Kaikki aineistot
Lisää
The goal of the thesis is to answer the main research question how Ministry of the Interior steers the rescue services and how the steering model could be developed in the new system of rescue services. This is a descriptive analysis how the government steering of the rescue services has been implemented from the mid 1970's onwards. The goal is to describe government steering methods and how these methods have been used especially in rescue services. The main goal is to understand how the steering has been done before and how it should be done in the future in order to develop rescue services further. The main result is that steering by norms should be balanced with regards to resources and this should be supported by relevant information steering. Information steering should be based on reciprocal networking where all the stakeholders will be committed. This calls for new kind of information steering method of networks.
Tässä raportissa tarkastellaan pelastustehtävien määrää, laatua ja jakautumista vuoden- ja vuorokaudenajan mukaan Pronto-tietokannan tietojen perusteella. Raportissa tarkastellaan myös pelastustehtävien määrää ja kestoa paloasemittain käyttäen aineistona Pronto-tietokannan hälytystietoraportteja. Näiden lisäksi raporttiin on kerätty pelastuslaitosten miehitettyjen paloasemien vahvuustietoja. Nämä tiedot on kysytty pelastuslaitoksilta tai kerätty pelastuslaitosten ylläpitämiltä internet-sivuilta. Pelastustehtävien määrä on kaksinkertaistunut tarkastelujakson aikana. Pääsääntöisesti lisääntymisen selvittävät tarkastus- ja varmistustehtävien, ensivastetehtävien ja liikenneonnettomuuksien lisääntyminen. Edellä mainitut onnettomuusluokat ovat muodostaneet yhteensä n. 60 prosenttia kaikista pelastustehtävistä. Raportin luvussa neljä on keskitytty tarkastelemaan niiden pelastustehtävien osuutta, joissa ensimmäisenä paikalle saapuva pelastusyksikkö saattaa joutua tekemään pelastussukellusta tai kiireellistä korkean paikan työskentelyä eli rakennuspaloja, muita tulipaloja, vaarallisten aineiden aiheuttamia onnettomuuksia, räjähdyksiä/räjähdysvaaratilanteita, ihmisen pelastamistehtäviä ja muita pelastustehtäviä. Valtakunnallisesti näiden tehtävien osuus on ollut n. 13 prosenttia ja alueellinen vaihtelu on ollut 9,3 ja 18 prosentin välillä. Pelastustoimintamenetelmän perusteella analysoiden näistä tehtävistä on Pronto-tietokannan tietojen perusteella n. 6 prosenttia ollut sellaisia, joissa todellisuudessa on tehty pelastussukellusta tai korkean paikan työskentelyä. Pelastustehtäviä on ollut kesäkuukausina selkeästi enemmän kuin talvikuukausina. Eniten onnettomuuksia on tapahtunut heinäkuussa. Vuorokaudenajan mukaan tarkasteltuna pelastustehtävät ovat alkaneet lisääntyä aamulla n. klo 7.00 aikoihin, ovat saavuttaneet huippunsa n. klo 14-15 ja sen jälkeen ovat alkaneet taas vähentyä. Pelastustehtävien määrä on noudattanut tätä samaa kaavaa kaikilla pelastustoimen alueilla ja pelastustoimen alueiden sisällä niin pienissä kuin suurissakin kunnissa. Myös vahingot lukuunottamatta rakennus- ja irtaimistovahinkoja ovat toteutuneet päiväaikaan. Pelastustehtävien keskimääräistä kestoa, pelastustehtävien määrää ja pelastussukellusta tai korkean paikan työskentelyä mahdollisesti edellyttävien tehtävien määrää paloasemittain vuorokaudessa on tarkasteltu luvussa 6. Tarkastelussa on käytetty tietoina 2004-2007 Pronto-tietokannan hälytystietoraportteja. Tämän lisäksi luvussa on tarkasteltu pelastuslaitosten joko ympärivuorokautisesti tai osan aikaa vuorokaudesta miehitettyjen paloasemien miehitystä. Suomessa on 76 paloasemaa, jossa on ollut vähintään 1 pelastustehtävä vuorokaudessa. Kaiken kaikkiaan paloasemia Suomessa on yli 1 000 paloasemaa.