Kaikki aineistot
Lisää
The authors design and demonstrate a process for carrying out design science (DS) research in information systems and demonstrate use of the process to conduct research in two case studies. Several IS researchers have pioneered the acceptance of DS research in IS, but in the last 15 years little DS research has been done within the discipline. The lack of a generally accepted process for DS research in IS may have contributed to this problem. We sought to design a design science research process (DSRP) model that would meet three objectives: it would be consistent with prior literature, it would provide a nominal process model for doing DS research, and it would provide a mental model for presenting and appreciating DS research in IS. The process includes six steps: problem identification and motivation, objectives for a solution, design and development, evaluation, and communication. We demonstrated the process by using it in this study and by presenting two case studies, one in IS planning to develop application ideas for mobile financial services and another in requirements engineering to specify feature requirements for a self service advertising design and sales system intended for wide audience end users. The process effectively satisfies the three objectives and has the potential to help aid the acceptance of DS research in the IS discipline.
EU:n tietosuojalainsäädäntö uudistui 24.5.2016, kun yleinen tietosuoja-asetus astui voimaan ja lakia aletaan soveltaa käytännössä kahden vuoden siirtymäajan jälkeen 25.5.2018. Tämä yleinen tietosuoja-asetus on merkittävä uudistus, joka esittelee monia lisäyksiä ja tarkennuksia vanhaan henkilödirektiiviin ja tutkielman kirjoittamisen ajankohtana siirtymäaika on jo käynnissä. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja tutkielman varsinaisena tarkoituksena oli selvittää, pystyykö tunnettu tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä -standardi, ISO/IEC 27001:2013, vastaamaan yleisen tietosuoja-asetuksen moniin vaatimuksiin. Toisin sanoen tarkoituksena oli vertailla standardin ja asetuksen vaatimuksia toisiinsa ja näin yrittää selvittää pystyvätkö organisaatiot käyttämään kyseistä standardia työkaluna yrittäessään valmistautua lähestyvään lakiuudistukseen. Tutkielmassa esiteltiin myös lukijalle sekä tämä standardi että yleinen tietosuoja-asetus pääpiirteissään. Vertailussa selvisi, että ISO/IEC 27001:2013, vastaa monilta osin yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksia, mutta ei kuitenkaan täysin niiden ollessa eri kokonaisuuksia ja standardi toimii parhaiten yhtenä tärkeänä rakennuspalikkana kohti täyttä vaatimustenmukaisuutta.
Digitaalinen raha ja maksujärjestelmä Bitcoin on herättänyt paljon huomiota viime vuosina. Elektronisen liiketoiminnan toimijat ovat kuitenkin olleet hitaita hyväksymään Bitcoinin maksuvälineenä. Syynä tähän on sen kyseenalainen maine ja riskit. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena oli selvittää Bitcoinin hyödyt ja haitat elektronisessa liiketoiminnassa. Toisena tavoitteena oli selvittää, miten Bitcoinia on ehdotettu kehitettäväksi, jotta siitä tulisi varteenotettavampi maksuväline. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Bitcoinin tärkeimmiksi hyödyiksi havaittiin muun muassa alhaiset transaktiokustannukset etenkin mikromaksumarkkinoilla ja sen pohjalla olevan teknologian tarjoamat jatkokehitysmahdollisuudet. Suurimmiksi haitoiksi havaittiin valuutan taloudelliset heikkoudet, eli korkea volatiliteetti ja deflaatio, sekä tietoturvariskit kauppapaikoilla, mitkä hankaloittavat sen käyttöä maksuvälineenä. Bitcoinille löydettiin kuitenkin lähdekirjallisuuden pohjalta useita kehitysehdotuksia. Keskeisimpänä havaintona huomattiin, että nykyisellään Bitcoinin heikkoudet haittaavat sen laajempaa käyttöä elektronisessa liiketoiminnassa ja jättävät sen vahvuudet osittain varjoonsa.
Tässä tutkielmassa esitellään esineiden internetin hyötyjä yksilölle turvallisuuden näkökulmasta. Aihe on tärkeä, sillä esineiden internet on nopeasti ja jatkuvalla tahdilla kasvava ilmiö, joka tulee väistämättä vaikuttamaan huomattavasti nykyiseen ja tulevaan yhteiskuntaan. Kehittyvien teknologioiden ansiosta lähitulevaisuudessa lähes jokainen esine voidaan yhdistää internetiin, mikä mahdollistaa valtavan potentiaalin esineiden internetin hyödyntämiselle. Tutkielmassa keskitytään esineiden internetin mahdollistamiin yksilön turvallisuushyötyihin. Tutkimuskysymyksenä on mitä eri turvallisuushyötyjä yksilö saa esineiden internetistä ja miten ne parantavat yksilön turvallisuutta. Tutkielmassa turvallisuushyötyjä tarkastellaan neljästä näkökulmasta: turvallisuushyödyt liikenteessä, terveydenhuollossa, kotona ja yksilön henkilökohtaiset turvallisuushyödyt. Tutkielmassa huomioidaan myös esineiden internetin ongelmat, kuten ongelmat yksityisyyden suojaamisessa ja tietoturvassa. Tutkielma on tehty kirjallisuuskatsauksena ja aineisto tutkielmaa varten on kerätty pääasiassa IEEE Xplore ja Google Scholar –hakukoneilla sekä Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannasta. Tutkielmassa esitellään kattava määrä erilaisia turvallisuushyötyjä yksilölle ja kerrotaan miten eri hyödyt vaikuttavat yksilön turvallisuuteen. Tutkielmassa selvisi että saavutetut hyödyt toteutuvat pääasiassa neljällä tavalla. Nämä neljä tapaa ovat tietojen kerääminen, tietojen analysointi, tiedon välitys esineiden välillä ja esineiden välittämä tieto yksilölle. Näiden avulla yksilö saa arvokasta tietoa turvallisuuden kannalta sekä itsestään että ympäristöstään. Lisäksi yksilö voi tehdä turvallisuuttaan tukevia päätöksiä esineiden internetin avulla saamiensa tietojen perusteella tai luottaa siihen, että esineet osaavat toimia itsenäisesti yksilön parhaaksi. Parhaimman hyödyn esineiden internetistä saadaan, kun jokaista neljää tapaa käytetään yhdessä.
Pelillistäminen ja lisätty todellisuus ovat nousseet suuriksi trendeiksi nykyajan yritystoiminnassa. Teknologiat tuovat tuoretta lähestymistapaa rutiininomaisiin tehtäviin ja luovat mielekkyyttä työtehtäviin. Uusien teknologioiden hyödyntämisen suunnittelun ajankohtaisuus lähenee, koska diginatiivit ovat siirtymässä työelämään ja heidän tarpeet työtehtävissä eroavat vanhemmista ikäluokista. Liiketoimintaprosessit toimivat tutkielman näkökulmana ja pelillistämisen sekä lisätyn todellisuuden avulla pyritään parantamaan liiketoimintaprosesseja. Kirjallisuuskatsauksessa tutkittiin pelillistämisen ja lisätyn todellisuuden mahdolli- suuksia liiketoimintaprosessien parantamisessa. Tutkielman kirjallisuuden han- kinta suoritettiin AISEL, IEEE Xplore Digital Libraryn ja Google Scholarin kirjastoista. Lopputuloksena kirjallisuuskatsauksessa pelillistämisen ja lisätyn todellisuuden avulla pystytään luomaan arvoa ja tehostamaan laajalti erilaisia liiketoimintaprosesseja ja organisaation toimintaa.
Tänä päivänä yhä useampi kuluttaja suorittaa ostoksensa verkkokaupassa, ja verkon välityksellä tapahtuva liiketoiminta on kasvanut. Tämä on lisännyt itsenäisten verkkokauppojen määrää, joilla ei ole fyysistä kivijalkaliikettä. Näiden itsenäisten verkkokauppojen menestymisen kannalta on erittäin tärkeää, että kuluttajat kokevat niitä kohtaan ensiluottamuksen tunnetta. Muuten kuluttajan mielenkiinto verkkokaupan vaihtamista kohtaan kasvaa. Ilman ensiluottamuksen tunnetta kuluttaja ei uskalla luovuttaa verkkokaupalle omia henkilökohtaisia tietojaan, jonka takia hän ei halua asioida verkkokaupan kanssa. Ensiluottamuksen tutkiminen on mielenkiintoista, koska perinteisen luottamuksen tarvitsemaa vaiheittaista kanssakäymistä ei ehdi muodostumaan, vaan kuluttaja joutuu heti ensimmäisessä kanssakäymisessä luovuttamaan itsesään paljon henkilökohtaista informaatiota, kuten osoite- ja luottokorttitiedot verkkokaupalle. Ensiluottamuksen tuntu onkin tärkeää uusien asiakkuussuhteiden luomiseksi. Uudet asiakkuussuhteet taas ovat elinehto menestyvälle verkkokaupalle. Tutkimuksessa otettiin kirjallisuuskatsauksen keinoin selvää, millä tekijöillä kuluttajalle voidaan luoda ensiluottamuksen tunnetta. Tutkimuksessa huomattiin, että ensiluottamusta voidaan rakentaa verkkokaupan erikoispiirteistä laajennetun markkinan, informaation määrän, henkilökohtaisen kokemuksen, kasvojen puuttumisen ja turvallisuuden tunteen ulottuvuuksissa. Tulevaisuudessa ensiluottamuksen kontekstissa olisi tärkeää tutkia eri tekijöiden yhteisvaikutuksia, sekä tarkempien kuluttajaryhmien kokemaa ensiluottamusta. Tämän lisäksi tutkimuksessa huomattiin, että niin verkkokaupan kuin ensiluottamuksenkin käsitteen määrittely kaipaa päivittämistä.
Projektiviestintää ja yritysjärjestelmien käyttöönottoa on tutkittu viime vuosikymmenien aikana paljon. Tutkimustuloksissa on niin eroja kuin yhtäläisyyksiäkin, mikä johtuu siitä, että käyttöönoton onnistumiselle on vaikea asettaa tarkkoja raja-arvoja ja sitä on vaikea määritellä. Tämä tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja sen tarkoituksena oli arvioida, miten viestinnällä voidaan vaikuttaa yritysjärjestelmien käyttöönoton onnistumiseen. Tutkielman tarkoitus on auttaa muutosagentteja muutoksenhallinnassa arvioimalla eri viestinnän näkökulmia ja sen avulla luoda uusia mahdollisuuksia muutoksenjohtamiselle. Tutkielmassa määriteltiin myös käyttöönottoon liittyvät sidosryhmät sekä käyttöönoton kannalta olennaiset, kriittiset menestystekijät. Tutkimustuloksena löydettiin, että viestinnällä voidaan vaikuttaa yritysjärjestelmien käyttöönoton onnistumiseen. Ymmärtämällä, miten eri sidosryhmien välillä tulee viestiä ja osallistamalla loppukäyttäjää päätösprosessiin, pystytään tarvittavalle järjestelmälle asettamaan kattavat vaatimukset, jotta järjestelmä vastaa käyttäjän tarpeita.
Tämä kandidaatintutkielma on tutkimus digitalisaation vaikutuksesta kau-punkisuunnitteluun. Tutkimus on tehty kirjallisuuskatsauksena, jossa tarkastellaan ensin digitalisaatiota terminologisesti ja ilmiötasolla. Digitalisaatio on käsitteenä vielä suhteellisen uusi ja vakiintumaton, joten siitä on pyritty eri lähteiden ja kontekstien avulla saamaan kattava kuva ja käsitys informaatioteknologisena tekijänä ja ilmiönä. Digitalisaatio liittyy käsillä olevaan valtavaan tiedon määrän kasvuun, jota on vaikea jäsentää ja analysoida. Tätä tietoa voidaan kutsua massadataksi. Kaupunkisuunnittelu puolestaan on yhteiskunnallisesti säännelty ja tarkasteltu tekijä, joka on kaupunkien kehitystä määräävä ja kontrolloiva tekijä. Kaupunkisuunnittelu ottaa huomioon kaikki kaupungin asukkaat, sekä palvelut, joita puolestaan tuottavat esimerkiksi yritykset. Näille kohderyhmille on tarkoitus luoda optimaalisin ympäristö toimia ja kehittyä turvallisesti. Näiden kahden kokonaisuus voidaan yhdistää kaupunkisuunnittelun digitalisaation käsitteeksi, joka merkitsee digitaalisuutta hyödyntävän teknologian avulla tehtävää suunnittelua kaupungin alueella. Tämä tutkimus tarkas-telee tämän käsitteen lähtökohtia ja tulevaisuutta. Tutkimus on toteutettu kirjallisuuskatsauksella keräämällä aineistoa tietojärjestelmätieteelle relevan-teista julkaisuista. Teknologia on ihmisyhteisöjen pitkään hyödyntämä väline saavuttaa parempi elintaso ja hyvinvointi, kehittämällä apuvälineitä robotii-kan ja automatisaation avulla. Digitalisaation tuomat teknologiset välineet, kuten esineiden internet, tekoäly, massadata, robotisaatio, paikannus- ja valvontateknologiat, sekä sosiaalinen media hyödyttävät kaupunkisuunnittelun kohteita, kuten liikennettä, palveluita ja liiketoimintaa, terveydenhuolto, hallinto, talous ja teollisuus, sekä infrastruktuuri. Tutkimus hyödyttää kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneita kansalaisia, yhteisöjä, kaupunkeja ja erilaisia palveluntarjoajia, jotka toimivat älykkään kaupunkikokonaisuuden yhteydessä. Lisäksi tutkimus pyrkii nivoutumaan osaksi tietojärjestelmätieteen kokonaisuutta, tuottaen relevanttia ja oleellista informaatioteknologista tietoa. Tutkimus valaisee digitalisaation kohteita erinäisten oleellisten teknologioiden kautta, joiden avulla digitalisaation vai-kutus kaupunkisuunnittelussa selkiytyy.
Tämän kandidaatin tutkielman tarkoituksena oli selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla minkälaisia vaikutuksia digitalisaatiolla on yrittäjyyteen. Jotta näitä vaikutuksia pystyttiin löytämään, tutkielmassa pureuduttiin ensin digitalisaation ja yrittäjyyden määritelmiin. Digitalisaation katsotaan tarkoittavan uusien teknologioiden käyttöönoton aiheuttamaa muutosta ihmisten, yritysten ja yhteiskunnan toiminnassa. Yrittäjyyttä puolestaan määritellään erilaisilla yrittäjään liitettävillä piirteillä, kuten innovatiivisuudella ja toiminnoilla, kuten yrityksen perustamisella. Kirjallisuuskatsauksen tuloksena selviää, että digitalisaatio tuo yrittäjyyteen lukuisia uusia mahdollisuuksia ja helpotuksia aina yrityksen perustamisesta liiketoiminnan kansainvälistämiseen. Suurimmiksi digitalisaation aiheuttamiksi haasteiksi kirjallisuuskatsauksen perusteella löydettiin digitalisaation huomiotta jättäminen sekä digitaalisen toimintaympäristön kansainvälisyyden aiheuttama kilpailun suuri määrä.
Internetin myötä syntyneet digitaaliset kanavat, kuten hakukone, sosiaalinen media ja verkkosivut ovat muuttaneet tapaamme etsiä tietoa ja käyttäytyä kuluttajina. Kuluttajakäyttäytymisen muuttuessa myös yritysten markkinointikeinojen on muututtava, jotta he voivat pysyä mukana kilpailussa asiakkaista. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten digitalisaatio ja digitaaliset kanavat ovat vaikuttaneet kuluttajakäyttäytymiseen, miten ne ovat muuttaneet kuluttajan ostoprosessia sekä miten digitalisaatio on muovannut perinteisiä markkinointikeinoja. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Tutkielmassa käsitellään digitalisaatiota markkinoinnin näkökulmasta ja vertaillaan kuluttajien sekä yritysten tapaa hyödyntää digitaalisia kanavia ostoprosessin eri vaiheissa. Tutkimustuloksena todetaan digitalisaation vaikuttaneen ostokäyttäytymisen muutokseen tarjoamalla uusia kanavia kuluttajien hyödynnettäväksi. Kuluttajan ostoprosessissa käydään edelleen läpi samat vaiheet, mutta digitaalisten kanavien avulla prosessia pyritään nopeuttamaan tarjoamalla eri palveluita prosessin eri vaiheisiin. Tutkimustuloksena todetaan myös, että perinteisten markkinointikeinojen tilalle on kehitetty uusia toimintatapoja, jotka hyödyntävät digitaalisia kanavia tuottaakseen arvoa asiakkaille.
Nykyaikaisessa liiketoimintaympäristössä organisaatioiden tulee olla joustavia. Joustavuuden tarve ilmenee monella tavalla – organisaatioiden tulee pystyä sopeuttamaan sekä toimintansa luonnetta että toimintatapojaan, sekä tilapäisesti että pysyvästi, sekä ennakoitavissa että ennakoimattomissa tilanteissa. Liiketoimintaprosessisuuntautuneisuus ja Business Process Management (BPM) ovat viime aikoina olleet merkittäviä paradigmoja organisaatioiden johtamisessa ja saaneet tunnustusta keinoina parantaa organisaatioiden suorituskykyä. On kuitenkin epäselvyyttä siitä, kuinka yhteensopivia perinteiset BPM-metodit ovat joustavuuden vaatimusten kanssa. Tällä eksploratiivisella kirjallisuuskatsauksella on kaksi tavoitetta. Ensimmäiseksi tutkimuksessa perehdytään liiketoimintaprosessien ja -ympäristöjen ominaispiirteiden moninaisuuteen erityisesti joustavuuden tarpeen näkökulmasta. Toiseksi perehdytään joustavuuden problematiikkaan johtamisen eri tasoilla (strategisella, rakenteellisella ja operatiivisella tasolla). Tutkimuksen johtopäätöksenä joustavuuden tarpeen todetaan olevan yksi tekijöistä erityyppisten liiketoimintaprosessien johtamisen lähestymistapoja valittaessa. Lisäksi tutkimus esittelee joitakin BPM-konsepteja, joiden avulla liiketoimintaprosessien joustavuutta johtamisen eri tasoilla on mahdollista tukea.
Esineiden internetin laitteiden määrä on jatkuvasti kasvussa ja niiden hyödyt koskettavat kaikkia yhteiskuntamme jäseniä. Valitettavasti samanaikaisesti myös onnistuneiden kyberhyökkäysten määrä on kasvussa ja se uhkaa esineiden inter-netin luotettavuutta. Tämän takia onkin tärkeää tutkia, minkälaisia uhkia esinei-den internet kohtaa ja kuinka näiltä uhkilta voitaisiin suojautua. Tutkielmassa käsitellään esineiden internetin laitteita, mitä kyseiset laitteet ovat, kuinka ne toi-mivat ja miten ne ovat suojattu. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja sen lähteinä on käytetty pääsääntöisesti akateemisten julkaisujen artikkeleita. Tutkielmassa selvisi esineiden internetin kyberturvallisuuden erityispiirteitä. Näitä ovat fyysisten laitteiden fyysinen suojaamattomuus, langattoman kommu-nikoinnin tuomat ongelmat, sekä useiden esineiden internetin laitteiden heikko laskentateho. Vaikka kirjallisuuden avulla löydettiinkin useita erilaisia uhkia esi-neiden internetille, ei näille uhkille löytynyt samassa mittakaavassa ratkaisuja.
Tutkielma on kirjallisuuskatsauksena toteutettu kandidaatintutkielma, jonka tutkimusaihe ja -otsikko on sosiaalisen median negatiiviset vaikutukset käyttä- jälle. Negatiivisia vaikutuksia tutkittiin vapaa-ajan käytön näkökulmasta. Sosiaalinen media on tullut nopeasti tärkeäksi ja välttämättömäksi osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää, ja sen jatkuva läsnäolo vaikuttaa sen käyttäjiin negatiivisella tavalla. Negatiivisten vaikutusten tutkimisella ihmiset tulisivat enemmän tietoiseksi sosiaalisen median aiheuttamista haittavaikutuksista ja siitä, miten ne kontrolloivat ja muuttavat heidän elämäänsä. Tutkimuksessa etsittiin vastauksia tutkimuskysymyksiin, jotka laadittiin tutkimusprosessin alussa. Tutkimuskysymykset asettivat kehykset tutkielman aineiston hankintaan ja läpikäyntiin. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: Mitä negatiivisia vaikutuksia sosiaalisen median vapaa-ajan käyttö aiheuttaa käyttäjälle ja mistä ne johtuvat? Ja miten negatiiviset vaikutukset ovat kehittyneet sosiaalisen median lisääntymisen myötä? Tutkimustuloksiksi löydettiin lukuisia erilaisia negatiivisia vaikutuksia, jotka johtuivat pääosin älypuhelimen liiallisesta käytöstä tai älypuhelinriippuvuudesta. Tulokset jaettiin kahteen eri ryhmään: psyykkisiin ja sosiaalisiin. Psyykkisiä vaikutuksia olivat ahdistus, stressi ja kehonkuvan ja syömisen häiriöt. Lisäksi löydettiin suhteellisen uusia oireita ja ilmiöitä, kuten nomofobia, paitsi jäämisen pelko sekä teknostressi. Sosiaalisiin vaikutuksiin kuuluivat negatiiviset vaikutukset liittyen ihmissuhteisiin ja ihmisten väliseen kommunikaatioon, kuten sosiaalinen yliannostus, sosiaalinen vertailu ja puhelimella loukkaaminen. Negatiivisten vaikutusten kehitykseen vaikutti sosiaalisen median jatkuva ja lisääntyvä käyttö, mikä on selvästi aiheuttanut ihmisille uusia huolenaiheita ja ongelmia.
Pienet ja keskisuuret yritykset joutuvat yhä enenemissä määrin kyberhyökkäyksen kohteeksi. PK-yrityksen päätöksenteko keskittyy yrityksen toimitusjohtajalle ja häntä avustaville avainhenkilöille, joiden tietämys ei aina riitä kattamaan yrityksen kyberturvallisuutta. Johtuen pienestä henkilöstömäärästä ja suurista suhteellisista koulutuskustannuksista, PK-yritykset suhtautuvat epäröiden henkilöstön kouluttamiseen kyberturvallisuuden alalla. Kyberturvallisuuden näkökulmasta PK-yritystä uhkaavat useat eri toimijat, joiden motiivit ja toimintatavat vaihtelevat. Yleisimpinä hyökkäystapoina ovat tietojenkalasteluviestit, erilaiset huijausyritykset sekä haittaohjelmat. Pystyäkseen vastaamaan uhkiin, on yrityksen tunnistettava tietoturvapoikkeamat ja suhtauduttava niihin niiden vaatimalla vakavuudella. Yrityksen on tunnistettava sille tärkeät hyödykkeet ja suojattava ne niiden kriittisyyden mukaisesti. Samalla yritykseltä vaaditaan tietoturvallisen työskentelyn mahdollistamiseksi johdon tukea, johdonmukaista tiedottamista sekä jatkuvaa kouluttamista tietoturva-asioissa.
Mobiililaitteista on tullut monille käyttäjilleen ensisijainen alusta käyttää tietotekniikkaa. Tämä on nostanut esille kysymyksen siitä, kuinka mobiililaitteita ja mobiilisovelluksia tulisi suunnitella, jotta ne olisivat käytettävyydeltään parempia. Yleensä mobiilisovellusten käyttäjät ovat vähemmän teknologiaorientoituneita kuin perinteisten työpöytäsovellusten käyttäjät. Tämän takia käytettävyydellä on merkittävä rooli siinä, jatkaako käyttäjä mobiilisovelluksen käyttöä vai ei. Tämän tutkimuksen tavoitteena on esitellä, kuinka mobiilisovellusten käytettävyyttä voidaan arvioida. Tutkimus sisältää kirjallisuuskatsauksen, jossa esitellään keskeisimpiä käytettävyyden arviointimenetelmiä sekä käytettävyyden osa-alueita. Kirjallisuuskatsauksen lisäksi tutkimukseen on sisällytetty meta-analyysi, jossa pyritään nostamaan esille, mitä käytettävyyden osa-alueita ja arviointimenetelmiä käytetään tyypillisesti mobiilisovellusten käyttöliittymiä arvioitaessa. Olennaisimpia tuloksia tutkimuksen kannalta oli, että yleisimpiä käytettävyyden tutkimusmenetelmiä ovat käyttäjäkyselyt ja yleisimmin tutkitut käytettävyyden osa-alueet ovat tyytyväisyys, tehokkuus sekä toimivuus.
Teknologian kehitys on johtanut teollisuuden toimialan muutokseen, jota pidetään neljäntenä teollisena vallankumouksena. Teollisten prosessien automatisoituminen ja älykkäiden laiteverkkojen mahdollistama reaaliaikaisen informaation hyödyntäminen luovat yrityksille mahdollisuuden toiminnan tehokkuuden parantamiseen ja kilpailuedun saavuttamiseen. Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tarkastella vaikutuksia ja hyötyjä, joita teollisen internetin ratkaisut ovat tuoneet kunnossapidon liiketoimintaan. Tutkielmassa perehdytään teollisen internetin käsitteeseen sekä teolliseen kunnossapitoon, ja lopuksi vertaillaan mitä vaikutuksia näiden yhdistymisestä on toimialalle. Teollinen internet mullistaa koko kunnossapidon liiketoimintaa ja sen osa-alueita, mutta tässä tutkielmassa keskitytään enimmäkseen liiketoiminnallisiin ja taloudellisiin hyötyihin. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, ja teoriapohja perustuu luotettaviin vertaisarvioituihin tieteellisiin lähteisiin. Tutkimuksessa on käytetty sen käytännönläheisen ja taloudellisten hyötyjen näkökulman vuoksi myös joitakin kaupallisia lähteitä. Tutkimustuloksena havaittiin, että teollisen internetin mahdollistamien ratkaisujen hyödyntämisellä on positiivisia vaikutuksia useilla eri kunnossapidon alueilla, ja yrityksen on mahdollista saavuttaa kilpailuetua näiden hyötyjen avulla. Keskeisimmät hyödyt löytyivät taloudellisen merkityksen osa-alueelta ja niistä tärkeimpinä voidaan pitää kustannusten optimointia ja taloudellisten vahinkojen ehkäisemistä sekä tuottavuuden ja tehokkuuden kasvamista.
Tietoyhteiskunnan aikana syntynyttä sukupolvea kutsutaan useilla eri termeillä, joista yksi vaihtoehtoinen nimitys on diginatiivit. Diginatiivit määritellään useimmiten 1980-luvun jälkeen syntyneeksi sukupolveksi, jotka ovat varttuneet teknologian parissa. Oletuksena vaikuttaa olevan, että teknologian käyttö on kyseiselle sukupolvelle vaivatonta. Tämän tutkielman päätavoitteena oli selvittää kirjallisuuskatsauksella, ketkä lukeutuvat diginatiiveihin ja onko nimitys sopiva kuvaamaan nykyistä nuorten sukupolvea. Lisäksi tarkasteltiin diginatiivien todennettua teknologiaosaamista ja syvennyttiin digisukupolven sosiaalisen median käyttöön. Aihe koettiin merkitykselliseksi kyseisen sukupolven ominaisuuksien oikein ymmärtämiseksi. Johtopäätöksenä todettiin, että diginatiivien alkuperäinen määritelmä on saanut osakseen paljon kritiikkiä. Täten puhuttaessa nyky-yhteiskunnan nuorista diginatiiveina ei ole syytä määritellä heidän olevan automaattisesti teknologisesti taitavia. Yhtenäistä teknologiaosaamista ei ole riittävästi todennettu, mutta sen sijaan sosiaalisen median käyttö osoittautui nuorten keskuudessa olevan hyvin suosittua.
Lisätty todellisuus eli AR (englanniksi augmented reality) lisää todellisuuteen virtuaalisen elementin. Vähittäiskaupan markkinointiviestinnässä lisättyä todellisuutta on käytetty useiden vuosien ajan vahvistamaan brändikokemusta. Lisätty todellisuus mahdollistaa mukaansatempaavan markkinoinnin ja lisää asiakkaiden uskollisuutta. Lisättyä todellisuutta voi hyödyntää neljän paradigman kautta, jotka ovat aktiiviset painotuotteet ja pakkaukset, virtuaalipeilit, virtuaali-ikkunat ja paikannusta käyttävät AR-sovellukset. Lisätyn todellisuuden sisältö, käyttäjät, kohdeyleisö, sivulliset ja taustatekijät ovat viisi asiaa, joiden pohjalta suunnitellaan optimaalinen AR-kampanja. Esimerkiksi vaatteiden myynnissä tarvitaan erittäin kehittynyttä tietokonenäköä ja suuria määriä dataa. AR-järjestelmät tuovat mukanaan uusia tietoturva- ja yksityisyysongelmia, jotka tulisi ratkaista mieluiten ennen kuin AR yleistyy. AR-sisältöjen erilaiset variaatiot vaihtelevat sen suhteen, millaisilla kehitysalustoilla ne voi toteuttaa. Aktiiviset painotuotteet ja tuotepakkaukset voidaan toteuttaa hyvin monella eri alustalla kuten AR-selainten kehitystyökaluilla tai ohjelmistoprojektina. Muut paradigmat toteutetaan lähinnä ohjelmistoprojektina.
Opiskelu verkko-oppimisympäristöissä on lisääntynyt yhä enemmän viime vuosina. Samaan aikaan opiskelumuodon murros on esittänyt uusia haasteita oppilaitoksille: kuinka integroida tehokkaasti tätä uutta teknologiaa osaksi opettamista? Eräänä ratkaisuna ongelmaan on esitelty oppimisen analytiikka, jossa verkko-oppimisympäristöt käyttävät big dataa osana oppimisen ja opettamisen tehostamista. Tutkielmassa esitellään eri tapoja hyödyntää big dataa osana opetusta ja oppimista, arvioidaan niiden hyötyjä ja verrataan niitä perinteisen verkko-oppimisen esittämiin haasteisiin. Tuloksina ilmaantui kolme päätapaa käyttää big dataa osana verkko-oppimisympäristöjä: datan visualisaatio ja ennusteet, suositusjärjestelmät sekä oppimisympäristöjen personointi. Näiden päähyötyinä esiteltiin mm. paranneltu päätöksenteko sekä oppimisen ja opettamisen tehostaminen kerätyn datan pohjalta. Perinteisiin verkko-oppimisen haasteisiin se vastasi mm. monipuolisemmalla ympäristön käytöllä ja jatkuvalla ympäristön kehityksellä. Tutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena.
Organisaatiot jaetaan usein julkisiksi ja yksityisiksi. Talous jaetaan myös julkiseksi ja yksityiseksi sektoriksi. Ei ole yksimielisyyttä siitä, onko sektorien välillä merkittäviä eroja niissä toimimisen kannalta. Jos tällaisia eroja on olemassa, ne voivat vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi menetelmien siirrossa sektorien välillä. Jotkin menetelmät, kuten ketterät menetelmät, ovat osoittaneet toimivuutensa yksityisellä puolella, mutta niitä ei ole tutkittu julkisessa kontekstissa. Tästä huolimatta niiden käyttö on aloitettu julkisella puolella niiden onnistuvuuden tuoman houkuttelevuuden ansiosta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää julkisen sektorin informaatioteknologisten projektien piirteitä, jotta niiden huomiointi onnistuu menetelmien räätälöinnissä. Tutkimus toteutetaan kirjallisuuskatsauksena. 15 piirrettä löydetään, joista 11 vähintään kahdesti mainittua analysoidaan tarkemmin. Piirteiden väliset yhteydet selvitetään, ja niistä luodaan kokonaiskuva. Piirteiden joukot, joissa kaikki piirteet liittyvät toisiinsa, selvitetään. Näiden joukkojen kautta yksittäisten piirteiden merkitys monimutkaisessa verkostossa selkenee, ja julkisella sektorilla vaikuttavia korkeamman tason monitekijäisiä ilmiöitä saadaan selville. Tutkimuksen tuloksia, rajoitteita ja jatkotutkimusaiheita analysoidaan.
Tutkielmassa tarkastellaan kognitiivisen tietojenkäsittelyn teknologiaa ja kuinka sen käyttöönotto terveydenhuollon eri osa-alueilla vaikuttaa palveluihin ja prosesseihin. Kognitiivisen teknologian merkitystä terveydenhuollossa kartoitetaan sote-uudistuksessa asetettujen tavoitteiden kautta ja siihen yhdistetään ennakoivan terveydenhuollon näkökulma. Tutkielmassa käsitellään terveydenhuoltoon kohdistuvia muutoksia digitalisaation kautta. Kognitiivinen tietojenkäsittely pyritään selittämään teoriatasolla ja sen tueksi haetaan esimerkkejä terveydenhuollossa jo käytössä olevista tai suunnitelluista prosesseista sekä IBM Watson yhteistyön tarjoamista tutkimussuunnitelmista. Tutkielmalla pyritään tarjoamaan monipuolinen katsaus kognitiivisten teknologioiden nykyisellään tarjoamista kehitys-, käyttö- ja sovellusmahdollisuuksista sekä antamaan yleiskuva IBM Watson teknologiasta.
Verkkokauppa on alati kasvava tapa tehdä kauppaa. Luonteeltaan se eroaa perinteisistä kivijalkakaupoista hyvässä ja pahassa. Valtava kansainvälinen kilpailu verkkokaupan alalla pakottaa verkkokauppiaat miettimään tarkoin sitä, millä tavoin asiakkaan ostoaikomus herätetään. Tämä kandidaatintutkielma käsittelee verkkokaupan käytettävyyttä. Tutkielmassa pyritään selvit-tämään, miten käytettävyys vaikuttaa verkkokauppojen menestymiseen. Tutkielma suoritetaan kirjallisuuskatsauksena, joka pohjautuu sekä verkkokauppaa että käytettävyyttä käsittelevään kirjallisuuteen. Verkkokauppa on suhteellisen uusi ilmiö, joten sitä koskevaa kirjallisuutta ei tarvitse liiemmin karsia pois. Tutkielmassa keskitytään pelkästään kuluttajaverkkokaupan käsittelyyn, sillä muuten käsiteltävä näkökulma olisi liian laaja. Tutkittaessa käytettävyyden vaikutusta verkkokaupan menestymiseen esille nousi neljä seikkaa, joista kukin vaikuttaa osaltaan asiakkaiden ostoaikomukseen. Näitä olivat asiakkaan kokema hyödyllisyys, helppokäyttöisyys, luotettavuus sekä sen sisältämät riskit. Käytettävyyssuunnittelun avulla voidaan osaltaan vaikuttaa näihin kaikkiin seikkoihin. Hyväksi havaittu käytettävyys vaikuttaa lisäksi myös asiakkaan verkkosivustolle antamaan lojaaliuteen. Tämä tutkielma on suunnattu eritoten verkkokauppiaille sekä verkkokauppojen sidosryhmille, kuten esimerkiksi asiakkaille ja sijoittajille.
Esineiden internetin luoma heterogeeninen ympäristö voi aiheuttaa ihmisille useita erilaisia yksityisyysuhkia, koska tiedonkeruu esineiden internetissä on erittäin laajaa ja passiivista. Tiedonkeruu kohdistuu usein yksilöiden henkilökohtaisiin tietoihin, mikä voi olla vahingollista heidän yksityisyydellensä. Yritykset voivat hyödyntää näitä tietoja useilla liiketoimintansa osa-alueilla. Yritysten näkökulmasta esineiden internet luo uusia tehokkaita mahdollisuuksia kerätä ja hyödyntää asiakasdataa, mikä voi vaikuttaa vahvasti yksityisyysuhkien realisoitumiseen. Tämä kandidaatin tutkielma käsittelee esineiden internetin ja asiakasdatan luomia uhkia yksityisyydelle yksilön näkökulmasta. Tutkielma toteutetaan kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona käytetään tieteellisiä julkaisuja aiheesta. Esineiden internetin yksityisyysuhkia yksilölle tarkastellaan ensin yleisellä tasolla, minkä jälkeen perehdytään tarkastelemaan näitä uhkia asiakasdatan näkökulmasta. Jotta asiakasdatan näkökulmaa voidaan ymmärtää, yritysten asiakasdatan keruuta ja hyödyntämistä tarkastellaan osana tätä tutkielmaa.
Tämän tutkielman aiheena on sosiaalinen manipulointi, tietoturvan ihmiselementti ja sen huomioon ottaminen ja hyökkäysten ehkäiseminen yrityksen tai organisaation tietoturvassa. Sosiaalisella manipuloinnilla tarkoitetaan tutkielman kontekstissa tietojärjestelmän käyttäjiin kohdistuvaa manipulointia, jonka tavoitteena on informaation keruu tai tietojärjestelmään murtautuminen. Aihetta on tärkeää tutkia, sillä useat tietoturva-asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että merkittävin tietojärjestelmän tietoturvauhka on sen käyttäjät ja heidän tietoturvallisuuden näkökulmasta tekemät inhimilliset erehdykset. Sosiaalinen manipulointi kohdistuu juuri tähän tietoturvan heikkouteen. Tutkielman tuloksena on, että sosiaalinen manipulointi on tehokas strategia hyökkääjälle käyttäjien tietoisuuden puutteen ja käyttäytymisen ennalta-arvattavuuden johdosta. Sosiaalista manipulointia voidaan käyttää muun muassa kalastelusähköposteissa, puhelimitse tai kasvokkain tapahtuvassa keskustelussa. Sen torjumiseen auttaa käyttäjien tietoisuuden lisääminen esimerkiksi koulutuksen avulla, tietoturvallisuuden rakentaminen monelle eri kerrokselle ja huolellisesti tehdyt, selkeät tietoturvalinjaukset. Tutkielma on tyypiltään kirjallisuuskatsaus.
Tässä tutkielmassa käsitellään sosiaalista mediaa yrityksen sisäisen viestinnän välineenä. Yritykset ovat ottaneet sosiaalisen median osaksi ulkoista viestintäänsä, kuten markkinointia. Vähitellen sosiaalinen media on kuitenkin valtaamassa alaa myös yritysten sisäisestä viestinnästä. Aiheen tutkiminen on mielenkiintoista aiheen ajankohtaisuuden vuoksi. Esimerkiksi Suomessa suurissa yrityksissä on otettu käyttöön sosiaaliseen mediaan pohjautuvia sisäisen viestinnän järjestelmiä. Aiheesta löytyy kuitenkin hyvin vähän tutkimustuloksia; tämä tekee aiheen tutkimisesta entistä tärkeämpää. Tutkielmassa pyritään vastaamaan kirjallisuuden avulla kysymyksiin siitä, mitä ominaisuuksia sisäisellä viestinnällä on olemassa ja mitä näistä ominaisuuksista sosiaalisella medialla on. Päätutkimuskysymyksenä on näiden johdannainen, eli miten sosiaalinen media toimii sisäisen viestinnän työkaluna. Tutkielmassa havaittiin, että sosiaalinen media on hyvin monimutkainen käsite, ja tämän vuoksi sille on vaikea löytää yksiselitteistä määritelmää. Tutkielmassa havaittiin myös, että sosiaalisen median käyttöönotolla sisäisessä viestinnässä on aiempien tutkimusten perusteella enemmän haasteita kuin suoranaisia hyötyjä. Tämä luo mielenkiintoa jatkotutkimuskysymysten pohtimiselle.
ERP-järjestelmät ovat yrityksen menestyksen kannalta tärkeä osa, etenkin isoissa yrityksissä. Niiden tarkoituksena on käsitellä, kerätä, analysoida ja tuottaa dataa yrityksen tarpeisiin. ERP-järjestelmien ongelmana on korkeat lisenssikustannukset ja niiden tarvitsema kallis infrastruktuuri. Pilviteknologian kehitys on tuonut mahdollisuuden myös pienille- ja keskisuurille yrityksille hankkia ERP-järjestelmä. Pilvipohjaiset ERP-järjestelmät ovat kustannustehokkaita, joustavia ja helposti skaalautuvia, joten ne soveltuvat erityisen hyvin pienille yrityksille. Tässä kandidaatintutkielmassa, joka on tehty kirjallisuuskatsauksena, on tarkoitus tehdä vertailua perinteisen ERP-järjestelmien ja pilvipohjaisten ERP-järjestelmien välillä. Vertailun lähtökohtana on ei-toiminnalliset ominaisuudet. Tuloksena saatiin, että pilvipohjaisten ERP-järjestelmien etuna on helppokäyttöisyys, implementointiaika, skaalautuvuus ja helppo päivitettävyys. Kun taas perinteisten ERP-järjestelmien etuna voidaan pitää datan parempaa hallittavuutta, tietoturvaa sekä versionhallintaa. Tutkielmassa päädyttiin myös johtopäätökseen, että perinteiset ERP-järjestelmät vastaavat edelleen isojen yritysten tarpeisiin paremmin, kuin pilvipohjaiset ERP-järjestelmät. Pil-viteknologioiden ja sen myötä pilvipohjaisten ERP-järjestelmien kehitys on kuitenkin niin nopeaa, että vuosien saatossa pilviohjaiset ERP-järjestelmät voivat olla parempi vaihtoehto myös isoille yrityksille.
Digitalisaatio on integroitunut osaksi kaikkea nyky-yhteiskunnissa, ainakin län-simaissa, eikä kulutusympäristö ole poikkeus. Muuttuva kulutusympäristö asettaa uusia haasteita niin yksilöille, kuin organisaatioillekin käynnissä olevan digitaalisen muutoksen aikana. Muutokset ovat nopeita ja laajoja. Teknologia sekä niiden sovellukset kehittyvät ennennäkemättömällä vauhdilla, joka johtaa myös tuotteiden ja palveluiden nopeaan kehittymiseen sekä uusien ideoiden ja konseptien syntymiseen. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään, mitkä ovat digi-talisaation merkittävämpiä muutoksia yksilön kuluttajakäyttäytymiselle ja tar-kastelemaan niiden merkittävyyttä. Tutkimus toteutettiin kirjallisuuskatsauk-sena ja siinä käytettiin lähteiden hakuun pääasiassa kahta elektronista kirjastoa sekä erityisen hyväksi katsottujen lähteiden lähdeluetteloita. Digitalisaatiolla havaittiin olevan merkittävä vaikutus kulutusympäristöön ja sen kautta kulut-tajien kulutustyyleihin, päätöksentekoon sekä käyttäytymisen motiiveihin.
Kryptovaluutta Bitcoinista on kasvanut sen kymmenvuotisen historiansa aikana merkittävä vaihtoehtoisvaluutta, joka on saanut aikaan valtavan, globaalin ilmiön. Ihmiset, yritykset eivätkä yhteiskunnat kuitenkaan ymmärrä Bitcoinin historiaa, tarkoitusta saati teknologiaa, mikä johtaa monenlaisiin väärinkäsityksiin tästä virtuaalivaluutasta. Tässä kirjallisuuskatsauksena toteutetussa kandidaatintutkielmassa tarkasteltiin kryptovaluutta Bitcoinin historiallista kehitystä sen alkuvuodesta 2008 vuoteen 2018 asti. Historian tunteminen on tärkeää, kun pyritään ymmärtä-mään nykypäivää. Tutkielmassa pystyttiin käymään läpi Bitcoinin koko histo-ria aivan sen alkuvuosista asti, koska Bitcoinin ensiaskeleet on dokumentoitu suhteellisen hyvin. Tämä oli mahdollista, koska Bitcoin on vielä suhteellisen tuore vaihtoehtoisvaluuttana ja ilmiönä. Tutkielman keskeisinä tuloksina havaittiin, että Bitcoin on kasvanut ja kehittynyt valtavasti niin taloudellisesti, sosiaalisesti kuin teknisestikin. Bitcoin on kasvattanut arvoaan, jakautunut eri valuutoiksi sekä kasvattanut tunnettavuuttaan joka puolella maailmaa. Bitcoinilla on kuitenkin edessään lukuisia haasteita, jos se aikoo jatkaa kasvuaan kohti vakavasti otettavaa virtuaalivaluuttaa, jolla voitaisiin käydä kauppaa isossa mittakaavassa globaalisti.
Tässä tutkielmassa kerättiin aineistoa kirjallisuuskatsauksena vastauksena kysymykseen: ”Miten yritykset voivat hyödyntää sosiaalista mediaa asiakkuudenhallinnassaan?”. Tutkielman on tarkoitus hyödyttää yrityksiä tarjoamalla tietoa sosiaalisen median käyttömahdollisuuksista. Aineiston keruun jälkeen tulokset on esitetty tutkielman pääluvussa ja koottu ristiintaulukkoon. Ristiintaulukossa on kaksi näkökulmaa: sosiaalisen median hunajakennoteoria ja Zablah, Bellenger ja Johnston:in asiakkuudenhallinnan viisiosainen teoria. Sosiaalisessa mediassa yritys pystyy tutustumaan henkilökohtaisesti asiakkaaseen ja tämän tarpeisiin, muokkaamaan identiteettiään ja brändiään, hallitsemaan itseään koskevaa keskustelua, levittämään tietoa nopeasti, erottamaan markkinointisegmenttejä ja seuraamaan asiakkaiden välistä kommunikaatiota. Suhteiden ja ryhmien hyödyntäminen sosiaalisessa mediassa tarvitsee lisää tutkimusta.
Tämä kandidaatin tutkielma käsittelee esineiden internetin käyttöä vakuutusyhtiöiden analytiikassa. Tutkielma toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena alan kirjallisuudesta, hyödyntäen tietokantoja kuten AISeL, IEEE ja Google Scholar. Tutkielmassa perehdytään esineiden internetin teknologiaan, arkkitehtuuriin sekä sovelluksiin pohtien teknologian mahdollisia hyödyntämiskohteita. Tämän jälkeen selvitetään analytiikan ja massadatan käsitteitä sekä elementtejä, ja tutkitaan analytiikan käyttöä vakuutusyhtiöissä. Viimeisenä pohditaan esineiden internetin synnyttämän datan hyödyntämistä vakuutusyhtiöiden analytiikassa. Tutkimukseen ei saatu selkeää vastausta johtuen niukasta tieteellisestä tutkimusmateriaalista vakuutusyhtiöihin liittyen. Kuitenkin tutkimuksen muilla osa-alueilla selvinneiden tietojen perusteella voidaan olettaa, että esineiden internetin laitteiden yleistyminen tulee lisäämään vakuutusyhtiöiden käytössä olevan datan määrää, jolloin voidaan tuottaa yksityiskohtaisempia analyyseja. Tämän lisäksi muiden alojen murros tulee vaikuttamaan välillisesti vakuutusyhtiöiden liiketoiminnan prosesseihin ja vakuutustuotteiden sisältöihin.