Kaikki aineistot
Lisää
Media representations of the future are a key component of climate change and energy policies. This study integrates media analysis with futures studies and focuses on the media framings and representations of futures related to key national-level energy and climate strategy documents. It utilizes qualitative content analysis of online news articles of Finland’s national public broadcasting company committed to high-quality journalism. The results show that a more multifaceted coverage of climate action increased during the study period of 2015–2020, especially in terms of frames and future scenario archetypes, and indicate gradually widening awareness of climate risks. However, climate change has been framed as an isolated policy area, and climate change mitigation and adaptation remain framed as subordinate to economic policy targets.
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on Suomen kansallinen linjaus kestävän kehityksen tavoittamiseksi vuoteen 2050 mennessä. Sen toteuttamisen keskeinen väline ovat toimenpidesitoumukset, jotka ovat eri tahojen antamia julkisia lupauksia konkreettisista ja vapaaehtoisista toimista. Tässä raportissa esitetään kokonaisarvio toimenpidesitoumusprosessin tähänastisesta toteutumisesta ja hahmotetaan suositukset jatkokehitystä varten. Esitetyt arviot perustuvat toimenpidesitoumusten antajien raportoimiin tietoihin, toimijoille tehtyyn verkkokyselyyn, kahteen yhteistoiminnalliseen työpajaan, media-analyysiin, toimenpidesitoumuksille asetettujen kriteereiden analyysiin sekä vertailutietoihin muista vastaavista vapaaehtoisuuteen perustuvista aloitteista ja järjestelmistä. Hankkeen tulokset auttavat luomaan edellytyksiä nykyistä huomattavasti laajemman toimijajoukon aktiiviselle ja vaikuttavalle osallistumiselle kestävän kehityksen tavoitteiden toteutukseen.
Nature-based solutions are solutions to societal challenges based on opportunities created by nature and utilising ecosystem processes. They aim to solve large scale, interconnected problems using ecologically, socially and economically sustainable solutions that complement and offer alternatives to conventional, technical solutions. We review how nature-based solutions have been conceptualised in scientific literature, with a focus on the diverse benefits they produce and the distribution of these benefits. We also discuss measures to promote the implementation of nature-based solutions in Finland on the basis of expert workshop material.
While societies are facing complex problems involving multiple stakeholders and interdependencies, interest in collaborative governance as a potential solution is rising. Research-based interventions in policy, planning, and management processes have been introduced to test different approaches and tools for collaboration. The nature of these processes, tools, and approaches varies substantially, as do researchers’ cultures of making contributions to and in collaboration with society. This paper outlines the various possibilities and means for researchers to intervene in and explore steps towards collaborative governance. It utilises literature-based descriptions of potential roles for researchers and draws on insight from Finnish collaborative governance interventions in environmental decision-making. The conventional role of researchers as providers of knowledge was complemented with roles needed to foster favourable conditions for collaboration. Tensions regarding these roles show that collaborative governance requires a reflexive position from researchers, enabling them to adapt their ideas about collaboration to specific governance settings.
Luontopohjaiset ratkaisut ovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka tukeutuvat kestävällä tavalla luontoon tai inspiroituvat siitä. Ne ovat luonteeltaan monihyötyisiä: yhdellä ratkaisulla voidaan samaan aikaan vaikuttaa moneen ongelmaan, esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin haittoihin, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ja tulehdusperäisten sairauksien yleistymiseen. Luontopohjaiset ratkaisut voivat perustua olemassa olevien luontoalueiden säilyttämiseen ja muokkaamiseen tai uusien ekosysteemien, kuten hulevesikosteikkojen tai viherkattojen, rakentamiseen. Hyvin suunnitellut luontopohjaiset ratkaisut edistävät kestävää kehitystä, parantavat kaupunkilaisten hyvinvointia ja lisäävät kaupunkien turvallisuutta, viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta. Luontopohjaisten ratkaisujen lisäämiseksi suomalaisissa kaupungeissa tarvitaan kokonaisvaltaista suunnittelua ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tutkittu tieto, hyvät käytännöt ja aiemmat kokemukset auttavat luontopohjaisten ratkaisujen toimeenpanossa. Niitä tarvitaan eri ratkaisuvaihtoehtoja arvioitaessa, keskusteluissa eri toimijoiden välillä ja päätöksenteon tueksi.
Luontopohjaiset ratkaisut ovat yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuja, jotka tukeutuvat kestävällä tavalla luontoon tai inspiroituvat siitä. Ne ovat luonteeltaan monihyötyisiä: yhdellä ratkaisulla voidaan samaan aikaan vaikuttaa moneen ongelmaan, esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin haittoihin, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen ja tulehdusperäisten sairauksien yleistymiseen. Luontopohjaiset ratkaisut voivat perustua olemassa olevien luontoalueiden säilyttämiseen ja muokkaamiseen tai uusien ekosysteemien, kuten hulevesikosteikkojen tai viherkattojen, rakentamiseen. Hyvin suunnitellut luontopohjaiset ratkaisut edistävät kestävää kehitystä, parantavat kaupunkilaisten hyvinvointia ja lisäävät kaupunkien turvallisuutta, viihtyisyyttä ja vetovoimaisuutta. Luontopohjaisten ratkaisujen lisäämiseksi suomalaisissa kaupungeissa tarvitaan kokonaisvaltaista suunnittelua ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tutkittu tieto, hyvät käytännöt ja aiemmat kokemukset auttavat luontopohjaisten ratkaisujen toimeenpanossa. Niitä tarvitaan eri ratkaisuvaihtoehtoja arvioitaessa, keskusteluissa eri toimijoiden välillä ja päätöksenteon tueksi.