostot analysoitiin Global Lab Image TM -analyysiohjelmalla. Tutkimustulosten mukaan peittoaste on vesiherkällä paperilla suurempi kuin lehdykän ylä- ja alapinnalla. Saadun aineiston avulla luotiin kaksi lineaarista mallia, joissa vesiherkän paperin peittoasteen avulla selitetään lehdykän pinnan peittoastetta. Malli A: y = 0,6246x + 0,2593 on paperin ja lehdykän yläpinnan peittoasteiden välille ja malli B: y = 0,7747x - 9,0085 paperin ja lehdykän alapinnan peittoasteiden välille. Mallit kuvaavat peittoasteita nestemäärillä 100 - 400 l/ha, kun paperin peittoaste on 15 - 75 %. Kehitetty kuvaus- ja analysointijärjestelmä on käyttökelpoinen. Työpäivän aikana kuvausjärjestelmällä voidaan ottaa 300 - 400 kuvaa tai analyysiohjelmalla voidaan analysoida noin 300 kuvatiedostoa päivässä. Menetelmää voidaan käyttää tulevissa ruiskutustutkimuksissa ja sitä on helppo kehittää päivittämällä kamera uudemmaksi ja tarkemmaksi. Tutkimuksessa havaittiin myös, että kasvinsuojeluaineiden peittoastetta, pisarakokoa ja annosmääriä tulisi selvittää jatkotutkimuksissa. Ruiskutustekniikasta voidaan kehittää ympäristöystävällisempi ja tehokkaampi vasta silloin, kun tiedetään tavoiteltu peittoaste ja pisarakoko.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena kehitettiin toimeksiantaja yritys X:lle digi-taalisen markkinoinnin markkinointisuunnitelma, joka pyrkii vuorovaikutukseen kuluttajien ja lähiruokatuottajien kanssa.. Tarkoituksena mahdollistettiin opinnäytetyön tuotoksen hyödyn-täminen toimeksiantajan liiketoimintasuunnitelman kehittämiseksi. Yritys X on lähiruokaan ja uudenlaiseen foodhub toimintamalliin perustuva startup yritys. Opinnäytetyön aikana keskeisenä viitekehyksenä käytettiin lähiruokaa, digitaalista markkinointia ja markkinointisuunnitelmaa. Viitekehyksessä käsiteltiin lähiruoan ja sen markkinoilla toimimisen nykytilannetta, digitaalista markkinointia ja sen eri markkinointikeinojen hyödyntämistä yrityksen toiminnassa sekä markkinointisuunnitelma. Näiden eri teorioiden ja niiden tulosten päätelmien avulla koottiin yritys X:lle digitaalisen markkinoinnin markkinointisuunnitelma liiketoiminnan kehittämiseksi. Mahdollisimman tehokkaan digitaalisen markkinoinnin markkinointisuunnitelman luomiseksi opinnäytetyössä hyödynnettiin menetelmiä. Menetelmiksi valittiin netscouting, kilpailija-analyysi, haastattelu ja PESTE -analyysi. Netscoutingin toimiessa näistä menetelmistä hyödyl-lisimpänä. Netscoutingin tuloksista tehtiin päätelmiä, joita yritys X:ssä pystyttiin hyödyntämään omassa digitaalisessa markkinoinnissa. Toimeksiantajalle laadittiin tuotos, joka on hyödyksi yritys X:n liiketoiminnan kehittämiseksi ja kehitettiin ehdotuksia digitaalisen markkinoinnin toteuttamiseksi. Teknologian kehittyessä nähtiin yritys X:n toiminnassa tärkeänä tiedostaa sen hetken tärkeimmät ja suosituimmat tek-nologiat, joita pystyttiin käyttämään digitaalisessa markkinoinnissa. Yhtenä kehittämisehdo-tuksena yritys X:lle annettiin mobiilisovelluksen kehittäminen. Sen avulla asiakkaiden elämää helpotettiin sekä yritys X:lle annettiin lisää digitaalisen markkinoinnin mahdollisuuksia.
Työssä perehdytään paikalliseen keskitettyyn lämmöntuotantoon ja lämpöyrittämiseen kokonaisuutena. Ensimmäiseksi perehdytään kaukolämpöverkkoon ja sen osiin. Asiaa käsitellään yleisellä tasolla. Lisäksi pohditaan alan nykytilaa, tulevaisuuden mahdolli-suuksia ja haasteita. Seuraavaksi käsitellään lämpöyrittämistä. Määritellään mitä läm-pöyrittäminen on ja mitkä ovat sen edellytykset. Selvitetään energiantuotannon koko ketju metsästä lämmön tuotantoon ja myyntiin. Tarkastellaan erityisesti lämpöyrityksen talouden kokonaisuutta ja liiketoimintamallia. Työn toisessa osassa perehdytään tarkemmin lämpöyrityksen talouden laskennalliseen puoleen. Selvitetään mistä yrityksen menot ja tulot koostuvat. Näiden tekijöiden pohjalta tehdään Excel-työkirja jonka avulla tarkastellaan näiden muutosten vaikutusta yrityksen tulokseen. Työn tavoitteena on olla työkalu lämpöyrityksen toiminnan tarkasteluun. Teoriaosan ja tehdyn Excel-työkirjan avulla voidaan suunnitella ja tarkastella lämpöyrityksen tek-nisiä ja taloudellisia tekijöitä. Työkirjaan syötettyjen arvojen perusteella voidaan tar-kastella muutosten vaikutusta yrityksen tulokseen.
Suomessa oli 2003 vain 13 luomuemakkosikalaa. Tuotannon laajentaminen vaatii tietoa riskeistä ja investointien tarpeesta. Projektin lähtötiedot koottiin haastattelemalla 9 luomuporsasyrittäjää henkilökohtaisesti. Suurin osa luomuemakkosikaloista oli pieniä, emakoita niissä oli keskimäärin 30. Emakot porsivat vuodessa keskimäärin 1,8 kertaa ja vieroittivat vuodessa keskimäärin 15,8 porsasta. Sikaloista osa oli vanhoja ja melko huonokuntoisia ja osa uusia, luomutuotantoa varten rakennettuja. Eniten korjausta vaativat kalusteet, varusteet, laitteet sekä sisäpuoliset seinärakenteet. Ilmanvaihto toimi sikaloissa melko hyvin, ja ilman kosteus, lämpötila ja ammoniakki-määrä olivat ohjearvojen mukaiset. Työpanos sikalaa kohti oli 10 tuntia päivässä: ruokintaan ja lannanpoistoon kului 50 % ajasta. Kuivikkeena käytettiin yleisimmin olkea. Yhdistelmätiloilla sikojen ruokinnassa käytettiin korkeintaan kahta rehua. Imettävät emakot saattoivat laihtua liikaa imetysaikana, koska rehu ei ollut tarpeeksi väkevää. Myös imetysrehun kivennäispitoisuudessa oli puutteita. Rehun ravintoainekoostumuksen puutteet rajoittivat myös porsaiden ja lihasikojen kasvua. Luomusikojen terveys oli pääosin hyvä ja sairauksien ennaltaehkäisystä huolehdittiin. Yhdistelmätuotannon yhteenlasketut tuotantokustannukset ovat luomutuotannossa noin 10 % suuremmat kuin tavanomaisessa tuotannossa. Tuotettua lihakiloa kohti luomutuotannon kustannukset ovat noin 37 % korkeammat. Tuotettua porsasta kohti kustannukset muodostuvat noin 51 % suuremmiksi kuin tavanomaisessa tuotannossa. Yhdistelmätuotannon kannattavuutta tarkasteltiin tuotettua lihakiloa kohti yrittäjänvoitto-tunnusluvulla. Luomutuotannossa päästään positiiviseen tulokseen, mutta tavanomaisessa tuotannossa yrittäjälle syntyy tappiota. Eniten luomutuotannon kannattavuutta paransivat suurelle peltoalalle maksettavat pinta-alatuet.
Tässä opinnäytetyössä järjestettiin jo aiemmin toteutetulle Scalable Inventory System -nimiselle inventaariojärjestelmälle käyttöönottotestaus, laadittiin koko järjestelmän kattava dokumentaatio ja otettiin järjestelmä käyttöön Oamkin tek-niikan yksikössä. Viivakoodipohjainen inventaariojärjestelmä koostuu kahdesta C#-kielellä kirjoitetusta yksiköstä, joista SIS Clientilla toteutetaan tuotteiden lainaus- ja palautustoiminnot ja SIS Managementilla hallitaan tuotteita, tuotekategorioita ja tuotteita varastoivia tiloja MySQL-tietokannassa. Tavoitteena oli lisäksi tunnistaa järjestelmän jatkokehitystarpeet. Ennen käyttöönottotestausta järjestelmä sisälsi sen toiminnan kannalta kriittisiä ohjelmavirheitä, jotka paikannettiin ja korjattiin. Käyttöönottotestaus suunniteltiin kattamaan kaikki SIS-yksiköiden perustoiminnot ja lukuisia erityistapauksia. Kolme testihenkilöä suoritti itsenäisesti kaikki testitapaukset ja täytti testauspöytäkirjat, joiden pohjalta laadittiin testausraportti. Testauksen tulosten varmistuttua tehtiin tarvittavat korjaukset ja järjestettiin järjestelmän käyttöönotto asentamalla tarvittavat laitteistot ja ohjelmat erääseen hanketilaan ja inventoimalla sen tuotteet järjestelmään. Lisäksi järjestelmästä laadittiin englanninkielinen tekninen dokumentaatio ja sitä tukeva Doxygen-dokumentointityökalulla generoitu tiivistelmä lähdekoodin rakenteesta. Opinnäytetyön tuloksena Scalable Inventory System saatettiin toimintakuntoon ja varsinaiseen käyttöön. Työn ohessa syntyi lukuisia kehitysideoita, joiden toteuttamista voidaan harkita tulevissa projekteissa. Avuksi uusille sovelluskehittäjille laadittiin kattava dokumentaatio, jonka avulla perehtyminen järjestelmän rakenteeseen on jatkossa helpompaa. Oheistuotteena syntyi myös ohje C#-ohjelmointikielen dokumentoinnista, jota hyödynnetään tulevissa projekteissa yhdenmukaistamaan lähdekoodin kommentointi- ja dokumentointikäytäntöjä.
Luomusikala Suomen olosuhteissa on ollut maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) rahoittama tutkimus- ja kehittämishanke, jossa on luotu maamme ilmasto-olosuhteisiin sopivia tuotantorakennusten toiminnallisia ja rakenteellisia malliratkaisuja. Mallit on etupäässä tarkoitettu perheviljelmäkokoon sopiviksi. Yhdistelmäsikaloita on 4 eri kokoluokkaa. Lihasikaloita on 5 eri mallia. 16 metrin vakiorunkoleveydelle suunnitelluissa yhdistelmäsikaloissa on tilat 40/64 emakolle ja 210/340 lihasialle. Seuraava kokoluokka on 96 emakon porsitussikala, jonka runkoleveys on 21 m. Mallista syntyy yhdistelmäsikala, kun porsitussikalan viereen rakennetaan jokin viidestä eri lihasikalamallista. Pelkät lihasikalat ovat 480 - 600 -paikkaisia, mutta paikkaluku voidaan valita vapaasti muuttamalla rakennuksen pituutta. 96-paikkaisesta yhdistelmäsikalasta on esitetty 192-paikkainen laajennusversio. Esitetyt rakennusratkaisut on suunniteltu Euroopan yhteisöjen neuvoston asetuksen (ETY) 2092/1 ja sen nojalla annetun eläintuotantoa koskevan neuvoston asetuksen 1804/1999 mukaisesti. Tuotannon ohjeiden soveltamisessa Euroopan unionin alueella esiintyy maakohtaisia eroja, jotka samalla heijastelevat kyseisten maiden vakiintuneita kasvatuskäytäntöjä ja myös ilmasto-olosuhteita. Tästä syystä keski-eurooppalaiset mallit eivät täysin suoraan sovellu Suomen olosuhteisiin. Erot ovat lähinnä rakennusten eristämis- ja lämmitystarpeissa sekä eläinten ulkoilumahdollisuuksissa vaikeiden sääolosuhteiden vallitessa. Suomessa sioilla on mahdollisuus ulkoilla vähintään toukokuun alusta lokakuun loppuun. Tavanomaiseen tuotantoon verrattuna keskeisimmät erot syntyvät suuremmista eläinkohtaisista pinta-alavaatimuksista ja ulkoilutilojen järjestämisestä. Näiden lisäksi emakoita ei saa kytkeä, porsimishäkit on kielletty. Karsinoissa sekä ulkoilualueilla tulee käyttää kuivitus- ja tonkimismateriaalia, yleisimmin olkea ja turvetta.
Every year software project failure costs huge sums of money, primarily due to the lack of appropriate project scope management (PSM). One of the major failure factors is the result of uncertain expansion or change in project scope, also known as scope creeping (SC). Furthermore, SC directly affects the project s budget, schedule, and finally the project quality. Studies have shown that the main causes of SC are ambiguous project scope, vague and incomplete requirements, and a lack of change control management. In addition to these, there are several other causes resulting in SC. As the causes change and emerge differently in different projects, not all of these could be determined in a single project. The main objectives of this thesis is to make an in-depth study on existing causes; explore several academic projects for any new causes; and establish the degree of impact by these causes in development process. Furthermore, it suggests software measurement metrics that support to minimize SC. To fulfill the aim of this thesis, a quantitative research methodology was chosen. A group of students who worked as project managers in various student projects, in a course conducted by the University of Tampere were, requested to fill in a set questionnaire. The collected data from this case study were then coherently analyzed and statistically compared with the data from past research to determine additional causes of SC. This thesis work identified additional causes such as insufficient resource allocation, lack of end-user involvement, ineffective communication, a change in customer needs, platform changes, and the addition of extra features as the major causes of SC. On the other hand, it suggested three metrics: balanced scorecard (BS), earned value management (EVM) and requirement metrics that support the minimization of SC. These metrics can minimize SC by improving the resources allocation, user involvement, and communication. These metrics can also handle the requirements and platform change request from the stakeholders.
The purpose of the thesis was to investigate the conditions for producing e-methanol and provide an overview of the current state of technology and production costs. The use of methanol is expected to increase significantly. E-methanol offers a carbon-neutral way to produce methanol, one of the most widely used chemicals globally, with significant poten-tial for reducing carbon emissions. The results revealed that there are mature technologies and capacities for both raw materials – renewable CO2 and green hydrogen – as well as for the acquisition and production of e-methanol. These technologies enable commercial-scale production already. Considering production costs, the electricity intensity of hydrogen production turned out to be the most significant factor, largely determining the price of e-methanol. Proton exchange membrane electrolysis (PEM) – soon to be largely commercialized after current state-of-the-art tech-nology alkaline electrolysis (AEL) – would improve efficiency and thus reduce electricity consumption, but investment costs can still be as high as double compared to AEL. The commercialization of the technology is expected to begin on a large scale in this dec-ade. Currently only one confirmed facility commercially produces renewable e-methanol, albeit on a relatively small scale. Several facilities producing entirely renewable e-methanol, as well as those reusing fossil carbon dioxide emissions, are in various stages of realization. It was acknowledged that despite the relatively high readiness of the technology, there are areas for improvement at every stage of the process. E-methanol attracts significant interest in scientific research. Commercialization is still slow but has begun.
Teknologia on muuttanut ratkaisevalla tavalla ihmisten työntekoa ja oppimista. Laitteistojen ja ohjelmistojen jatkuvan kehityksen tarkoituksena on ollut tehdä elämästä ja arjesta helpompaa, mutta se on tuonut mukanaan myös ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Ihmisten pyrkimykset selvitä tämän jatkuvasti kehittyvän tek- nologian mukana ovat aiheuttaneet teknostressiä, jolla tarkoitetaan suoraan tai epäsuoraan teknologian käytöstä johtuvia negatiivista vaikutuksia yksilöön. Teknostressin tiedetään aiheuttavan sekä psykologista, fyysistä että käyttäyty- misellistä kuormitusta. Tieto- ja viestintäteknologia on siis muuttanut työnteon kaavoja ja tuonut mukanaan uusia vaatimuksia. Työympäristössä teknostressil- lä on vaikutusta esimerkiksi tuottavuuteen ja organisaatioon sitoutumiseen. Tässä tutkielmassa tarkasteltiin teknostressin aiheuttajia ja seurauksia, sekä esi- teltiin keinoja, joilla sitä voidaan vähentää ja estää. Organisaatioiden keinoja ovat lieventävät mekanismit, kun taas yksilö käyttää erilaisia strategioita selviy- tyäkseen teknostressistä. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja se on jaettu neljään osaan: johdantoon, kahteen käsittelylukuun sekä yhteenvetoon ja johtopäätöksiin. Keskeisimpänä tuloksena todettiin, että teknostressi on moni- muotoinen ja ajankohtainen ilmiö, jota tulee tarkastella kuormitusta aiheuttavi- en tekijöiden ja niitä estävien mekanismien kautta. Nykypäivänä teknologialla on korvaamaton rooli ihmisten elämässä, joten sen voidaan ajatella vaikuttavan jollain tasolla jokaiseen yksilöön. Tästä syystä teknostressin lieventäminen eri- tyisesti organisaatioissa on hyvin tärkeää. On myös tärkeää tunnistaa keinoja, joilla yksilö voi vaikuttaa omaan stressikokemukseensa.
Tiivistelmä MTT on tehnyt tämän tutkimuksen yhteistyössä VTT:n rakennus- ja yhdyskuntatekniikan kanssa. Tutkimuksessa selvitettiin yhdeksän lypsykarjapihaton ja kolmen sikalarakennuksen kosteus- ja lämpötilaolosuhteita vuoden kestäneellä mittauksella. Olosuhdeselvityksen tarkoituksena oli saada tietoa siitä, millaisiin sisäilmastorasituksiin uusien suurten kotieläinrakennusten rakenteet ja pintamateriaalit joutuvat. Sisäolosuhteisiin näyttivät vaikuttavan kunkin kohteen ilmanvaihtojärjestelmän tekninen toimivuus ja toimintaperiaate. Ilmanvaihdon määrässä oli tuntuvia puutteita. Kotieläinrakennusten ullakko-onteloiden tuulettumisessa oli puutteita. Tutkimuksessa todettiin, että etenkin talviolosuhteissa suhteelliset sisäkosteudet olivat niin suuria, että homeen synty ja esiintyminen oli todennäköistä. Lahovaurioiden syntyriski oli vähäinen. Tutkimuksen toisessa vaiheessa kehitettiin konehallien, lypsykarjapihattojen ja sikaloiden toiminnalliset pohjaratkaisumallit, jotka vastaavat kotieläintilojen lähitulevaisuuden rakennustarpeita. Pohjaratkaisuihin tutkittiin ja määriteltiin uusia, vähän käytettyjä puumateriaaleihin perustuvia runkorakennemalleja. Uusiksi runkotekniikoiksi konehalleihin suositeltiin naulalevytekniikkaan perustuvaa kolminivelristikkokehää sekä amerikkalaisperäistä postframe-runkoa. Pihatoihin ja sikaloihin suositeltiin kerto- tai liimapuista kolminivelkehää, vetotangollista ansasristikkoa sekä liimapuista, kolmiaukkoista pilari-palkkirunkoa. Kehitetyt runkorakennejärjestelmät ovat teollisesti esivalmistettavia tyyppiratkaisuja, jotka voidaan tarvittaessa toimittaa tuoteosatoimituksena valmiiksi asennettuna. Kaikki kehitetyt runkotyypit ovat itsensä jäykistäviä, jolloin niitä voidaan käyttää pitkissä rakennuksissa ilman poikittaisia väliseiniä tai jäykistereivauksia.
Arbetet fungerar som en undersökning av möjligheter för implementering av virtuella informationsteknologilösningar för slutanvändare på Svenska Litteratursällskapet i Fin-land med beaktande för litteratursällskapets behov, förväntningar och nuvarande infra-struktur. Främst tas i beaktande det redan anskaffade virtuella servermiljön och erfaren-heter av dess användning och uppsättningsskede. Eftersom virtualisering är ett relativt nytt begrepp och få företag i dagens läge har erfarenhet av denna teknologi är det nöd-vändigt att noggrant undersöka olika funktionsprinciper och lösningar inom denna tek-nologi. Arbetet är indelat i fyra delar varav den första delen beskriver främst nuvarande infrastrukturen och problem som sällskapet förväntar att kunna lösa med hjälp av vir-tualisering. Del två presenterar de mest centrala komponenter som de olika virtualise-ringslösningarna använder sig av. Del tre går in på helheter som de största leverantörer erbjuder för tillfället och del fyra utvärderar hur dessa lösningar passar för sällskapet. Syftet med detta arbete är att ge en överblick av helheten inom virtualiseringsteknologin och hjälpa Svenska litteratursällskapet inför vidare undersökningar, eventuell anskaff-ning och i bruk tagning av virtueliseringteknologi. Huvudsakligen kan man dela in mo-derna virtualiseringslösningar in i tre olika kategorier, dessa är applikationsvirtualisering, delvis virtualisering och full virtualisering. Alla dessa kategorier har egna för och nackdelar, men dock är ingen av dessa kategorier överlägsen. Arbetet går genom lös-ningar som är utvecklade av företagen Microsoft, Citrix och VMware samt behandlar lösningarna med öppen källkod utvecklade i Linux miljön. Arbetet är främst en littera-turstudie men baserar sig även på erfarenhet från det redan anskaffade virtuella servmil-jö.This thesis works as a research for possibilities of implementation of virtualization in-formation technologies at Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) with considerations of the organization’s needs, expectations and current infrastructure. Current, already ac-quired server virtualization solution and the experience of its implementation are taken into account. Because of virtualization is a relatively new technology it is necessary to research different functionality principles and solutions of it. The thesis is divided into four parts of which the first part primarily describes the current infrastructure and prob-lems which SLS is expecting to solve using virtualization. Part two presents the most cen-tral components which different virtualization solutions are using. Part three goes into complete solutions which are offered by the largest suppliers at the moment and part four evaluates how these solutions fit for SLS. The main purpose with this thesis is to give a view of virtualization technologies and help SLS to begin further research possible acqui-sition and commissioning of virtualization technology. Mainly one can divide modern virtualization solutions into three different categories, those are application virtualization, partial virtualization and full virtualization. All these categories have own advantages and disadvantages though none of them is superior to another. The thesis describes solutions manufactured by Microsoft, Citrix and VMware, also solutions with open source code developed in Linux environment. The thesis is mainly a literature study but also bases on experience of the already acquired virtual server environment.
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia haptisten eli tuntoaistiin perustuvien käyttöliittymi-en tuomia mahdollisuuksia sekä kehitystyön nykyistä tilaa maailmalla. Lähdemateriaa-lina käytettiin internetistä löytyviä tutkimuksia ja muita kirjallisia lähteitä. Ihminen käyttää tuntoaistiaan jokapäiväisessä elämässä. Tuntoaisti on tärkein aistimme, mutta sen hyödyntäminen on tietotekniikassa ollut vähäistä verrattuna näkö- ja kuuloaistiin. Ihmisen tuntoaisti on todella tarkka, ja se kykenee erottamaan paljon erilaisia tuntopa-lautteita toisistaan. Haptisella eli tuntoaistiin perustuvalla teknologialla ja sen eteen teh-tävällä tutkimustyöllä yritetään tehdä tuntoaistin hyödyntämisestä osa jokapäiväistä tek-nologiaa. Haptisia laitteita on kehitetty ja alaa on tutkittu runsaasti ympäri maailmaa. Nykypäivänä tavalliset ihmiset törmäävät haptiikkaan esimerkiksi puhelimen tai peliohjaimen vä-ristessä. Kallis tutkimus ja laitteiden valmistus on ajanut haptiset käyttöliittymät lähinnä yritys- ja opetuskäyttöön, eikä tavallisille kuluttajille suunnattuja läpimurtoja ole vielä muutamaa yksinkertaista ratkaisua lukuun ottamatta tapahtunut. Haptiikka on vasta lapsenkengissä ja löytämässä tietään jokapäiväiseen elämäämme. Laitteiden ja erilaisten tuntopalautteiden kehitys jatkuu ja yhä useampi kannettava laite tulee sisältämään jonkunlaista haptista teknologiaa. Tulevaisuudessa voimme hyvinkin käyttää sykemittareita, jotka värisevät kun syke on liian matala tai korkea asetettuun tavoitteeseen verrattuna, tai pitää ranteissamme pieniä rannekkeita, jotka värisevät esimerkiksi GPS-laitteen ohjaamana, kun tulossa on risteys tai kun ajamme ylinopeutta.