Kaikki aineistot
Lisää
Tutkimuksen näkökulma on aikuissosialityössä tehtävissä tilannearvioinneissa nuoren aikuisen kokemusta korostaen. Nuorten aikuisten kokemusta tutkitaan fenomenologs-hermeneuttisella tutkimusotteella osallisuuden ja toimijuuden viitekehyksessä. Aikuissosiaalityössä tilannearviointi näyttäytyy kahdella tasolla; yhteiskunnallisella tasolla sosiaalityön tehtävä on sosiaalistaa nuoria yhteiskuntaan, tilannearviointi on sosiaalityöntekijän työväline. Toisella tasolla tilannearviointi liittyy nuoren elämänkulkuun. Nuori aikuisuus elämänvaiheena on usein haastavaa identiteetin etsimisen aikaa. Nuorten aikuisten elämänpoluista on tullut entistä yksilöllisempiä, jonka vuoksi tämä elämänvaihe tarvitsee erityistä huomiota nuoren yksilöllisen elämäntilanteen selvittämiseksi. Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, miten nuoret aikuiset kokevat aikuissosiaalityön tilannearvioinnin. Tutkimustehtävään vastataan seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1. mitä nuoret aikuiset kertovat tilannearviosta ja siihen liittyvistä osallisuuden ja toimijuuden kokemuksistaan, 2. mitä nuoret aikuiset kertovat tilannearvioprosessiin liittyvistä kohtaamisista ja vuorovaikutussuhteista, sekä 3. mitä toiveita ja/tai ehdotuksia nuorilla aikuisilla on liittyen aikuissosiaalityöhön ja tilannearviotyöskentelyyn. Tutkimuksen aineiston muodostaa neljän 18-29 –vuotiaan, kunnallisessa sosiaalitoimistossa asioivan nuoren aikuisen kanssa käydyt keskustelut heidän tilannearvioistaan. Tutkimuksen aineistonkeruu tapahtui kanssakertojuuden menetelmän (Huovinen 2013) avulla. Kanssakertojuudessa keskustelun runkona toimi kunkin nuoren oma sosiaalityöntekijän kanssa tehty tilannearviodokumentti. Nuoret saivat nostaa esiin asioita, jotka kokivat tärkeiksi tilannearviossaan. Tutkimuksen analyysimenetelmänä on käytetty temaattista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen perusteella esiin tuli se, että nuoret aikuiset kokevat tilannearvion tekemisen kertojan roolissaan pakolliseksi tai turhaksi. Sosiaalityöntekijän ollessa kysyjä ja nuoren aikuisen vastaaja, koetaan osattomuuden tunteita. Tilannearviossa nuoret aikuiset joutuvat sopeutumaan sekä asiakkaan, että yhteiskunnan asettamaan nuoren aikuisen odotettuun rooliin. Tilannearvio näyttäytyy nuorten aikuisten kannalta pelkkiin ongelmiin keskittyvänä. Tutkimuksen pohjalta totean, että osallisuus ja toimijuus tilannearvion teossa voi kuitenkin toteutua, jos kohtaaminen sosiaalityöntekijän kanssa onnistuu. Kohtaamiseen liittyy nuoren aikuisen mukaan vastavuoroisuus ja luottamus. Toinen tutkimustulos on se, että nuoret aikuiset näkevät sosiaalityöntekijöillä erilaisia rooleja, sosiaalityöntekijä näyttäytyy ihmisenä, ammattilaisena ja auttajana tai nuorta ylempänä olevana työntekijänä. Näin nuoret aikuiset piirtävät myös itselleen toimijan rooleja kohtaamisissa; ihminen, autettava tai alempiarvoinen. Kolmas tutkimustulos liittyy tilannearvion yhteenveto-osaan, joka on elämäntilannetta koskeva kokonaisarvio. Tutkimuksen mukaan tilannearvion yhteenveto voi puuttua, siinä voi olla näkemysero nuoren ja työntekijän välillä, tai yhteenveto voi olla objektiivinen näkemys ja hyvä kokemus. Tutkimuksen pohjalta totean, että yhteenveto-osalla on merkittävä rooli siinä, millaiseksi muodostuu kokemus tilannearviosta ylipäänsä, sekä siinä millaisin mahdollisuuksin nuoret aikuiset voivat suunnata katseensa tulevaisuuteen. Tutkimus auttaa ymmärtämään nuoren aikuisuuden elämänvaiheen erityisyyttä, sekä sen mukanaan tuomia haasteita aikuissosiaalityön tilannearvioinnissa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää nuorten aikuisten kokemusten huomioimisena tilannearvioinnin toteuttamisessa ja kehittämisessä, sekä nuorten aikuisten osallisuuden ja toimijuuden mahdollisuuksien lisäämisenä tilannearviotyöskentelyssä.
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Euroopan unionin ja Suomen leniency-järjestelmien eli kartelleista määräytyvien seuraamusmaksujen vapautus- ja alennusjärjestelmän sisältöä, toimintaa ja mahdollisia parannuskohteita. Tutkimusmetodiksi valittiin oikeustaloustiede, joka on mahdollistanut aiheen käsittelyn laajemmassa perspektiivissä. Tutkimus on tehty kirjallisuustutkimuksena, jossa on käytetty apuna myös oikeustapauksia, lainvalmisteluaineistoa ja lakitekstejä. Leniency on kohtalaisen uusi järjestelmä sekä Euroopan unionin kilpailuoikeudessa että Suomessa. Se mahdollistaa salaistenkin kartellien paljastumisen niihin kohdistuvien pelotevaikutusten avulla. Yritykset kokevat seuraamusmaksujen suuruuden ja kartelleihin kohdistuvien tutkimusten uhan niin suureksi, että ne haluavat ehtiä ensimmäisenä ilmiantamaan kartellia vapautuakseen seuraamusmaksusta. Järjestelmä tarvitsee kuitenkin parannuksia, joista esimerkkinä järjestelmän läpinäkyvyyden parantaminen, Euroopan unionin leniency-hakemusten yhtenäistäminen tai vastausten löytäminen tiettyihin oikeudenmukaisuutta koskeviin kysymyksiin.
Kivunhoito-opas tehtiin Hämeenlinnaan Vanajaveden sairaalan akuutin vuodeosaston (osasto 2) hoitohenkilökunnalle. Projektin tarkoituksena oli tehdä kivunhoidosta opas, joka palvelee hoitajia perusterveydenhuollossa ja erityisesti päivittäisessä vuodeosastotyössä. Tavoitteena oli, että selkeän oppaan avulla kaikki osaston hoitajat voisivat helposti päivittää osaamistaan kivun hoidosta, sekä oppia uusia vaihtoeh-toisia hoitomuotoja kivun helpottamiseksi. Lisäksi pyrittiin helpottamaan hoitajien työtä kivun arvioinnissa ja kirjaamisessa sekä parantamaan kivun hoitoa kokonaisvaltaisesti. Opinnäytetyön tuloksena oli kaksi erillistä opasta. Laajempi opas tehtiin lisäämään hoitajien tietämystä laajemmin kivun arvioinnista, hoitovaihtoehdoista, hoidon vaikuttavuuden arvioimi-sesta sekä kirjaamisesta. Pienemmän taskumallisen oppaan avulla hoitajat voivat tarkistaa tärkeämpiä ja yksityiskohtaisempia asioita potilaan kipua arvioidessaan ja hoitaessaan. Laajassa kivunhoito-oppaassa käsitellään kivun voimakkuuden arviointia eri kipumittareita käyttäen sekä kertomalla kivusta sanallisesti, esimerkiksi millaista kipu on ja missä kipu sijaitsee. Oppaassa käydään läpi lääkkeellisiä ja lääkkeettömiä kivunhoitomalleja. Työssä myös kerrotaan kirjaamisen ja kivun hoidon jälkeisen arvioinnin tärkeydestä. Oppaasta löytyy taulukon muodossa yleisimmät osastolla käytössä olevat kipulääkkeet. Taulukossa ovat eriteltyinä jokainen vaikutusmekanismiltaan erilainen lääke, näiden yleiset käyttöaiheet, vasta-aiheet sekä tärkeimmät käytännön työssä huomioitavat asiat. Työ toteutettiin yhteistyössä Vanajaveden sairaalan vuodeosasto kahden osastonhoitajan kanssa. Työn tuloksena huomattiin, että kivunhoito on laa-ja, ajankohtainen ja kehittyvä aihealue.