Kaikki aineistot
Lisää
Abstract. Francis Bacon’s New Atlantis is an enigmatic utopian novel published in 1627, which tells the tale of a European expeditionary crew that finds a mysterious island inhabited by the remnants of an ancient civilization. The island is home to a utopian establishment called Solomon’s House, which acts as a medium for Francis Bacon’s vision of an ideal society built on scientific ideals and the spirit of discovery. The novel is much more than is immediately evident, for Francis Bacon’s personal life and connections to secret orders and royalty of the Renaissance likely played a key part in the genesis of this text. In this thesis, the object is to read Francis Bacon’s New Atlantis in the tradition of utopia narratives. In light of modern advancements in the fields of physics, chemistry and anthropology it is clear that New Atlantis, imbued with esoteric knowledge was far ahead of its time, and is still relevant for truth-seekers worldwide.Tiivistelmä. Francis Baconin Uusi Atlantis on enigmaattinen utopianovelli vuodelta 1627, joka kertoo tarinan Eurooppalaisesta tutkimusryhmästä joka löytää muinaisen sivilisaation selviytyjien asuttaman mystisen saaren. Saarella sijaitsee utopinen hallinto nimeltään Solomonin Talo, mikä toimii välikappaleena Francis Baconin visiolle ideaalisesta yhteiskunnasta, joka ihannoi tieteellisiä ideaaleja sekä tutkimuksen henkeä. Novelli on paljon enemmän kuin päällepäin näkyy, sillä Francis Baconin henkilökohtainen elämä, sekä yhteydet Renesanssin ajan salaseuroihin ja kuninkaallisiin vaikutti todennäköisesti tekstin syntyyn. Tämän teesin tavoite on sijoittaa Francis Baconin Uusi Atlantis utopiakertomuksien perinteeseen. Fysiikan, kemian ja antropologian modernien edistysten valossa on selkeää, että Uusi Atlantis esoteerisine viittauksineen oli paljon aikaansa edellä, ja on ajankohtainen vielä tänäkin päivänä totuuden etsijöille ympäri maailman.
Tässä maisterintutkilmassa tarkastellaan metalliyhtye Stam1nan albumeiden Viimeinen Atlantis ja Elokuutio rocklyriikan dystooppisuutta. Tutkielmassa eritellään albumeiden rocklyriikassa ilmeneviä dystopian piirteitä sekä rocklyriikan keinoja, joilla dystopia albumille rakentuu. Analyysi on toteutettu kuuntelemalla ja lukemalla albumeiden rocklyriikkaa verraten sitä Erika Gottliebin kokoamaan klassisten dystopioiden piirreluetteloon ja paikoin myös muuhun dystooppisen fiktion teoriaan. Albumeiden sanoituksia ei tarkastella irrallisena tekstinä, vaan osana rocklyriikan ja musiikin yhdessä muodostamia kappaleita ja albumikokonaisuuksia. Analyysissa tuodaan esiin myös musiikin vaikutusta tehtyihin tulkintoihin. Tutkimuksessa käy ilmi, että monet klassisen dystopian piirteet ovat selkeästi esillä Elokuutiolla ja Viimeisellä Atlantiksella. Yksilön totaalinen kontrollointi ja saatavilla olevan tiedon rajoittaminen tai manipulointi toistuvat kummallakin albumilla. Molemmilla albumeilla on myös selkeästi havaittavissa uskonnon asemaan noussut vallitseva ideologia, jonka avulla vallitsevaa tilaa ylläpidetään. Lisäksi kummankin albumin tarina jossain määrin seuraa tyypillistä dystooppisen kertomuksen kaarta, jossa päähenkilön matka käy heräämisen, kapinoinnin ja oikeudenkäynnin kautta rangaistukseen. Selkeästi ilmastofiktion genreen kuuluva Viimeinen Atlantis erottuu kuitenkin klassisista dystopioista erityisesti loppunsa puolesta, sillä albumin puhuja ei saa ankaraa rangaistusta ja tarinan loppu jää avoimeksi. Viimeisellä Atlantiksella on myös havaittavissa klassisille dystopioille tyypillisen kahden aikatason sijaan kolme aikatasoa, joiden välisiä syy-seuraussuhteita osoitetaan. Lisäksi kummankin albumin tarina sijoittuu kaukaisen tulevaisuuden sijaan läheiseen tulevaisuuteen tai jopa nykyisyyteen. Stam1nan rocklyriikassa leikitellään arkisilla kielikuvilla, luodaan uusia sekä käytetään runsaasti alluusioita ja intertekstuaalisia viittauksia. Erityisesti viittaukset aikamme ilmiöihin kytkevät albumeiden rocklyriikkaa nykyisyyteemme ja siten vahvistavat mielikuvaa aikatasojen välisestä syyseuraussuhteesta. Runsaat viittaukset kristilliseen perinteeseen taas vahvistavat mielikuvaa ideologioiden uskontomaisuudesta.
historia: Rakennuksessa alusta alkaen toimineen elokuvateatterin (toiminta nimillä Atlantis -> Hollywood -> Joukola) sisäänkäynnin ja katoksen uusiminen, suunnittelijana H. Paasikallio vuonna 1961. Elokuvateatteri lopetti toimintansa 1970-luvun lopulla. Elokuvateatterin tilojen korjaus KOM-teatterin käyttöön, suunnittelijana Sistem vuonna 1978.