Kaikki aineistot
Lisää
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia, millaisia haasteita maahanmuuttajataustaiset yrittäjät kokevat yrityspolullaan. Lisäksi selvitettiin mihin yrittäjyyteen liittyviin asioihin yrittäjät kaipaisivat enemmän tukea. Maahanmuuttajataustaisten yrittäjien yrityspolun tueksi kaivattiin toimivaa ratkaisua, jonka avulla voitaisiin vastata yrittäjien kokeman tuen tarpeeseen. Opinnäytetyön tarpeen taustalla oli maahanmuuttajataustaisten yrittäjien tämänhetkisen tilanteen selvittäminen osallistamalla yrittäjät itse oman tilanteensa kartoittamiseen. Opinnäytetyön tilaajana toimii Tempo-hanke, joka on Humanistisen ammattikorkeakoulun hanke, hankkeen osatoteuttajana toimii Varinais-Suomen Yrittäjät. Hankkeen rahoittajana toimii Euroopan Sosiaalirahasto (ESR). Tempo-hankkeen tehtäviin kuuluu tukea työnantajia löytämään osaavia työntekijöitä erilaisiin työtehtäviin ja maahanmuuttajia jotka tarvitsevat apua työnhaussa tai oman yrityksen perustamisessa. Hankkeen kohderyhmää ovat kaikki Varsinais-Suomessa asuvat maahanmuuttajataustaiset yrittäjät, työnantajat, yritysneuvojat ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat turvapaikanhakijat ja maahanmuuttajat. Kehittämistehtävä aloitettiin selvittämällä sähköisen kyselylomakkeen avulla Varsinais-Suomen alueella toimivien maahanmuuttajataustaisten yrittäjien kokemia haasteita yrittäjyydessä. Maahanmuuttajayrittäjille suunnatun kyselyn lisäksi toisena tutkimusmenetelmänä toimi asiantuntijahaastattelu, haastatteluissa haastateltiin pitkään yritysneuvojana toimivaa ammattilaista ja maahanmuuttajayrittäjien parissa työskenteleviä asiantuntijoita. Asiantuntijahaastattelun tarkoituna oli toimia tietoperustana tukemassa yrittäjiltä saatuja vastauksia. Tutkimusmenetelmien kautta kerätyn aineiston pohjalta saatiin kerättyä tietoa siitä millaisena maahanmuuttajataustaiset yrittäjät kokevat yrittäjyyden Suomessa. Kyselystä saatujen vasausten perusteella lähes jokainen vastaaja ilmaisi yrityksen perustamisen olevan helppoa, mutta yrittäjänä toimiminen nähtiin puolestaan todella hankalana. Tulosten pohjalta saatiin myös selville millaisiin asioihin maahanmuuttajataustaiset yrittäjät kaipaavat lisää apua heidän yrityspolkunsa tueksi. Tästä kehittämistyöstä syntyi konkreettisena tuotoksena maahanmuuttajayrittäjien yrityspolun tukemiseen koulutuskalenteri. Koulutuskalenteri on tehty maahanmuuttajayrittäjien ohjauksen ja neuvonnan parissa toimiville ammattilaisille, ja sen tarkoituksena on olla apuväline yrityspolun tukemisessa.
Hakutermit: journalistikoulutus, tiedotusoppi, työharjoittelu, työnohjaus, työssäoppiminen, yliopisto Tutkielmassa kuvataan Tampereen yliopistossa vuosina 2003 ja 2004 tiedotusopin ohjatun työharjoittelun suorittaneiden opiskelijoiden harjoittelukokemuksia. Erityinen kiinnostuksen kohde on harjoittelun ohjauksen järjestäminen: Minkälaista ohjausta opiskelijat ovat saaneet ennen harjoittelua, sen aikana ja sen jälkeen? Ovatko opiskelijat olleet tyytyväisiä ohjaukseen? Mitä opiskelijat ovat oppineet harjoittelun aikana ja miten harjoittelujakso suhteutuu muuhun opiskeluun? Analyysissa vertaillaan eri vuosina harjoitelleita opiskelijoita toisiinsa silloin, kun heidän kokemuksissaan ja mielipiteissään esiintyy eroja. Hedelmällinen mahdollisuus vertailulle syntyi, koska harjoittelun ohjauskäytännöt muuttuivat jonkin verran vuonna 2004. Tiedotusopin laitoksella haluttiin kokeilla vuonna 2004 aiemmasta poikkeavia ohjaustapoja. Tutkimus on luonteeltaan evaluatiivinen tapaustutkimus. Tutkimusaineiston pääasiallisena keruumenetelmänä käytettiin lomakekyselyä. Kyselyyn vastasi yhteensä 50 opiskelijaa, joista 25 oli harjoitellut vuonna 2003 ja 25 vuonna 2004. Vastausprosentiksi muodostui 82 %. Kyselylomakkeen kysymykset olivat luonteeltaan sekä avoimia että suljettuja, joten vastauksissa oli mahdollisuus itsenäiseen pohdiskeluun. Lisäksi analysoin 29 harjoitteluraporttia, jotka tarkensivat osaltaan kyselylomakkeen vastauksia ja toimivat kyselylomakkeen vastausten luotettavuuden tarkistajina. Tutkimusaineiston analysointimenetelmät ovat siis sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia. Tutkimuksen keskeiset tulokset osoittavat, että harjoittelun ohjauskäytäntöihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vuonna 2004 harjoitelleet opiskelijat olivat tyytyväisempiä ennen harjoitteluun lähtöä annettuun ohjaukseen kuin vuonna 2003 harjoitelleet. Tämä osoittaa, että uudet ohjauskäytännöt olivat tervetulleita. Lisäksi harjoittelun jälkeen yliopistolla järjestettiin vuonna 2004 palautekeskustelu, jonka opiskelijat arvottivat hyväksi ohjauskäytännöksi. Harjoittelun aikana tapahtuvaa ohjausta pitäisi sen sijaan kehittää ja tasapuolistaa. Tätä kirjoitettaessa perehdyttämis-, ohjaus- ja palautekäytännöt vaihtelevat hyvin paljon eri harjoittelupaikoilla. Tiedotusopin laitos ei ole määritellyt harjoittelujaksolle oppimistavoitteita, joten opiskelijat eivät välttämättä miellä harjoittelua oppimisjaksoksi. Harjoittelu jää vielä varsin irralliseksi osaksi opintoja eikä harjoittelun eri osapuolten välillä ole tarpeeksi yhteistyötä.
Tämän tutkimuksen kohteena on Lintulan Pyhän Kolminaisuuden Luostari. Lintulan luostari on ortodoksinen nunnaluostari, ja merkittävä ortodoksisen kulttuurin keskus ja pyhiinvaelluskohde. Aineiston keruuhetkellä, kesällä 2009, Lintula oli 13 kilvoittelijasisaren koti. Lintula on autonominen yhteisö ja taloudellisesti omavarainen. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää etnografisen lähestymistavan avulla, miten Lintulan yhteisöelämä rakentuu, muodostaa monipuolinen kuvaus tämän yhteisön elämästä, sekä lisätä ymmärrystä suomalaisesta uskontoelämästä. Tutkimuksen tärkeimmät yhteiskunnalliset ja kulttuuriset viitekehykset ovat suomalainen uskontoelämä ja ortodoksinen yhteisö. Aineiston analyysissa tukeudutaan pääasiassa Anthony Cohenin ja Clifford Geertzin symboleita ja yhteisön symbolista rakentumista koskeviin teorioihin. Lintulan yhteisön uskontoulottuvuuden tarkastelussa apuna käytetään erityisesti Émile Durkheimin uskontoelämää koskevaa teoriaa. Aineisto on kerätty etnografisen kenttätyön avulla. Kenttätyössä keskeisimmät tavat kerätä aineistoa olivat tutkijan osallistuva havainnointi sekä yhteisön jäsenten, eli sisarten, sekä yhteisössä talkootyössä vierailevien maallikkojen haastatteleminen. Tutkimuksen keskeisin tulos on se, että Lintulan yhteisö ja yhteisön toiminta saavat merkityksensä hengellisen kilvoittelun kautta. Yhteisöelämä rakentuu siten, että se tukisi mahdollisimman hyvin sisarten hengellistä kilvoittelua. Tällä tavoitteella on monia haasteita, kuten tasapainon säilyttäminen yhteisön avoimuuden ja eristäytyneisyyden välillä. Myös kilvoittelijoiden lukumäärän pienuus on haaste. Avoimuus ympäröivään yhteiskuntaan on eduksi Lintulalle, sillä tiedon lisääntyminen Lintulan elämästä voi lisätä ihmisten kiinnostusta luostarikilvoittelua kohtaan, ja näin turvata luostarin jatkuvuuden. Asiasanat:sosiaaliantropologia, etnografia, yhteisöt, luostarit, Lintulan luostari -- Heinävesi, ortodoksisuus, nunnat, symbolit, rituaalit
Lopputyö ”Aurinkotuulet” koostuu kuudesta valokuvasta, jotka on kehitetty vaihtoehtoisella menetelmällä. Kuvat ovat maisemakuvia, ja niissä esiintyy erilaisia kehityksessä ilmenneitä värejä ja häiriöitä. Kirjallisessa osassa kerrotaan työn tekovaiheista, erityisesti filmien vaihtoehtoisesta kehittämisestä. Lisäksi kerrotaan tekniikan tuomista uusista mahdollisuuksista valokuvauksessa, kuten skanogafiasta, jossa kameran sijasta kuvia otetaan skannerilla. Tekijä pohtii myös lo-fi ilmiötä ja sitä, miksi se ei ole hyväksi valokuvaukselle.
Our article presents a compilation of research findings on the application of 3D technology in occupational therapy. The main focus of the article revolves around cost-efficiency and customer satisfaction, specifically in the context of orthoses, prostheses, assistive devices, and scar and post-burn rehabilitation. According to the results, while manually crafted orthoses often have shorter production times compared to 3D printed ones, they boast higher material costs. Users commend 3D printed orthoses. In the realm of prostheses, 3D printing significantly reduces costs compared to traditional prostheses. Despite being lighter, customizable, and faster to produce, 3D printed prostheses may suffer from weaker grips and clumsiness. Assistive devices are often generic, and they can be produced economically in large quantities. 3D printing of assistive devices is still limited, and no comprehensive satisfaction surveys from users have been made. In the context of scar and post-burn rehabilitation, the manufacturing costs of 3D printed collars exceed those of traditional collars. Nevertheless, the well-fitted 3D printed collars garner user approval.
Arvioiden mukaan Suomessa kaikista raskaana olevista äideistä noin 6 % on päihdeongelmaisia. Vuosittain noin 3 600 lasta syntyy päihdeongelmaisille äideille, jotka ovat alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden ongelmakäyttäjiä. Parhaassa hedelmällisyysiässä olevien naisten päihteiden käyttö on viime aikoina lisääntynyt. Raskausaikana päihteettömyys on ensisijainen tavoite. Äidin raskaudenaikainen päihteiden käyttö lisää keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Päihteiden käytön seurauksena sikiön kasvu hidastuu sekä pienipainoisuuden ja keskossynnytyksen riski kasvaa. Alkoholialtistuksen seurauksena sikiön elinten kehitys häiriintyy, joka voi aiheuttaa epämuodostumien syntyä. Tupakointi lisää kätkytkuolemariskiä sekä astman ja allergioiden esiintyvyyttä. Huumeille tai lääkkeille altistuneet lapset kärsivät vieroitusoireista syntymänsä jälkeen. Päihteiden käytön seuraukset voivat ilmetä vasta kouluiässä tarkkaavaisuus- ja oppimishäiriöinä. Projektin tehtävänä oli tuottaa verkkosivut Terveysnettiin raskaudenaikaisen päihteiden käytön vaikutuksista odottavaan äitiin ja sikiöön sekä lapsen myöhempään kehitykseen. Tavoitteena on lisätä odottavien äitien sekä raskautta suunnittelevien perheiden tietoutta raskaudenaikaisen päihteiden käytön riskeistä ja seurauksista. Projektin tuotoksena syntyneillä verkkosivuilla käsitellään alkoholin, tupakan, yleisimpien huumeiden ja väärinkäytettyjen lääkkeiden vaikutuksia raskauteen sekä lapsen kehitykseen. Verkkosivut löytyvät osoitteesta http://terveysnetti.turkuamk.fi/. Naisten tietoisuuden lisääminen päihteiden käytön riskeistä on ensimmäinen tapa ehkäistä päihteistä aiheutuvia ongelmia. Projektin tuotoksena syntyneitä verkkosivuja terveydenhuollon ammattilaiset voivat hyödyntää ohjauksensa tukena ja samalla lisätä päihdetietouttaan. Tulevaisuuden haasteena on naisten päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen, jotta asioihin voitaisiin puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Raskauden tulisi motivoida äitiä lopettamaan päihteiden käyttönsä.
Työelämän muutokset ja henkilökunnan vaihtuvuus ovat nykypäivää hoitotyössä. Hyvä perehdytys on avainasemassa työpaikoilla ja sitä on kehitettävä jatkuvasti tämän päivän työelämän vaatimusten mukaan. Uuden työntekijän hyvällä perehdytyksellä edistetään osaamista ja hyviä työmenetelmiä sekä ennaltaehkäistään virheitä. Hyvä perehdytys edistää myös työhyvinvointia ja työviihtyvyyttä. Yhä useammin perehdytys on ympärivuotista, jatkuvaa toimintaa ja ulottuu koko henkilökunnan tasolle osaamisen jatkuvana kehittämisenä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tiedoiltaan kattava ja ulkoisesti kiinnostava perehdytyskansio Vantaan kaupungin Geriatrisen akuuttiyksikön arviointi- ja akuuttiosastolle (AKOS 1). Opinnäytetyö sai alkunsa työyhteisön ehdotuksesta ja se on toteutettu yhteistyössä osaston henkilökunnan kanssa. Se on tarkoitettu sekä uusien työntekijöiden perehdyttämisen tueksi että koko henkilökunnan avuksi jokapäiväiseen työhön. Opinnäytetyön raporttiosuudessa käsitellään perehdyttämisen teoriaa ja sen merkitystä työyhteisölle. Raportissa on huomioitu myös lainsäädäntö, ja sen kautta siirrytty käsittelemään organisaatiossa tapahtuvaa perehdytysprosessia. Tähän kuuluvat työntekijän perehdyttämisen suunnitteleminen, rekrytointi, työnopastus sekä kehitys- ja arviointityö. Perehdyttämisen menetelmiä käsiteltäessä on keskitytty apumateriaalien käyttöön, joka siis johdattaa perehdytyskansion toteuttamiseen. Lopuksi raporttiin on kuvattu opinnäytetyön onnistumisen arviointi. Perehdytyskansion sisältö on jaettu kolmeen selkeään kokonaisuuteen, jotka ovat hallinto ja palvelussuhteen perusasiat, perehdytys osastolle sekä toimintaohjeita päivittäisen työskentelyn tueksi. Perehdytyskansiosta oli tarkoitus tehdä kattava ja helppolukuinen, sekä ulkoasultaan mielekäs ja perinteisestä poikkeava. Lisäksi perehdytyskansiosta tehtiin sähköinen versio, jonka jokainen työntekijä voi tallentaa omalle työpöydälleen. Näin asioita on helppo päivittää ja saada perehdytyskansio säilymään osaston henkilökunnan käytössä mahdollisimman pitkään. Perehdytyskansion arvioimista varten kyseisellä osastolla toteutettiin kirjallinen palautekysely osaston työntekijöille. Palaute oli ainoastaan positiivista. Erityisesti perehdytyskansion selkeyteen, kattavuuteen sekä helppolukuisuuteen oltiin tyytyväisiä. Positiivista palautetta annettiin myös runsaasta värien ja kuvien käytöstä. Sekä uudelle että vanhalle työntekijälle koettiin olevan runsaasti hyötyä perehdytyskansiosta.
Humanistinen ammattikorkeakoulu toteutti Verken toimeksiannosta laadullisen selvityksen, jossa syvennyttiin 11 erityyppisen nuorisoalan järjestön digitalisaatiokehitykseen. Aineistoina olivat lyhyt kysely, järjestöjen toimintakertomukset ja -suunnitelmat, työntekijöiden haastattelut sekä verkkotilaisuus.
Työeläkkeen, kansaneläke-etuuksien ja eläkkeiden verotuksen määräytyminen vaikuttavat kaikki osaltaan käteen jäävään nettoeläkkeeseen. Katsauksessa on tarkasteltu kokonaiseläkkeeseen vaikuttavien osien määräytymistä vuonna 2021. Esimerkit ja kuvat havainnollistavat kokonaiseläkkeen muodostumista eri tulotasoilla.
In this review, we bring together the components which affect the determination of the total pension in Finland in 2021. The amount of the take-home net pension is affected by how the earnings-related and national pension benefits and the taxation of pensions are determined. The examples and figures illustrate what the Finnish total net pension will consist of in the different income brackets. The taxation of pensions is different from that of wage income due to various tax deductions and contributions. This review compares the tax and contribution burden of Finnish pension recipients and wage earners. It also looks at the taxation of pension recipients’ wage income. Available only online.
Katsauksessa on koottu yhteen kokonaiseläkkeeseen vaikuttavien osien määräytyminen vuonna 2022. Työeläkkeen, kansaneläke-etuuksien sekä eläkkeiden verotuksen määräytyminen vaikuttavat kaikki osaltaan käteen jäävään nettoeläkkeeseen. Katsauksen esimerkkilaskelmat ja kuvat havainnollistavat kokonaiseläkkeen muodostumista eri tulotasoilla. Erilaisten verovähennysten ja maksujen seurauksena käteen jäävä tulo määräytyy eläkkeensaajalla ja palkansaajalla eri tavoin. Katsauksessa on vertailtu eläkkeensaajan ja palkansaajan verotusta ja maksuja ja käsitelty myös eläkkeensaajan palkkatulon verotusta. Saatavana vain verkkojulkaisuna.
Katsauksessa on koottu yhteen kokonaiseläkkeeseen vaikuttavien osien määräytyminen vuonna 2024. Työeläkkeen, kansaneläke-etuuksien sekä eläkkeiden verotuksen määräytyminen vaikuttavat kaikki osaltaan käteen jäävään nettoeläkkeeseen. Katsauksen esimerkkilaskelmat ja kuvat havainnollistavat kokonaiseläkkeen muodostumista eri tulotasoilla. Erilaisten verovähennysten ja maksujen seurauksena käteen jäävä tulo määräytyy eläkkeensaajalla ja palkansaajalla eri tavoin. Katsauksessa on vertailtu eläkkeensaajan ja palkansaajan verotusta ja maksuja ja käsitelty myös eläkkeensaajan palkkatulon verotusta.
In this review, we bring together the components which affect the determination of the total pension in Finland in 2022. The amount of the take-home net pension is affected by how the earnings-related and national pension benefits and the taxation of pensions are determined. The examples and figures illustrate what the Finnish total net pension will consist of in the different income brackets. The taxation of pensions is different from that of wage income due to various tax deductions and contributions. This review compares the tax and contribution burden of Finnish pension recipients and wage earners. It also looks at the taxation of pension recipients’ wage income. Available only online.
Katsauksessa on koottu yhteen kokonaiseläkkeeseen vaikuttavien osien määräytyminen vuonna 2023. Työeläkkeen, kansaneläke-etuuksien sekä eläkkeiden verotuksen määräytyminen vaikuttavat kaikki osaltaan käteen jäävään nettoeläkkeeseen. Katsauksen esimerkkilaskelmat ja kuvat havainnollistavat kokonaiseläkkeen muodostumista eri tulotasoilla. Erilaisten verovähennysten ja maksujen seurauksena käteen jäävä tulo määräytyy eläkkeensaajalla ja palkansaajalla eri tavoin. Katsauksessa on vertailtu eläkkeensaajan ja palkansaajan verotusta ja maksuja ja käsitelty myös eläkkeensaajan palkkatulon verotusta. Korjaus 24.2.2023: s.66-67 Liitetaulukko 2.8. päivitetty.
In this review, we bring together the components which affect the determination of the total pension in Finland in 2023. The amount of the take-home net pension is affected by how the earnings-related and national pension benefits, as well as the taxation of pensions, are determined. The examples and figures illustrate what the Finnish total net pension consists of in the various income brackets. Due to various tax deductions and contributions, the net pension is determined differently for pension recipients and wage earners. This review compares the tax and contribution burden of Finnish pension recipients and wage earners. It also looks at the taxation of pension recipients’ wage income.
In this review, we bring together the components which affect the determination of the total pension in Finland in 2024. The amount of the take-home net pension is affected by how the earnings-related and national pension benefits, as well as the taxation of pensions, are determined. The examples and figures illustrate what the Finnish total net pension consists of in the various income brackets. Due to various tax deductions and contributions, the net pension is determined differently for pension recipients and wage earners. This review compares the tax and contribution burden of Finnish pension recipients and wage earners. It also looks at the taxation of pension recipients' wage income.
Koiran hankinta ulkomailta on yhä suositumpaa. Tuontimäärien kasvaessa on herännyt myös kysymys koirien mahdollisesti kantamista taudinaiheuttajista. Tässä riskinarvioinnissa kartoitetaan, aiheuttaako koirien tuominen Suomeen tautiriskiä ihmisille tai eläimille Suomessa. Tutkimuksessa on arvioitu erityisesti rabieksen ja myyräekinokokin maahantulon ja maassa leviämisen riskiä tuontikoirien kautta. Projektia varten tehtiin tutkimus, jossa maahan tulevista koirista otettiin laboratorionäytteitä. Näytteistä tutkittiin koirien rabiesrokotevasta-ainetasot, Brucella canis, Echinococcus multilocularis (myyräekinokokki) sekä ESBL:n ja MRSA:n kantajuus. Lisäksi koirien näytteitä on tutkittu seuraavien loisten varalta: Dirofilaria immitis, Dirofilaria repens ja Leishmania infantum (leishmanioosi). Tuontikoirista otetuista näytteistä saatujen tietojen ja julkaistun tieteellisen tutkimuksen lisäksi perustamme arviomme asiantuntijahaastatteluihin. Tutkimuksessa todettiin puutteita koirien rabiesrokotevasta-ainetasoissa. Lisäksi ESBL-kantajuus oli yleistä tietyistä maista tuoduilla koirilla. Koiran alkuperämaa ja olosuhteet, joista koira on lähtöisin, vaikuttavat tautiriskiin.
VEVO – Esiselvitys Etelä-Savon vesihuoltolaitosten vuotovesistä - vähähiilisyyden edistämiseksi hankkeessa selvitettiin jätevesiverkoston vuotovesien määriä, vuotovesien muodostumista sekä niiden vaikutusta laitosten energiankulutukseen. Hankkeessa kehitettiin pumppaamoihin uusia innovaatioita vähähiilisyyden edistämiseksi ja online-mittausteknologiaa vuotovesien seurantaan.
Eläinperäisiä elintarvikkeita pidetään ihmisten salmonellatartuntojen pääasiallisena lähteenä Euroopassa. Suomessa noudatetaan kansallista salmonellavalvontaohjelmaa ja salmonellan esiintyvyys on säilynyt ohjelman asettamassa tavoitteessa. Salmonellavalvontaohjelman ohella Suomen salmonellatilanteeseen vaikuttavat EU:n myöntämät erityistakuut, jotka edellyttävät, että tuoreena myyntiin tulevat lihaerät on tutkittu ja todettu salmonellavapaiksi ennen niiden saapumista Suomeen. Riskinarvioinnissa päivitettiin kuluttajan riski saada salmonelloosi valvontaohjelmaan kuuluvista broilerin-, kalkkunan-, naudan- ja sianlihan tuotantoketjuista ja vastaavista tuontielintarvikkeista. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa tietoa salmonellalähteiden merkityksestä salmonellaseurannan kehittämiseksi ja elintarviketurvallisuustason varmistamiseksi sekä kehittää riskinarviointimenetelmiä. Riskinarviointi tehtiin tilastollisilla malleilla. Ulkomaista alkuperää olevien elintarvikkeiden arvioitiin aiheuttavan enemmän salmonellatartuntoja kuin kotimaisen lihan, vaikka tuontilihan kulutus on noin viidennes kotimaiseen verrattuna. Lähes kaikki Suomessa lihasta todetut salmonellalöydökset elintarvikkeista ovat peräisin tuontilihasta. Vaikka kaikkia kontaminoituneita lihaeriä ei todeta ennen Suomen markkinoille pääsyä, olisi riski saada salmonella ilman erityistakuita moninkertainen.
Yersinioosi on Yersinia enterocolitica- tai Y. pseudotuberculosis -bakteereiden aiheuttama suolistoinfektio. Sen pääoireet ovat kuume, vatsakivut, ripuli ja oksentelu, jotka kestävät tavallisesti 1-3 viikkoa. Oireet voivat muistuttaa umpilisäkkeen tulehdusta ja johtaa turhaan umpilisäkkeen poistoon. Tauti voi aiheuttaa vuosia kestäviä jälkitauteja. Suomessa raportoidaan vuosittain 500-700 yersiniatartuntaa. Y. enterocolitica aiheuttaa yleensä yksittäisiä infektioita; viimeisten 10 vuoden aikana on todettu yksi epidemia. Y. pseudotuberculosis on aiheuttanut yhdeksän epidemiaa, mikä on kansainvälisestikin poikkeuksellista. Sianlihaa pidetään Y. enterocolitican tärkeimpänä tartunnanlähteenä ihmiselle. Y. pseudotuberculosis -epidemioissa kasvikset, erityisesti porkkanat on todettu epidemioiden lähteeksi. Suomalainen sika toimii Y. enterocolitican varastona. Tähän asti on arveltu, että valtaosa yersiniatapauksista olisi kotimaisia, mutta luultavasti tartuntojen kotimaisuusaste on oletettua alhaisempi. Enteropatogeenisista yersinioista tarvittaisiin lisää tietoa riskinarviointia varten, jotta riskinhallinta voitaisiin kohdentaa oikein. Ensin tarvitaan kuitenkin toimivia analyysimenetelmiä, jotta riskielintarvikkeita ja tartuntateitä voidaan selvittää.