Kaikki aineistot
Lisää
Luovien alojen yritystoiminta kasvaa jatkuvasti. Näillä toimialoilla on globaaleja vaikutuksia niin sosiaaliseen kehitykseen kuin innovaatioiden ja talouden edistämiseen. Luovilla aloilla on paljon kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia, joilla voitaisiin parantaa myös Suomen kilpailukykyä maailmalla. Haasteita luovien alojen osaajille ja yrittäjille asettaa liiketoimintaosaamisen puute. Yritystoiminnan aloittaminen, kasvuyrittäjyys ja yhteistyöverkostojen luominen koetaan monesti vaikeaksi. Luovien alojen tuki- ja kehittäjäverkostot ovat sekavia eikä apua osata hakea valtakunnallisilta tahoilta. Helsingin kaupungin elinkeinopalvelu on järjestänyt Luova kohtaamispaikka – tapahtumaa keväällä 2010 Helsingin kaupunginkirjaston Kohtaamispaikalla, Lasipalatsissa. Tapahtuma on ollut osa muita elinkeinopalvelun luovien alojen osaajille ja yrittäjille suunnattuja palveluita. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, millaiselle palvelulähtöiselle tapahtumalle on tarvetta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selkeyttää ymmärrystä tapahtumasta osana palveluita ja osoittaa case-tapahtuman avulla, millaisia tarpeita palvelulähtöiselle tapahtumalle käytännössä on. Tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena 9.-17. kesäkuuta välisenä aikana sähköisellä kysymyslomakkeella. Tutkimukseen vastasi lopulta 61 perusjoukkoon kuuluvaa, luovien alojen osaajaa ja yrittäjää. Kokonaistutkimuksesta ja pienestä näyteaineistosta johtuen tutkimuksesta saaduilla tuloksilla ei voitu tehdä koko perusjoukkoa koskevia yleistyksiä. Sen sijaan tutkimustulosten avulla voidaan tunnistaa tapahtumalle asetettuja tarpeita ja niitä voidaan käyttää suuntaa antavasti tapahtuman suunnittelu- ja toteutustyötä tehtäessä. Tutkimustulosten tarkastelussa löytyi selkeitä tapahtumalle asetettuja tarpeita. Kyselyyn vastanneista 48 (4 %) koki mahdollisuuden verkostoitumiselle tärkeäksi osaksi tapahtumaa. Samoin suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että tapahtumassa käsiteltävien teemojen ja aihealueiden tulisi liittyä liiketoimintaosaamisen kartuttamiseen. Käytännössä vastaajat halusivat oppia ja saada uutta tietoa tapahtumaan osallistuessaan. Tapahtuman lisäpalvelut, kuten kahvila- ja ravintolapalvelut sekä teemaan liittyvän taustamateriaalin saatavuus osoittautuivat tulosten tarkastelussa vähemmän tarpeellisiksi. Sähköposti koettiin tärkeäksi kanavaksi tapahtumaan liittyvässä viestinnässä. Vastaajan taustamuuttujilla, kuten iällä tai asuinpaikalla ei ollut merkittävää vaikutusta annettuihin vastauksiin. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että yleinen asenne tapahtumaa kohtaan oli positiivinen. Tapahtumalle asetetut tärkeimmät tarpeet, verkostoitumisen mahdollisuus ja uutta tietoa tuovien teemojen käsitteleminen, tulisi tulevaisuudessa pystyä tyydyttämään. Ulkoisista viestintäkanavista erityisesti sähköpostia tulisi hyödyntää tulevaisuudessa. Tapahtuman lisäpalveluille, kuten kahvila- ja ravintolapalveluille ei tällä hetkellä ole suurta tarvetta, eikä näiden sisällyttäminen tapahtumaan toistaiseksi ole välttämätöntä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin käyttöön vaivaisenluuleikkaukseen meneville potilaille näytettävää videomateriaalia. Videomateriaaliin sisällytettiin tietoa niistä leikkauksen jälkeisistä toimenpiteistä, jotka mahdollistavat normaaliin kävelyyn palaamisen. Opinnäytetyön tavoitteena oli yhtenäistää ja nykyaikaistaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin potilasohjausta vaivaisenluuleikkauksen jälkeen. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka teoriaosuus koottiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen pohjalta. Opinnäytetyössä tarkasteltiin leikkausmenetelmän valinnan, varvassidonnan, hoitokengällä kävelyn ja erityisharjoitteiden merkitystä normaaliin kävelyyn palaamiselle vaivaisenluuleikkauksen jälkeen. Tulokset osoittivat, että leikkausmenetelmän valinnalla ja leikkauksen jälkeisillä toimenpiteillä on merkitystä normaaliin kävelyyn palaamisen kannalta vaivaisenluuleikkauksen jälkeen. Yksilöllisesti valittu leikkausmenetelmä korjaa virheasennon jopa pysyvästi. Jo pelkkä virheasennon korjautuminen parantaa jalkaterän toimintaa kävellessä, mutta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen päästäkseen potilaan tulee sitoutua leikkauksen jälkeisiin toimenpiteisiin. Oikein tehty varvassidonta tukee isovarpaan suoraa asentoa leikkauksen jälkeen niin kauan, että leikkausalueen rakenteet kestävät jälleen normaalia kuormitusta. Hoitokengän käyttö mahdollistaa leikatulle raajalle varaamisen ja edistää siten kävelyn normalisoitumista. Lihaksia vahvistavien ja nivelten liikkuvuutta parantavien harjoitteiden avulla jalkaterän toimintaa voidaan parantaa kävelyn aikana. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää, millä tavalla ja kuinka paljon toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena kuvattuja videoita käytetään Pirkanmaan sairaanhoitopiirin potilasohjauksen tukena. Jos videomateriaalia aletaan tulevaisuudessa käyttää yhä enemmän potilaiden ohjaukseen, olisi hyödyllistä tutkia tarkemmin videoitujen oppaiden tuomaa lisäarvoa potilaille esimerkiksi kirjallisiin ohjeisiin verrattuna. Kokonaan uuden näkökulman aiheeseen saa perehtymällä vaivaisenluun konservatiiviseen hoitoon operatiivisen hoidon sijaan.
Yrityksen laadukkaan toiminnan arvioimiseen tarvitaan mittareita ja toimintajärjestelmän laatimisen avulla saadaan selville yrityksen resurssit ja toimintatavat. Metallcenter Finlandin laadunhallintajärjestelmän laatimisessa lähdettiin liikkeelle tutkimalla, mitä on hyvä laatu ja laadukas toiminta. Näiden avulla haluttiin laatia Metallcenterille laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Yrityksen toiminta jaettiin laatustandardin ISO 9001 mukaisesti prosesseihin, joista tunnistettiin ydin- ja tukiprosessit. Nämä prosessit ja niiden vaikutus toisiinsa määritettiin tarkasti. Prosessit määrittelemällä saatiin myös määritettyä laatumittarit. Tärkein asia, joka tuli laaduntarkastelussa esiin, on asiakkaan tarpeen tyydyttäminen samalla tavalla joka kerta. Prosessit määrittelemällä tunnistettiin mahdolliset ongelmakohdat ja saatiin yhtenäinen käytäntö koko yritykselle eri prosesseihin. Laadunhallintajärjestelmän laatimisen jälkeen Metallcenter Finland keskittyi ympäristöasioihin. Yrityksen ympäristökuorma mitattiin ja päätettiin toimenpiteet ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Ympäristöjärjestelmä perustuu ISO 14001 -standardiin. Metallcenter on ottanut toimintakäsikirjan käyttöön toimintansa perustaksi.
Lähtökohtana Majoitus- ja ravitsemisalan esimies koulutuksen käynnistämiseen Sedu Aikuis-koulutuksessa oli, käytännönläheisen esimieskoulutuksen puuttuminen Etelä-Pohjanmaan alu-eelta. Tiivis yhteistyö työelämän toimijoiden kanssa toi esille koulutustarpeen suorittavassa työssä toimiville suurtalous- ja ravintolaesimiehille. Oppilaitoksessa toimii majoitus- ja ravitsemisalan seurantaryhmä, jonka puitteissa myös kartoitettiin alan toimijoiden koulutustarpeita. Työelä-mältä saatu viesti oli selkeä, esimieskoulutus, joka antaa valmiuksia käytännön työhön, on tarpeellinen. Sedu Aikuiskoulutuksessa on jo pitkään koulutettu eri alojen esimiehiä yhdessä moniammatil-lisessa ryhmässä, Esimiesareenassa. Tavoitteena on palvella Etelä-Pohjanmaan alueen eri-laisia ravitsemisalan työpaikkoja, kehittää majoitus- ja ravitsemisalalla toimivien esimiesten ammattitaitoa sekä laajentaa Sedu Aikuiskoulutuksen majoitus- ja ravitsemisalan koulutustarjontaa. Tämän työn tavoite on prosessoida jo käynnistettyä koulutusta ja löytää sen myötä uusi näkökulma koulutuksen edelleen kehittämiseksi. Käytännössä majoitus- ja ravitsemisalan esi-mieskoulutuksen liitettiin Esimiesareenaan onnistuneesti. Esimieskoulutusten yhteinen teematarjonta soveltui majoitus- ja ravitsemisalalle ennakoitua paremmin ja uudet esimiesopis-kelijat liittyivät ryhmään vaivatta. Ensimmäiset majoitus- ja ravitsemisalan esimiehet valmistuivat tänä keväänä. Työ on toteutettu vetoketjuperiaatteella, koska käytetty tietoperusta vastasi hyvin työelämän käytäntöjä ja nivoutui luontevasti yhdeksi kokonaisuudeksi. Työ selkeytti koulutuksen tavoitteita ja toi esille sisältöjen ajanmukaisuuden. Yhteistyö majoitus- ja ravitsemisalan toimipaikkojen kanssa auttoi tunnistamaan työelämän tarpeet, koulutuksen tarpeellisuuden ja yhteistyön tärkeyden näyttötutkintojen joustavassa toteutuksessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa taideterapeuttisia ryhmätapaamisia lyhytaikaisen psykososiaalisen tuen tarpeessa oleville aikuisille. Tarkoituksena oli saada kokemuksellista tietoa siitä, minkälainen hyötysuhde taideterapeuttisilla menetelmillä on psykososiaalisen kuntoutuksen osana. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Tutkimusote tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimusote. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin kyselylomakkeita ja ohjaajan havainnointia sekä näiden analysointia. Toiminnallinen osuus järjestettiin yhteistyössä Porin kaupungin perusturvan aikuisten vastaanoton kanssa. Aikuisten vastaanotto tarjoaa psykososiaalista tukea lyhytaikaiseen tarpeeseen. Ryhmätoiminta taideterapeuttisine sisältöineen oli tämän opinnäytetyön toiminnallinen osuus. Teoriaosuudessa käsiteltiin taideterapiaa ja sen käyttöä psykososiaalisena kuntoutusmuotona sekä ryhmätoimintaa, vaikuttavuutta ja kokemuksellisuutta. Näiden teoria-osuuksien ja toiminnallisen ryhmätoiminnan pohjalta tehtiin päätelmiä ja pohdintoja taideterapeuttisen ryhmätoiminnan kokemuksellisuuden vaikutuksista. Kyselylomakkeiden ja ohjaajan havainnointien perusteella voidaan sanoa, että taideterapeuttinen ryhmätoiminta soveltuu hyvin aikuispsykososiaaliseen työhön ja sillä on positiivista vaikuttavuutta kuntoutumiseen.
Käsittelen opinnäytetyössäni oppimiani maskeerausosaston eri työprosesseja, miten ja miksi ne ovat tärkeitä ja miten ne liittyvät itse maskeeraukseen. Avaan tekstissäni mistä työ mielestäni lähtee liikkeelle ja miten esituotannossa valmistaudutaan kuvauksiin. Tämän prosessin lopputulos toteutuu toisen ihmisen iholle. Väitän siis, että maskeeraajan tulee olla empaattinen, ja osata lukea niin näyttelijää kuin muita työryhmäläisiäkin. Kerron myös minkälainen suhde maskeeraajalla olisi hyvä olla näyttelijöihin sekä muihin työryhmäläisiin ja mitä on hyvä kuvauspaikan settikäyttäytyminen eli ”setiketti”. Haluan pohtia, miten parantaisin omaa ammatillista osaamistani. Lisäksi hain aiheeseen ulkopuolista näkemystä haastattelemalla kahta kokenutta maskeeraajaa. Opinnäytetyöni on suunnattu elokuvamaskeerauksesta kiinnostuneille ja se sopii vaikkapa löyhäksi ohjenuoraksi, mutta siitä on varmasti hyötyä myös muille työryhmän jäsenille.
Ensimmäinen kosketukseni flamencotanssin saloihin tapahtui aikuisiälläni 2008 Jyväskylän Flamencoyhdistyksen opetustunneilla. Se oli voimakas alkupiste johdattamalla minut intohimoiseen flamenconmaailmaan, niin Suomessa kuin Espanjassa. Flamencotanssi on aina merkinnyt minulle voimaannuttavaa ja eheyttävää taiteellista tilaa ylläpitämällä minun sisäistä luovuutta toimintakykyisenä. Se on muokannut minua vuosien varrella kestämään elämänkolhuja ja antamaan supervoimia jaksaa aina niin muuttuvassa maailmassa. Flamencotanssin taiteellisena harrastajana minulle oli myös luontevaa aloittaa kulttuurituottajan opiskelu. Tavoitteenani on ollut kerätä tutkimusaineistoa tämän hetken vallitsevasta pandemian tilanteesta Espanjassa, ja Covid-19 viruksen aiheuttamista muutoksista flamencossa taiteenkentällä, erityisesti flamencotanssissa ja sen opiskelussa kansainvälisesti Espanjassa. (Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Koronavirus Covid-19, 2021) Opinnäytetyön tilaajani on Sevillalainen Ángeles Gabaldón ja hän on toiminut myös pitkäaikaisena tanssinopettajanani Espanjassa käydessäni. Minun oli tarkoitus lähteä Espanjaan kirjoittamaan opinnäytetyötäni, hankkimaan tutkimusaineistoa ja valmentautumaan flamencotanssissa, mutta koronavirus pandemia muutti kaiken. Tammikuussa 2021 sain projekti idean flamencotanssi Online- tunneista, minkä tarkoituksena oli analysoida Online-tuntien toimintaa ja toimia tutkimuskyselyiden tukena tutkimustyössäni. Kerroin suunnitelmistani Ángeles:lle ja päätimme järjestää yhteisiä Online- flamencotanssitunteja. Tutkimusmenetelmiini on kuulunut kolmella kielellä toteutetut Webropol- tutkimuskyselyt: Flamenco Online ja Afectados de Covid-19 de organizaciones del flamenco, sekä olen hankkinut Espanjan kielisiä aineistoja; Flamencon historian ja alkuperän vaiheista, keskittyen flamencotanssiin ja Sevillalaisen flamencotanssin koulukunnan tyylisuuntaan. Tärkein käyttämäni aineisto opinnäytetyössäni on ollut Ana Rosa Perozo Limones, 2018, Universidad de Málaga, La Escuela Sevillana de baile flamenco: Estudio de las características estilísticas. Tutkimusmenetelmiini sisältyi Ángeles Gabaldónin haastattelu. Olen myös sivuuttaen referoinut Union Flamenca järjestön tekemää tutkimuskyselyä Covid-19 vaikutuksista flamenconammattilaisille: Union Flamenca, 2020, Flamenco y Covid-19 el colectivo de artistas antes y después de la pandemia del coronavirus, informe flamenco y Covid-19 el colectivo de artistas antes y después de la pandemia del coronavirus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää keskeisimpiä kaupungistumiseen ja elämäntapoihin liittyviä terveyshaittoja sekä kartoittaa terveyshaittoja ehkäisemään tai vähentämään kehitettyjä elämäntapamuutoksiin liittyviä interventioita. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota luotettava ja ajantasainen kirjallisuuskatsaus kaupungistumisen aiheuttamista terveyshaitoista ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi jo kehitetyistä interventioista. Opinnäytetyön aihe rajattiin terveyshaittoihin, joilla on yhteys ei-tarttuviin tauteihin eli kroonisiin sairauksiin. Opinnäytetyön aihe oli osa valmisteilla olevaa Urban Health -hanketta. Aineisto kerättiin systemaattisen kirjallisuuskatsauksen kriteerejä noudattaen. Kirjallisuuskatsaukseen aineisto haettiin määrättyjä hakusanoja käyttäen sähköisistä tietokannoista PubMedistä ja Medlinesta sekä manuaalista hakua käyttäen. Opinnäytetyöhön valittiin kahdeksan artikkelia. Aineiston analysointi tehtiin sisällönanalyysia käyttäen. Tulosten perusteella kaupungistumisen aiheuttamia elämäntapoihin liittyviä terveyshaittoja ovat liikalihavuus, metabolinen oireyhtymä, hypertensio, akuutti sydäninfarkti ja fyysisen aktiivisuuden lasku. Suurin osa niistä on ei tarttuvien tautien riskitekijöitä. Tulosten mukaan terveyshaittojen ehkäisemiseksi tarvitaan enemmän interventiostrategioita. Olemassa olevia interventioita oli kehitetty pääosin ravitsemus- ja terveystietouteen liittyen. Hyödyntämällä interventioita terveydenhuollossa, kattavat ne suuren kohderyhmän ja näin niiden tulokset ovat laajempia. Terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää opinnäytetyön tuloksia kartoittaakseen kaupungistumiseen ja elämäntapoihin liittyviä terveyshaittoja ja saadakseen tietoa jo kehitetyistä interventioista. Opinnäytetyön tuloksia apuna käyttäen terveydenhuollon ammattilaiset voivat kehittää myös omaan työhön sopivia interventiokeinoja.
Tässä hankkeessa kehitettiin työntekijän perehdyttämisopas Sedu Aikuiskoulutuksen tarpeisiin Rastaantaipaleen opetuspisteeseen. Perehdyttäminen on tapahtuma, jonka aikana uusi työntekijä saa mahdollisuuden oppia uuden tehtävänsä ja yrityksen toimintaperiaatteet, Perehdyttämisellä siis voidaan sanoa tarkoitettavan työpaikalla tapahtuvaa työntekijän vastaanottoa ja alkuohjausta. Perehdyttämisen keskeinen tavoite onkin saada ihminen tuntemaan, että hän on ja kuuluu tärkeänä osana uuteen työyhteisöön ja että hän on tervetullut. Perehdyttäminen on kyseessä myös silloin, kun työsuhteessa jo olevan tehtäväalueeseen tai työympäristöön tulee muutoksia, Perehdyttämistä kutsutaan myös organisaatioon ohjaukseksi ja tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla henkilö voi sopeutua uuteen tai muuttuneeseen työhön, organisaatioon, henkilöstöön ja työympäristöön, Rakennetun ympäristön rakennusten ja tilaratkaisujen merkitys oppivassa organisaatiossa on osa työntekijän fyysistä ja psyykkistä työympäristöä. Ympäristöllä on merkitys ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Hyvin suunniteltu ja viihtyisä työympäristö on toimiva, turvallinen ja se tuottaa esteettistä mielihyvää, Se mahdollistaa tasapainoisen ja hyvän suhteen syntymisen omaa työtä kohtaan ja vaikuttaa oleellisesti työhyvinvointiin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkimusten avulla kartoittaa perhehuoneiden edut ja haasteet tavoiteltaessa toimivaa vastasyntyneen tehohoitoa tarjoavaa perhehuonemallia. Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin kirjallisuuskatsausta. Tiedonhaku suoritettiin Turun Ammattikorkeakoulun Finna-tietokannan kautta ja katsaukseen valittiin yhteensä 18 Yhdysvalloissa tehtyä tutkimusta. Tutkimuksista käy ilmi, että Yhdysvalloissa perhehuonemalli on vakauttamassa asemaansa tehohoitoa vaativan vastasyntyneen hoitoympäristönä. Perhehuone tuo mukanaan useita etuja sairaan ja ennenaikaisen vastasyntyneen tehohoidossa niin henkilökunnalle, vastasyntyneelle kuin hänen perheellekin. Perhehuonemallin eduiksi osoittautuivat tutkimusten pohjalta mahdollisuus kontrolloida valaistusta ja melua, lisätä perheen ja vastasyntyneen välistä vuorovaikutusta sekä tukea vastasyntyneen kehitystä. Mielipiteitä käsittelevät kyselytutkimukset osoittivat sekä vanhempien että hoitohenkilökunnan positiivisen asenteen perhehuonemallia kohtaan. Useissa perhehuonetta tarkastelevissa kategorioissa löytyy vielä runsaasti kehitettävää, näistä muun muassa työtyytyväisyys sekä kustannukset. Sairaiden ja ennenaikaisten vastasyntyneiden tehohoidossa ollaan muutosvaiheessa. Tämän kirjallisuuskatsauksen perusteella vastasyntyneiden teho-osaston perhehuoneiden eduista ja haasteista tarvitaan vielä lisää tutkittua tietoa ennen kuin voidaan tehdä perusteltuja johtopäätöksiä niiden toimivuudesta sekä sovellettavuudesta Suomen tehohoitoyksiköiden käyttöön.
Tämä opinnäytetyö tutkii pienyrityksen markkinointikeinoja ja – kanavia. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä case-yrityksen Sinne Youth Boardshopin kanssa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kehittää case-yrityksen markkinointitoimenpiteitä laaditun markkinointisuunnitelman aikataulun mukaisesti. Teoriaosuudessa tarkastellaan markkinoinnin sekä markkinointiviestintinnän määritelmää käsitteenä. Markkinointiviestinnän osuudessa käsitellään myös uusia kustannustehokkaita markkinointikeinoja perinteisten markkinointikeinojen ohelle. Sosiaalisen median osa yrityksen markkinoinnissa on merkittävä. Työn empiriaosuudessa tutkitaan case-yrityksen toimintaympäristöä, toimintaa sekä nykyistä markkinointia. Markkinointisuunnitelma on laadittu case-yrityksen myymälän tunnettuuden kasvattamiseen Lahden alueella. Työ on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Tiedot pohjautuvat henkilökohtaisiin haastatteluihin sekä alan kirjallisuuteen. Tulokset osoittavat, että menestyksekäs markkinointi vaatii aktiivisuutta niin perinteisessä kuin uusissa markkinoinnin kanavissa ja keinoissa. Kustannustehokas markkinointi vaatii sosiaalisen median kanavien käyttöä kokonaisuutena sekä aktiivista ja innovatiivista yhteistyötä muiden eri organisaatioiden kanssa. Näitä organisaatioita ovat esimerkiksi koulut sekä liikuntajärjestöt. Tutkimuksen tuloksen perusteella on laadittu case-yritykselle markkinointisuunnitelma vuosille 2012 - 2013.
Despite the importance of brands in mediating corporate social responsibility, there has been relatively little research on how responsible brands are developed from the internal perspective of the company. Some research has been conducted from the external perspective, such as the link between ethical issues and consumer purchase behaviour, but there has been relatively little focus on brand-building itself. The present study addresses this gap in the literature by proposing a model for building responsible brands. After identifying the common features that emerge from the extant brandbuilding models, the study applies these to the building of responsible brands. The result is a proposed conceptual model for building responsible brands.
Oheisessa selvityksessä on tunnistettu ja kuvattu suomalaisen lehmän ja vuohen raakamaidossa mahdollisesti olevia biologisia vaaroja, joista saattaa aiheutua kuluttajalle terveydellistä haittaa, sekä keinoja riskin vähentämiseksi. Raakamaidon kulutus on ollut Suomessa toistaiseksi vähäistä (n. 1 % maidon ja maitotuotteiden kulutuksesta), mutta käyttäjissä on myös riskiryhmiin kuuluvia kuluttajia. Kuluttajariskiä lisää joissakin kotikeittiössä sovelletut raakamaidon pitkät säilytysajat ja korkeat säilytyslämpötilat. Selvityksen perusteella tärkeimmät biologiset tekijät, jotka voivat aiheuttaa raakamaidon elintarviketurvallisuusriskejä Suomessa, ovat EHEC-, Listeria monocytogenes-, salmonella- ja kampylobakteerit. Ne saattavat aiheuttaa vakavia sairauksia ja jälkitauteja, ja niitä kaikkia on todettu suomalaisissa tuotantoeläimissä, ihmisissä ja navettaympäristössä. Suomalainen elintarviketurvallisuusjärjestelmä ei ota kovin hyvin huomioon raakamaidon tuotannon ja kulutuksen erityisominaisuuksia vaan riskinhallinta perustuu pitkälti hyvien hygieniakäytäntöjen lisäksi maidossa olevia mikrobeja tuhoavaan pastörointiin. Sen vuoksi olisi perusteltua luoda raakamaidon myyntimäärään ja toimintaan suhteutettu yhtenäinen, mahdollisia riskejä ennaltaehkäisevä kansallinen järjestelmä, sekä lisätä raakamaidon kanssa toimivien yritysten ja kuluttajien tietoa hyvistä tuotantotavoista ja turvallisesta käytöstä.
Lisäaineet ovat aineita, jotka EU on hyväksynyt käytettäväksi elintarvikkeissa mm. säilyvyyden parantamiseksi tai rakenteen, maun tai värin säätämiseksi. Osa niistä on elintarvikkeissa luonnostaan esiintyviä yhdisteitä, osa keinotekoisia. Kullekin lisäaineelle on käyttöhyväksynnän yhteydessä määritetty puhtausaste, muita laatutekijöitä sekä tehty toksikologisia tutkimuksia, jotka voivat johtaa jopa käytön kieltämiseen. Tämä riskiprofiili pyrkii kartoittamaan kuluttajien lisäainealtistuksen perustasoa kansallisen seurantajärjestelmän pohjaksi. Siinä tutkitaan kaikkia niitä lisäaineita, joille on olemassa EFSA:n määrittämä hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärä (ADI). Kuluttajien altistumista arvioitiin karkeasti lisäaineasetuksessa sallittujen suurimpien käyttömäärien pohjalta. Populaatiotason arviota tarkennettiin tarvittaessa teollisuuden ilmoittamilla käyttömäärillä. Karkean altistusarvion perusteella lisäaineet jaoteltiin kahteen ryhmään: aineet, joiden saanti Suomessa on varovaisestikin arvioiden turvallisella tasolla; ja aineet joiden saantia on tarpeen tutkia tarkemmin. Jälkimmäiseen ryhmään valikoitui joitakin väri-, säilöntä- ja makeutusaineita, fosfaatteja sekä tiedon puutteiden vuoksi joitakin elintarvikkeen rakennetta muokkaavia aineita.
Suomalaisten lisäaineiden saantia arvioitiin lisäaineasetuksessa (Euroopan Parlamentin ja Neuvoston asetus (EY) N:o 1333/2008) määrättyjen enimmäiskäyttömäärien, aiemmassa kansallisessa arviossa selvitettyjen teollisuuden todellisten käyttömäärien sekä lisäainetta sisältävien tuotteiden arvioitujen tuotenimikeosuuksien avulla. Tuotenimikeosuuksia selvitettiin käymällä läpi K-ryhmän ja S-ryhmän verkkokauppojen tuotevalikoimaa tutkittujen lisäaineiden saannin kannalta oleellisista elintarvikeryhmistä. Arvio suomalaisten lasten ja aikuisten saantimääristä tehtiin EFSA:n kehittämällä FAIM 2.0 -työkalulla. Tuotenimikeosuuksia hyödyntävän arvion perusteella ainoastaan kolmen lisäaineen saanti ylitti niille määritetyn hyväksyttävän päiväsaannin enimmäismäärän kyseistä elintarvikeparannetta runsaasti saavilla kuluttajilla. Nämä lisäaineet olivat E407, E338-343 & E450-452 sekä E160e. Keskiarvosaannit olivat näidenkin lisäaineiden osalta selvästi alhaisemmat. Mahdollisten riskinhallintatoimien kuten ruoankäyttösuositusten tueksi tarvittaisiin näistä kolmesta lisäaineesta tarkempi arvio, jossa aineistona olisi elintarvikkeista mitattuja todellisia pitoisuuksia sekä tuoreita, yksityiskohtaisempia (yksilötason) ruoankäyttötietoja. Mitattuja pitoisuuksia voitaisiin osittain myös korvata valmistajilta saaduilla todellisilla käyttömäärillä.
Riskinarvioinnissa tutkittiin suomalaisten työikäisten ja eläkeläisten elintarvikkeista ja talousvedestä saamaa altistusta kadmiumille, lyijylle, arseenille, elohopealle, nikkelille ja alumiinille. Aikuisten altistus on vähäisempää kuin lasten (arvioitu aiemmin: Eviran tutkimuksia 2/2015), mutta turvallisen saannin raja ylittyi silti osalla väestöstä. Lyijyn ja epäorgaanisen arseenin saanti oli suuruusluokkaa, jolla terveyshaittojen vaikutusta ei voi sulkea pois, mutta niiden todennäköisyys on pieni tai enintään kohtuullinen. Joka viidennellä yli 45-vuotiaalla naisella osteoporoottisen murtuman riski on kasvanut kadmiumaltistuksen vuoksi, vaikka lannoitteiden kadmiumpitoisuuksia rajoitetaan kansallisesti altistuksen vähentämiseksi. Eniten eri raskasmetalleille altistuivat hedelmällisessä iässä olevat, ts. 25–45-vuotiaat, naiset. Elohopea-altistus tällä ryhmällä oli kuitenkin vähäistä. Riskinarvioinnissa tutkittiin altistuksen suuruuden ja lähteiden lisäksi ruoankäytön havaittujen muutosten vaikutusta kuluttajien altistukseen. Finravinto-tutkimusten 2007 ja 2012 perusteella arvioidun altistuksen lisäksi tehtiin karkea arvio EAT-Lancet Commissionin suositteleman ruokavalion mahdollisesta vaikutuksesta kuluttajien altistukseen.
Aromilla tarkoitetaan ainetta, jota ei ole tarkoitettu kulutettavaksi sellaisenaan, mutta jota lisätään elintarvikkeeseen antamaan tai muuttamaan elintarvikkeen tuoksua tai makua. EU:ssa on hyväksytty elintarvikekäyttöön noin 2 500 kemiallisesti yksilöityä aromiainetta. Näiden lisäksi EU:n aromiasetuksessa mainitaan aromivalmisteet, paistoaromit, savuaromit, aromin lähtöaineet ja muut aromivalmisteet ja niiden seokset. Tässä raportissa selvitetään aromeja koskevaan lainsäädäntöön, arviointiin, hyväksyntään, saantiin ja käytön turvallisuuteen liittyvät pääkohdat. Aromiaineiden käytöstä aiheutuva riski on yleisesti ottaen vähäinen, koska aromiaineiden käyttömäärät elintarvikkeissa ovat yleensä pieniä ja aineet ovat kemiallisesti melko yksinkertaisia yhdisteitä, joiden aineenvaihduntatuotteet tunnetaan. Monet aromiaineet ovat luonnossa esiintyviä aineita, joita ihminen saa luontaisesti ravinnostaan. Eräillä luonnosta saatavilla aromeilla voi kuitenkin olla haitallisia ominaisuuksia ihmiselle. Joidenkin aromien saanti voi olla suurta merkkiuskollisilla kuluttajilla tai aromia sisältävien tuotteiden suurkuluttajilla. Aromien ja aromiaineiden saannin arviointi on vaikeaa, koska käytettäviin menetelmiin liittyy paljon epävarmuutta ja tieto aromien ja aromiaineiden esiintymisestä ja pitoisuuksista elintarvikkeissa on niukkaa.