Kaikki aineistot
Lisää
Kieli: | fin swe |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Maanmittauslaitos 2004-2020. |
ISSN: |
2242-0002 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Työryhmä on selvittänyt maakaaren (540/1995) 5 luun 1 §:n mukaisten kirjaamisasioiden käsittelyn kehittämistä. Työryhmän tehtävänä oli esittää sellainen kehittämistä koskeva käsittelystrategia, joka mahdollistaa kirjaamisasioiden edullisen käsittelyn ilman, että palvelun laatutasosta tingitään. Työryhmän tuli selvittää, millaisia kehittämistarpeita kirjaamisasioiden nykymuotoiseen käsittelyyn liittyy. Työryhmän tuli tehdä valmistelutyö ja ehdotukset sen ratkaisemiseksi, käsitelläänkö kiinteistöjä koskevat kirjaamisasiat tulevaisuudessa tuomioistuimissa vai siirretäänkö ne Maanmittauslaitokselle ratkaistaviksi. Valmistelussa tuli ottaa huomioon sähköistä kiinteistönvaihdantaa selvittäneen toimikunnan loppumietinnössään (KM 2006:1) tekemät ehdotukset sekä muut aiemmat selvitykset. Työryhmä saattoi luonnostella säädösehdotuksia ja kuulla asiantuntijoita. Työryhmä selvitti kiinteistöjen kirjaamisasioiden kehityksen ja nykytilan, alan kansainvälisen kehityksen ja kirjaamisen kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Kirjaamisen kehittämismahdollisuuksia on kartoitettu ja tarkasteltu yhtäältä tuomioistuinlaitoksen tai oikeushallinnon piirissä ja toisaalta osana Maanmittauslaitoksen toimintaa useiden vaihtoehtoisen mallien muodossa. Työryhmän on tarkastellut seuraavia mahdollisia kehittämisvaihtoehtoja: 1) nykyisen järjestelmän jatkaminen eli hajautettu ratkaisu, jossa kaikki käräjäoikeudet käsittelevät kirjaamisasioita, 2) keskitetty ratkaisu, jossa asioiden käsittely on keskitetty joihinkin käräjäoikeuksiin, sekä 3) kirjaamisasioiden siirtäminen Maanmittauslaitokselle. Työryhmä on selvittänyt mainittujen vaihtoehtojen puolesta ja vastaan puhuvia perusteita samoin kuin mahdollisen kirjaamistehtävien siirron esteitä, edellytyksiä ja vaikutuksia. Työryhmän mukaan kirjaamistoimintaan käräjäoikeuksissa ei itsessään liity sen paremmin oikeudellisia kuin menettelyllisiäkään ongelmia. Kirjaamisasioiden käsittelyn tehostaminen käräjäoikeuksissa on mahdollista. Pelkästään kirjaamisoikeudelliset syyt eivät ole peruste siirtää kirjaamisasioita Maanmittauslaitoksen hoidettavaksi. Jos kuitenkin tuomioistuinlaitoksen kehittämisen lähtökohdaksi hyväksytään käräjäoikeuksien toiminnan kohdentaminen yhä selvemmin riita- ja rikosasioiden ratkaisemiseen, kiinteistöjen kirjaamisasioiden siirto Maanmittauslaitokselle tukee tätä tavoitetta. Siirtoa voidaan puoltaa myös tietoteknisten järjestelmien kehittämisen tehokkuudella sekä maantieteellisesti kattavalla asiakaspalveluverkostolla. Siirto tukisi myös Maanmittauslaitoksen tavoitetta keskittää valtion hoitamat kiinteistöjen muodostamista ja rekisteröintiä sekä kirjaamista koskevat asiat saman viranomaisen hoidettavaksi. Tähän ratkaisuun liittyvät henkilöstöjärjestelyt ovat todennäköisesti helpommat kuin käräjäoikeusvaihtoehdoissa. Siirto edellyttää kuitenkin merkittävää yleistä oikeudellista asiantuntemusta omaavan henkilökunnan rekrytoimista ja tähän liittyen Maanmittauslaitoksen ratkaisutoiminnan selkeätä vastuuttamista. Työryhmälle esitettyjen asiantuntijalausuntojen mukaan perustuslaki ei aseta estettä kirjaamisasioiden siirtämiselle Maanmittauslaitokselle. Työryhmän käsityksen mukaan päätös siitä, pysytetäänkö kiinteistöjen kirjaamisasiat tuomioistuinlaitoksessa vai siirretäänkö ne Maanmittauslaitokselle, on poliittinen ratkaisu siitä, mihin järjestelmän kehittämisen vaatimat resurssit halutaan ohjata. Työryhmä ei laatinut säädösehdotuksia.
Tämän päiväkirjaopinnäytetyön tavoitteena oli kuvata harjoittelijan päivittäisiä työtehtäviä Maanmittauslaitoksen perustoimintayksikössä Jyväskylässä sekä seurata ja analysoida oman osaamisen kehittymistä. Päiväkirjamerkintöjä on kirjoitettu jokaiselta arkipäivältä 10 viikon ajalta sekä jokaisen viikon lopuksi on kirjoitettu viikkoanalyysi. 10 viikon seurantajakson aikana harjoittelijan työtehtävät koostuivat kiinteistötoimitusten maasto- ja toimistotöistä. Valtaosa osa kiinteistötoimituksista oli lohkomisia. Opinnäytetyön tekemisen aikana opiskelijan osaaminen kehittyi paljon. Kun on päässyt tekemään toimituksia itsenäisesti, tekemiseen on tullut rutiinia ja itsevarmuutta.
Insinöörityön tavoitteena oli kuvata, mitkä olivat ARKKI-projektin taustat ja tavoitteet, selvittää kuinka sähköisen arkistojärjestelmän sisäänajo toteutettiin, kuvata järjestelmän käyttöä, saavutettuja hyötyjä ja käytännön tason muutoksia tuotantoympäristössä sekä kertoa, millaisia näkymiä sähköisellä arkistointijärjestelmällä on tulevaisuudessa. ARKKI-projektin päällimmäisenä tavoitteena on luoda sähköinen arkisto asiakirjojen säilytyspaikaksi ja samalla aloittaa uusien toimitusasiakirjojen sähköinen arkistointi. Projektin tavoitteena on myös luoda arkistonhallintajärjestelmä joka pitää sisällään koko maanmittausarkiston. Tarkoituksena on siis luoda hallintaväline paperiarkistolle sekä sähköisesti ja mikrofilmeille toteutetulle arkistoaineistolle. Samalla luodaan selainkäyttöinen käyttöliittymä, jolla käyttäjä voi tarkastella ja hakea asiakirjatietoja arkistointitavasta ja –ajasta riippumatta. ARKKI-järjestelmän käyttöönotosta ja arkistotoimen kehittämisestä saavutetut hyödyt liittyvät pitkälti arkistotoimeen laitostasolla käytettyjen henkilötyövuosien vähenemi-seen puolella. Sähköisen arkiston rakentaminen eli sisältötuotanto on kuitenkin pitkä projekti joka kestää vähintäänkin vuoteen 2015. Maanmittauslaitoksen tavoitteena on että asiakirjatuotanto on uudistettu vuoteen 2012 mennessä. Tavoitteena olisi siis, että jo tällöin kaikki toimitustuotannossa syntyvä asiakirja- ja kartta-aineisto arkistoidaan suoraan arkistojärjestelmään ilman skannaustoimintaa. Sähköisen arkistojärjestelmän suunniteltujen hyötyjen toteutumisen lähtökohtana on, että arkiston ja asiakirjatuotannon väliset siirrot saadaan automatisoitua ja asianhallinta on kunnossa.
Tämän päiväkirjaopinnäytetyön tavoitteena oli kuvata harjoittelijan päivittäisiä työtehtäviä Maanmittauslaitoksen perus- sekä arviointitoimitusyksiköissä sekä analysoida oman osaamisen kehittymistä. Päiväkirjamerkintöjä on kirjoitettu jokaiselta arkipäivältä 10 viikon ajan sekä viikkoanalyysi jokaisen viikon lopuk-si. 10 viikon seurantajakson aikana harjoittelijan työtehtävät koostuivat kiinteistö-toimitusten maastotöistä sekä niiden valmistelutehtävistä. Suurin osa kiinteis-tötoimituksista oli lohkomisia. Opinnäytetyön tekemisen aikana harjoittelijan osaaminen kehittyi paljon. Kun on päässyt tekemään paljon erilaisten toimitusten maastotöitä, itsevarmuus on parantunut ja tietämystä on tullut lisää.
Maanmittauslaitoksessa määräalan lainhuudon käsittely ja lohkominen yhdistyivät yhdeksi prosessiksi vuoden 2018 alussa. Muutoksen myötä toimitusinsinöörit ovat myöntäneet määräalojen lainhuudot osana lohkomisen valmistelua. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimitusinsinöörien suhtautumista uuteen toimintatapaan. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää toimitusinsinöörien työskentelytapoja, sillä työskentelyn tulisi olla sujuvaa maastokaudellakin. Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena, joka kohdennettiin Maanmittauslaitoksen perustoimituksia tekeville toimitusinsinööreille. Kyselytutkimuksen määrällisen ja laadullisen aineiston avulla pystytään kokonaisvaltaisesti kuvailemaan toimitusinsinöörien suhtautumista uuteen toimintatapaan. Suurin osa toimitusinsinööreistä pitää prosessien yhdistymistä toimivana ratkaisuna. Toimitusinsinööreistä puolet on onnistunut omasta mielestään kohtuullisesti ja kolmasosa hyvin määräalojen lainhuutojen myöntämisessä ensimmäisellä maastokaudella prosessien yhdistymisen jälkeen. Työtehtävien laajentumisen myötä toimitusinsinöörien ammattitaito on kasvanut, minkä ansiosta asiakkaat saavat parempaa palvelua kuin ennen. Toimitusinsinöörit kokevat työmäärän lisääntyneen huomattavasti prosessien yhdistymisen jälkeen ja he eivät koe prosessien yhdistymisen myötä luotua toimintatapaa käytännön työssä toimivana. Jatkokehittämisessä tulisikin paneutua toimitusinsinöörien työmotivaation edistämiseen, jotta Maanmittauslaitos voisi lunastaa palvelulupauksensa.
Insinöörityössä selvitettiin maanmittauksen alan korkeakouluopiskelijoiden työnantajakuvaa Maanmittauslaitoksesta. Tarjolla olevan laadukkaan työvoiman vähetessä työnantajien on alettava kiinnittää huomiota työnantajakuvaansa. Tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena kolmen ammattikorkeakoulun maanmittaustekniikan päiväopiskelijoille sekä Aalto-yliopiston kiinteistötalouden ja geomatiikan perustutkinto-opiskelijoille. Kohderyhmän vastattavissa oli web-kyselylomake. Tutkimuksen mukaan kohderyhmäläiset painottavat työpaikan valinnassaan eniten työpaikan hyvää työilmapiiriä, työn monipuolisuutta ja vaihtelevuutta, toimialan ja työtehtävien kiinnostavuutta, varmuutta työsuhteen jatkuvuudesta, työaikojen joustavuutta sekä mahdollisuutta oppia uutta. Tärkeistä seikoista huonoiten toteutuu vastaajien mielestä Maanmittauslaitoksen palveluksessa työpaikan hyvä työilmapiiri – sekin neutraalia arvoa paremmin. Toisaalta vastaajat eivät pidä tärkeinä työnantajan kotimaisuutta tai työn yhteyttä opintoihin, jotka toteutuvat heidän mielestään laitoksessa paremmin kuin hyvin. Myöskään vastaajien mielestä huonoiten toteutuvat työn kansainvälisyys, organisaation pieni koko tai samanikäiset työkaverit eivät ole tärkeitä työpaikan valintakriteereitä. Tutkimus osoitti Maanmittauslaitoksen häviävän houkuttelevuudessa työnantajasektoreista ainoastaan yksityiselle työnantajalle. Varautuneimpia laitoksessa työskentelyyn ovat kiinteistötalouden opiskelijat. Tutkimuksen mukaan monien vastaajien työnantajakuva rakentui vasta laitoksessa työskentelyn myötä. Valtaosalla työskentely on parantanut Maanmittauslaitoksen työnantajakuvaa. Tämä näkyi myös laitoksessa työskentelyn mukanaan tuomissa arvostusten muutoksissa. Samoin laitoksen houkuttelevuus työnantajana verrattuna muuhun valtiolliseen ja muihin työnantajasektoreihin sekä houkuttelevuudelle annettu kouluarvosana nousivat työskentelyn myötä. Laitoksen kannattaa näin ollen tarjota edelleenkin harjoittelupaikkoja sekä alan opiskelijoille että ammattiaan vasta pohtiville. Näin mahdollisimman monelle tarjoutuu mahdollisuus rakentaa työnantajakuvansa Maanmittauslaitoksesta oman kokemuksensa pohjalta.
Tämän insinöörityön toimeksiantajana toimi Maanmittauslaitoksen kehittämiskeskus. Työssä tutkittiin lohkomistoimitusten apuhenkilöiden käytössä esiintyviä ongelmia sekä millaisia toimenpiteitä tarvitaan, jotta maastotyöt voitaisiin suorittaa tarkoituksenmukaisesti ja säädösten sekä toimitustuotannon strategian mukaisella tavalla. Työssä tehtiin tutkimus, jossa lähetettiin kyselylomake kaikille Maanmittauslaitoksessa lohkomisten maastotöitä tekeville henkilöille. Kyselyn avulla selvitettiin apuhenkilöiden käytön yleisyyttä ja heidän tehtäviään sekä sitä, miten heidän hankkiminen on järjestetty. Myös rajojen avaamista ja siihen liittyviä ongelmia selvitettiin, sillä se kuuluu usein apuhenkilön tehtäviin. Lisäksi toimitusasiakirjoja tarkastelemalla tehtiin selvitys rajanavaustarpeen suuruudesta. Tutkimuksessa selvisi, että lohkomistoimituksissa oli riittävästi aputyövoimaa, koska asianosaiset toimivat usein apuhenkilöinä. Turvavarusteiden käytössä oli suuria puutteita ja toimituksen tekijän oli vaikea arvioida apuhenkilöltä vaadittavia taitoja. Myös rajojen avaamista laiminlyötiin. Työturvallisuusohjeen noudattamiseen ja rajojen avaamiseen pitää kiinnittää selvästi enemmän huomiota. Maastotöiden tekemistä ainoastaan Maanmittauslaitoksen omien työntekijöiden tai heidän hankkimien ulkopuolisten apuhenkilöiden voimin ei suositella. Se lisäisi suuresti työvoiman tarvetta ja kustannuksia sekä heikentäisi asiakastyytyväisyyttä. Kuitenkin ammattimetsurien käyttöä ja henkilöstön koulutusta tulee lisätä. Yhteistyötä toimitusinsinöörin, asiakkaiden ja metsurien kesken pitää myös lisätä. Lisäksi työssä todetaan, että olisi hyvä selvittää muodostettavan kiinteistön uusien ja vanhojen rajojen merkintää tulevaisuudessa. Insinöörityön tuloksia voidaan käyttää Maanmittauslaitoksen toimitustuotannon kehittämisessä sekä tietona maastotyöturvallisuutta parantaessa.
Opinnäytetyön aiheena oli lainhuuto määräalan elinkaaressa. Vuoden 2018 alusta toimitusinsinöörien työhön sisällytetään lainhuutojen myöntäminen osana lohkomisprosessia. Muutoksen tavoitteena on tehostaa asiakkaan saamaa kokonaispalvelua sekä vahvistaa toimitusinsinöörien kokonaisvaltaista ammattitaitoa. Työn tarkoituksena oli edistää maanmittauslaitoksen työtehokkuutta sekä yksinkertaistaa sekä toimitusinsinöörin että asiakkaan vuorovaikutusta koko prosessin läpi, jotta koko toimitus voitaisiin tulevaisuudessa suorittaa yhden työntekijän voimin. Eri maanmittauslaitoksen toimitusinsinööreille tehtiin puolistrukturoidut haastattelut, joiden keskeisenä teemana oli lainhuudon sisällyttäminen työtehtäviin. Työssä kuvataan vaadittavat toimenpiteet maanmittauslaitoksen sisäisissä työjonoissa itsenäisen kiinteistön muodostamiseksi määräalasta. Selvitetään myös asiantuntijoiden haastatteluilla mahdollisia parannuskeinoja prosessin tehostamiseen asiakkaan sekä toimitusinsinöörien näkökulmasta, mutta myös otetaan kantaa muutamiin lainsäädännöllisiin toimintatapoihin, joilla voidaan muokata lohkomistoimitusta tehokkaammaksi.
Tässä insinöörityössä tutustutaan Maanmittauslaitoksen ja Liikenneviraston valtakunnalliseen hankkeeseen rautatiekiinteistöjen rajojen selvittämiseksi. Maanmittaustoimitusten yhdenmukaisuus koko valtakunnan alueella on yksi keskeisistä Maanmittauslaitoksen toiminnalle asetetuista laatumittareista. Valtakunnallinen rautatiealueiden rajaamishanke alkoi maastotöiden osalta vuoden 2014 aikana. Ensimmäisen maastokauden aikana todettiin toimitusmenettelyn kuitenkin kaipaavan yhtenäistämistä eri puolilla valtakuntaa. Rautatiealueen rajaamistoimitusten maastotöitä tehneille Maanmittauslaitoksen kartoittajille suoritettiin osana insinöörityötä Webropol-palvelun avulla internetkysely. Kyselyn tavoitteena oli kerätä tietoa siitä, kuinka maastotyöt sujuivat maastokauden 2014 aikana ja kuinka toimitusmenettelyä varten laadittu työohje palveli työntekoa. Vastausten perusteella insinöörityössä esitetään toimenpide-ehdotuksia joiden avulla toimitusmenettelyä voitaisiin maastotöiden osalta yhtenäistää. Saatujen vastausten ja kokemusten perusteella nykyiset toimintatavat maastotöiden osalta eivät palvele kaikilta osin Maanmittauslaitoksen tavoitetta siitä, että toimitusmenettelyt ovat tasalaatuisia ja suoritetaan samalla tavalla koko valtakunnan alueella. Työn tulosten perusteella keskeisimmät yhtenäistämistä vaativat toimenpiteet olivat kadonneen rataa rajaavan rajamerkin tilalle rakennettavan rajamerkin laatu, toimiminen löytyvien lohkopyykkien suhteen, toimiminen yli 300 metriä pitkille rajoille rakennettavien välipyykkien suhteen sekä niin sanotusta näkyvöityspaalutuksesta luopuminen. Valtakunnallisesti kaikkia toimintatapoja ei voida jatkossakaan täysin täsmällisesti linjata yhtenäiseksi, sillä rataosuudet ja alueet ovat keskenään hyvin erilaisia esimerkiksi löytyvien rajamerkkien määrän osalta. Insinöörityössä annetut toimenpide-ehdotukset edistäisivät kuitenkin yhdenmukaisemman toimitusmenettelyn muodostumista ja lyhentäisivät monin paikoin työmäärää, jota toimitusten maastotöihin kuluu.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Liikkuvan työn käyttöä Maan-mittauslaitoksen PETO- Pohjoisen vastuualueella. Selvitys toteutettiin sähköpostikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa mihin, miksi ja milloin LIITY: ä käytetään, lisäksi kyselyn avulla selvitettiin miten se vaikuttaa toimitusten tekemiseen, esimerkiksi nopeuttaako se niiden tekoa. Kyselyn perusteella kartoitettiin myös LIITY: n hyviä ja huonoja puolia. Tulokset osoittivat että LIITYÄ käytettiin pääasiassa työmatkoilla ja sen te-keminen koettiin mielekkääksi ja tehokkaaksi menetelmäksi. Huonoja puolia LIITY: n käytössä olivat yhteyksien heikko toimiminen ja työn ja vapaa-ajan hämärtyminen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa toimituksista, jotka olivat osana Maanmittauslaitoksen ja Metsähallituksen yhteistyöhanketta 2016–2018 välisenä aikana. Tavoitteena oli toimituksien tietojen avulla tutkia, mitä on tehty kolmen vuoden aikana, voidaanko tulevien toimitusten kustannuksia arvioida tietyillä perustiedoilla, kustannuksien tekijöitä, niiden alueellisia eroja ja tapoja miten uusien suojelualuekiinteistöjen muodostamiskustannuksia voitaisiin arvioida etukäteen. Tiedon keräämiseen käytettiin Maanmittauslaitoksen ohjelmistoja. Työssä tehtiin paljon yhteistyötä toimeksiantajan kanssa. Käytetyistä menetelmistä tehtiin erillinen liite. Opinnäytetyön tuloksena tuotettiin perustietotaulukko alueittain toimituksista ja käytiin läpi omia ajatuksia alueellisista eroista ja toimituskustannuksista. Selvää yksittäistä perustietoa ei löytynyt, joilla voitaisiin arvioida tulevien toimituksien kustannuksia.
Tämän insinöörityön tarkoituksena oli tutkia Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelijoiden toimituskartan käyttöä asiakaspalvelutyössä. Tutkimus selvittää toimituskartan yleisimpiä käyttötarvetilanteita ja toimituskartoilta tarvittavia tietosisältöjä sekä merkitystä kiinteistörekisterikartan rinnalla. Insinöörityön tutkimus toteutettiin Webropol-kyselyllä 22.3.‒6.4.2016 ja se lähetettiin jokaiselle asiakaspalvelun työntekijälle kaikkiin neljään eri TIETO-vastuualueeseen. Kyselyyn vastasi yhteensä 54 henkilöä 97:stä eli 56 prosenttia kaikista Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelijoista. Tutkimuksessa selvisi, että toimituskarttaa käytetään usein osana asiakaspalvelutyötä selvittämään esim. tieoikeuksia ja kiinteistöjen rajojen ulottuvuuksia. Karttojen käyttötarve on samantyyppistä jokaisella maantieteellisellä TIETO-vastuualueella ja kiinteistörekisterikartasta toivotaan nykyistä tarkempaa tietojen suhteen, jotta sillä voisi korvata toimituskarttojen käyttöä.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin Etelä-Savon maanmittaustoimiston kiinteistörekisterinpidon alueella lohkomattomien katualueiden vaikutusta kiinteistörekisterin selvyyteen. Työn tilaaja on Etelä-Savon maanmittaustoimisto. Tutkimustyössä selvitettiin, kuinka paljon maakunnassa sijaitsevien kuntien alueilla on lohkomattomia asemakaavaan merkittyjä ka-tualueita ja kuinka suuri osa lohkomattomista katualueista sijaitsee kunnan omistamilla kiinteistöillä. Tällä pyrittiin selvittämään, onko katualueen lohkomattomuuden syy se, että kunta omistaa kiinteistön jossa lohkomaton katualue sijaitsee. Työssä selvitettiin kaavoitettujen katualueiden pinta-alat kuntakohtaisesti asettamalla asemakaavakartta kiinteistörekisterikartan kanssa kohdakkain ja leikkaamalla asemakaavaan merkityt katualueet kiinteistöjaotuksen rajoilla palstoiksi. Hakemalla palstoittain omis-tajatiedot kiinteistörekisteristä pystyttiin löytämään keskeisimmät tunnusluvut kunnittain. Lisäksi työssä on esitelty menettelytapoja katualueiden rekisteröimiseksi oikeilla tunnuksilla kiinteistörekisteriin. Kuntakohtaisesti on arvioitu, paljonko lohkomattomien katualueiden erottamiskustannukset olisivat tämänhetkisen kiinteistötoimitushinnoittelun mukaan. Opinnäyte työtä voi käyttää maanmittauslaitoksen ja kuntien välisessä yhteistyössä. Jatkotutkimuksena voisi selvittää, esim. kyselytutkimuksena, miksi kuntien kaavoittamat katualueet ovat lähes poikkeuksetta erottamatta kiinteistöistä. Lisäksi sivututkimuksena voisi selvittää, mikä on lohkomattomien katualueiden vaikutus muihin yhteiskunnan toimintoihin esim. rakentamiseen tai verotukseen. Verotuskysymystä voisi pohtia joko yksityisen kiinteistönomistajan kannalta tai valtion kannalta. Sisäisesti maanmittauslaitoksessa voisi tutkia menettelyjä, miten lohkomattomat katualueet saataisiin systemaattisesti lohkottua ja merkittyä kiinteistörekisteriin.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä Maanmittauslaitoksessa nykyisin käytettävään maastokartoitusmenetelmään ja syventyä uuteen, nykyaikaiseen maastokartoitusmenetelmään. Työssä käydään läpi Maanmittauslaitoksen uutta organisaatiota ja nykyisiä maastokartoitusmenetelmiä. Myös maastokartoituksen menetelmien uudistamista varten perustettuun MaraVisio-projekteihin ja niiden tavoitteisiin perehdytään. Lisäksi tutustutaan uusiin maastokartoituksessa käytettäviin laitteistoihin ja ohjelmistoihin sekä niiden käyttöönottoon Marassa eli Maastotietotuotannon ydinprosessissa. Lopuksi pohditaan ja tutkitaan myös mahdollisia muutoksen tuomia vaikutuksia prosessiin ja sen työvaiheisiin. Opinnäytetyö perustuu Maanmittauslaitoksessa vuonna 2014 perustettuun MaraVisio/ko-projektiin eli Maastokartoitusjärjestelmän käyttöönottoprojektiin. Projektin tarkoituksena oli hankkia maastokartoitusjärjestelmä ja toteuttaa sen käyttöönotto ensin jatkuvassa ajantasaistuksessa ja myöhemmin määräaikaisessa ajantasaistuksessa. Uuden maastokartoitusjärjestelmän tulo Maanmittauslaitoksen määräaikaisen ja jatkuvan ajantasaistuksen prosesseihin nykyaikaistaa maastokartoituksen. Opinnäytetyössä tehdyn tutkimuksen perusteella uusi tekniikka vaikuttaa hyvin lupaavalta, ja se tulee todennäköisesti olemaan tehokas ja käytännöllinen menetelmä maastotiedonkeruussa. Uusi kartoitusmenetelmä tarvitsee kuitenkin vielä lisää laitteiston, ohjelmiston testaamista ja menetelmän lisäkehittämistä. Todelliset tulokset tulevat näkymään vasta vuosien käytön jälkeen.
Maanmittauslaitoksella lohkomisia tekevien insinöörien toimenkuvaan lisättiin vuoden 2018 alussa määräaloja koskevien lainhuutojen ratkaisutehtävät. Uusi tehtäväkenttä toi haasteita insinööreille sekä Maanmittauslaitokselle. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Maanmittauslaitoksen perustoimituksia tekevien insinöörien kokemuksia kirjaamisasioiden tekemisestä sekä heidän osaamisestaan. Lisäksi tutkimuksella selvitettiin, miten hiljattain valmistuneet insinöörit ovat kokeneet kirjaamisasioihin liittyvän opetuksen oppilaitoksessa sekä Maanmittauslaitoksella. Tutkimus tehtiin kyselytutkimuksena Maanmittauslaitoksen Perustoimitus-prosessissa työskenteleville maanmittausinsinööreille. Maanmittauslaitoksen perustoimitusten insinöörit kokivat, että Maanmittauslaitos oli panostanut opetukseen riittävästi. Suurin osa koki selviävänsä työstä, kun saa neuvoja. Ohjeistusten osalta palaute oli kriittisempää. Hiljattain valmistuneista jokainen vastaaja koki, että opetus maanmittausinsinöörin koulutusohjelmassa oli ollut riittämätöntä. Tutkimuksen perusteella voitiin tehdä päätelmä, että Maanmittauslaitoksen järjestämää koulutusta oli pidetty tarpeellisena, mutta Maanmittauslaitoksen tulisi panostaa ohjeistuksen selkeyttämiseen. Hiljattain valmistuneiden vastausten perusteella oppilaitosten tulisi kehittää kirjaamisasioiden opetusta, jotta opetuksesta saataisiin paras hyöty työskentelyssä Maanmittauslaitoksella.
Tämän insinöörityön aiheena on yhteisten vesialueiden osakaskuntien pinta-ala- ja osakaskiinteistöluokitus. Tavoitteena on yhteisten vesialueiden kiinteistötietojen kuntakohtainen kokoaminen ja luokittelu niin, että kehittämistarpeellisten alueiden paikallistaminen on mahdollista. Tarkoituksena on esittää vesialueiden omistuksen jakaantuminen kiinteistörekisterin mukaan sekä yhteisten vesialueiden lainsäädännön ja hallinnon kehittyminen historian saatossa. Lisäksi kerrotaan myös pirstoutumisen taustoista ja raportoidaan kiinteistörekisteristä ilmitulleista epäselvyyksistä. Suomen vesialueet jaetaan kiinteistörekisterissä yleisiin vesialueisiin, kiinteistöjen vesialueisiin ja yhteisiin vesialueisiin. Yhteisellä vesialueella tarkoitetaan kiinteistörekisteriin merkittyä yksikköä, joka kuuluu kahteen tai useampaan kiinteistöön tietyn perusteen mukaisin osuuksin. Useissa aikaisemmissa tutkimuksissa vesialueiden pieni koko ja pirstaleisuus on todettu niiden käyttöä ja hoitoa vaikeuttaviksi seikoiksi. Kehittämistarpeellisten alueiden selvittämiseksi tehtiin tutkimus, jossa luokiteltiin kahdeksan maakunnan yhteisten vesialueiden osakaskunnat pinta-alan ja osakaskiinteistöjen lukumäärän mukaan erikokoisiin luokkiin. Käsiteltäviksi maakunniksi valittiin Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Tutkimuksessa selvisi, että eniten pirstoutuneita osakaskuntia on Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Maakuntakohtaiset erot nousivat suuriksi. Lisäksi ilmeni, että merivesiä ja vain sisävesiä sisältävien kuntien väliset erot ovat merkittäviä. Pohjanmaalla osakaskiinteistömäärältään suurten osakaskuntien osuus oli etelän maakuntia selvästi suurempi. Eniten kehittämistoimenpiteitä vaativat kunnat esitetään jokaisesta maakunnasta. Insinöörityössä esitettyjä maakunta- ja kuntakohtaisia tilastoja voidaan käyttää lisäselvityksien lähtöaineistona. Tilastot auttavat kohdistamaan kehityssuunnitelmat oikeisiin alueisiin.
Tämän insinöörityön tavoitteena oli selvittää, miten maanomistajat olivat sopeutuneet väyläsuunnitteluprojektien yhteydessä syntyviin kiertohaittoihin. Lisäksi tutkittiin kiertohaittojen vaikutuksia, korvausten oikeellisuutta ja maanomistajien suhtautumista viranomaismenettelyyn. Tutkimusaineisto koottiin haastatteluiden ja kirjekyselyiden pohjalta. Insinöörityötä varten lähetettiin postitse kirjekyselytutkimus valikoidusti 20:lle suuren kiertohaitankorvauksen viimeisen 10 vuoden aikana saaneelle maanomistajalle. Kyselytutkimukseen saaduista vastauksista selvisi, että kiertohaitasta koituu maanomistajille monenlaista haittaa. Kiertohaitan vuoksi oli tehty joitakin sopeutumistoimenpiteitä, mutta suuressa osassa tapauksia kiertohaitan jättämiin ongelmakohtiin oltiin sopeuduttu vaihtelevalla menestyksellä ilman varsinaisia sopeutumistoimenpiteitä. Päällimmäisenä kyselytutkimuksen vastauksista paistoi esiin maaomistajien syvä katkeruus viranomaismenettelyä ja koko liittymän poistamisprosessia kohtaan, mikä mahdollisesti heijastui myös teetetyn kyselyn vastausprosenttiin, joka oli ainoastaan 35. Korvaustapausten uniikin luonteen vuoksi on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta kattaa maanomistajille kiertohaitasta aiheutuvat todelliset tappiot jonkin yleispätevän laskentakaavan avulla. Kyselytutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että maanomistajien vahingonkorvaukset tulisi määrittää tapauskohtaisesti. Kyselytutkimus osoitti myös, että maanomistajat eivät täysin ymmärtäneet tulevaisuuteen pääomitetun kertaluontoisen korvauksen periaatetta. Useassa vastauksessa kertaluontoista korvausta pidettiin epäoikeudenmukaisena pysyvän haitan korvaamiseen. Insinöörityön tuloksia voidaan käyttää apuna kiertohaitan korvaus- ja arviointiperusteiden kehittämisessä sekä viranomaismenettelyn parantamisessa.
Kartat ovat olleet ihmiskunnan käytössä paikkatiedon visuaalisena esitystapana vuosituhansia. Digitalisaatio on tuonut mobiililaitteilla toimivat kartat kaikkien saataville. Tässä insinöörityössä käsiteltiin maastokarttaa, jonka on tarkoitus kuvata maaston erityispiirteitä hyvin yksityiskohtaisella tasolla järvistä ja meristä aina siirtolohkareisiin sekä pieniin polkuihin asti. Käytännössä kaikki digitaaliset karttapalvelut, joita käytämme tänä päivänä, esittävät tarjoamansa karttatasot rasterikuvamuodossa. Tekniikan ja laitteistojen kehittymisen myötä myös vaihtoehtoiset kartan piirtotavat ovat tulleet mahdollisiksi. Yhtenä esimerkkinä näistä on tätä insinöörityötä varten kehitetty vektorikartta, joka ei eroa visuaalisesti rasterikartasta mutta hyödyntää vektorigrafiikkaa kartan piirtämisessä. Koska vektorikartta piirretään vasta käyttäjän laitteen päässä, se mahdollistaa dynaamisia ominaisuuksia, jotka eivät ole toteutettavissa perinteisille rasterikartoille. Esimerkkejä tällaisista ominaisuuksista ovat tarpeettomana pidetyn karttamerkin piirtämättä jättäminen tai polun pituuden laskeminen suoraan elementin tietojen avulla. Rasterikartoista tutut merkkien selitteet voidaan vektorikartassa korvata interaktiivisella tavalla siten, että karttamerkkiä osoittamalla saa esiin sen tiedot. Tiedot maastokartan elementeistä ja niiden sijainneista vektorikartan piirtämistä varten saatiin Maanmittauslaitoksen avoimen datan maastotietokannasta. Näiden automaattiseen käsittelyyn kehitettiin ohjelma, joka ottaa vastaan maastotietokannan karttaruudun ja tuottaa siitä vektorikartan piirtämiseen tarvittavan Javascript-koodin. Työn tuloksia voidaan käyttää apuna vektoripohjaisia karttasovelluksia kehitettäessä. Työstä on myös hyötyä, mikäli haluaa syvällistä analyysiä Maanmittauslaitoksen maastotietokannan määrittelyistä ja näiden jatkokäsittelystä. Työn ohessa toteutettu vektorikarttademo on laajennettavissa täysimääräiseksi koko Suomea koskevaksi karttapalveluksi.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä selvitystyö Suomussalmen Kalevala-puiston lohkomisesta. Maanmittauslaitos suoritti lohkomisen ja toimituksen tilaajana oli Metsähallitus. Alueet muodostettiin 45 eri lohkomistoimituksessa ja niiden pinta-ala on yhteensä 18365 hehtaaria. Projektiin varattiin aikaa kolme vuotta ja maastotyöt tehtiin vuosina 2016-2018. Näin iso projekti oli uutta myös Maanmittauslaitokselle ja tulevia samankaltaisia projekteja varten tästä selvitystyöstä on hyötyä. Opinnäytetyössä käytettiin apuna kiinteistötoimitusten yhteydessä valmistuneita asiakirjoja. Tulokseksi saatiin kattava raportti Kalevalapuisto-projektista.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää jakosopimukseen perustuvan lohkomistoimituksen ja halkomistoimituksen toimituskustannuksien ero kiin-teistön pinta-alan ja toimituksissa syntyneiden uusien rekisteriyksiköiden suhteen. Tein opinnäytetyön yhteistyössä Kainuun-Koillismaan maanmittaustoimiston kanssa. Työssäni on esitelty maanmittauslaitoksen valtakunnallinen ja Kainuun-Koillismaan maanmittaustoimiston organisaatio. Lisäksi työstä löytyy toimi-tuslajien esittely ja kustannuksien muodostumisten perusteet. Lopuksi on jakosopimuslohkomisen ja halkomisen toimituskustannuksien vertailu ja päätelmä tutkimuksen lopputuloksesta. Tutkimuksen suoritin tutkimalla maanmittaustoimiston sähköisestä arkistosta toimitusasiakirjoja, joista sain selvitettyä toimituksien kustannukset. Asiakirjojen avulla tein taulukoita, joiden avulla pystyin vertailua suorittamaan. Tutkimusta tehdessäni huomasin, että tutkimustuloksen arvioiminen tulee olemaan vaikeaa. Kahta samanlaista toimitusta ei ole, joten toimituksien yksilöllisyys toi analysointiin haastetta. Tutkimusongelmaksi muodostui kysymys, että voiko tutkimustuloksesta tulla täysin totuudenmukainen.
Tässä opinnäytetyössä käsiteltiin laserkeilausaineiston hyödyntämistä maanmittauslaitoksen maasto- ja rajatiedon tuotannossa. Tämä opinnäytetyö antaa myös yleiskuvaa ilmalaserkeilauksesta ja maanmittauslaitoksen tavasta tuottaa uutta valtakunnallista korkeusmallia (KM-2), joka suoritetaan ilmalaserkeilauksella. Laserkeilausaineiston pistepilvistä saadaan paljon muutakin tietoa, kuin pelkkä maanpinta korkeusmallia varten. Pistepilvestä voidaan erottaa esimerkiksi rakennuksien katot kasvillisuuden seasta. Tarkemman mittauslaitteiston käyttö ja saatavuus esimerkiksi määräaikaisen ajantasaistuksen maastokäynneillä on monesti aikataulusyistä vähäistä. Tästä johtuen muuttuvat tai puuttuvat kohteet, esimerkiksi rakennukset havaitaan ja lisätään maastotietokantaan huonommilla sijaintitarkkuuksilla. Tätä ongelmaa varten kerä-sin työharjoitteluni ohella maastotietokannan kohteita, joita voidaan havaita laserkeilausaineistosta. Suoritin myös mittauksen, jonka tarkoituksena oli havainnollistaa millaisella tarkkuudella esimerkiksi epäsymmetrisiä kohteita voidaan päivittää maastotietokantaan kasvillisuuden alta. Havainnoissani olen todennut että suhteellisen pieniäkin maastokohteita voidaan erottaa pistepilvestä ja päivittää maastotietokantaan, mutta se poikkeuksellisesti edelleen tarvitsee fyysistä paikalla käyntiä kohteessa, jotta varmistutaan kohdeluokasta ja sijainnista. Tein myös muutaman kokeellisen päivityksen, joilla havainnollistan kuinka pisteaineistoa voidaan hyödyntää nykyisillä ohjelmilla määräaikaisessa ajantasaistuksessa. Lopputuloksena laserkeilausaineistoa voidaan käyttää hyödyksi puuttuvien tai muuttuneiden maastotietokannan kohteiden, kuten rakennuksien ja ojien päivittämisessä, jos ei ole saatavissa kunnollista mitta-uslaitteistoa tai ulkopuolisen toimittamaa aineistoa. Maastotarkastuksen yhteydessä voidaan laserkei-lausaineistoa käyttää tarkemman sijaintitarkkuuden saamiseksi niille kohteille, jotka ovat havaittavissa laseraineistosta. Pistepilven ja korkeusmallin avulla voidaan digitoida nykyisessä Espa-ohjelmistoympäristössä esimerkiksi rakennuksien ja ojien vektorit maastotietokantaan, mutta kehitystyötä tulee vielä tehdä niin ohjelmistolle, kuin myös työskentelytavoille. Samalla kun laserkeilauksen tekninen kehitys menee eteenpäin, tulee myös pohtia laajempaa automatisointia pisteiden luokitteluun sekä pohtia mahdollisia uusia ohjelmistoja, joita voidaan räätälöidä maastotietokannan ylläpidon ja maanmittauslaitoksen tuotannon tarpeisiin.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin oikeustradenomikoulutuksen hyötyjä Maanmittauslaitoksen toimisto- ja kirjaamissihteerin työtehtävissä. Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa koulutuksen hyötyjä ja sen tarjoamia valmiuksia sekä antaa mahdollisia parannusehdotuksia, miten koulutusta voitaisiin kehittää vastaamaan paremmin Maanmittauslaitoksen tarpeisiin. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Maanmittauslaitos. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja sen tiedonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu. Tutkimuksen kysymykset on jaettu viiteen eri teemaan. Tutkimuksen teoria koostuu ammattikorkeakoulujärjestelmän, oikeustradenomikoulutuksen ja tutkimusmenetelmän teorioista. Lisäksi työssä on esitelty maanmittauksen ja Suomen Maanmittauslaitoksen historiaa. Haastatteluun osallistui viisi henkilöä, jotka työskentelevät Maanmittauslaitoksella Vaasan toimipisteessä ja ovat vuosina 2013–2018 valmistuneita oikeustradenomeja. Tutkimuksen perusteella voitiin päätellä, että haastateltavat pitävät koulutusta pääsääntöisesti hyvänä vastaamaan kyseisten työtehtävien tarpeita. Kuitenkin myös kritiikkiä ja parannusehdotuksia koulutuksen sisältöön annettiin paljon.
This bachelor´s thesis studied mortgage deed mass conversion and electrification of mortgage deeds. The main goal of this bachelor´s thesis was to find out if mass conversion was a good solution and how the electrification of mortgage deeds has changed the Registration Issues process in the National Land Survey of Finland. The theoretical framework of this research thesis mainly consists of relevant legislation, government proposals as well as publications of National Land Survey. In the theoretical part of this thesis relevant terms are defined and the phenomenon studied is descripted. In addition the benefits of electric mortgage deed are explained and also the process of cancellation of a lost written mortgage deed is explained. This study was conducted as qualitative empirical study, where research material was gathered with a questionnaire, which was send to the personnel responsible for registration issues process. The results showed that mortgage deed mass conversion was a good solution. The results also indicates that the registration issues process has become easier and faster because of the electrification of mortgage deeds. Almost everyone who answered to the questionnaire thought that an electric mortgage deed is better option than a written mortgage deed. The biggest practical change has been that today there is no need to send written mortgage deeds one way or another. Due to electrification using of electronic services and automation is increasing.
Opinnäytetyössä keskityttiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoon ja sen hyödyntämiseen. Tavoitteena oli saada lukija kiinnostumaan ja ymmärtämään laserkeilausaineiston edut ja mahdollisuudet. Työ toteutettiin tutkimalla laserkeilausdatan sisältöä ja tekemällä aineistolla testejä ohjelmilla, jotka ymmärtävät las- tai laz-formaattia. Ensimmäiseksi tutkittiin las-tiedoston spesifikaatiota ja sen jälkeen hex-editorilla etsittiin las-tiedostosta kohta josta löytyy laserkeilausdata. Tämän jälkeen tutustuttiin erillaisiin keilausdataa hyödyntäviin ohjelmiin ja lopulliseksi työkaluksi valittiin Lastools, joka oli monipuolinen ohjelma, kun käsitellään las-tiedostoja. Viimeisessä työvaiheessa laserkeilausaineistoja testattiin Lastools-ohjelmalla. Tuloksista ilmeni, että pistepilvestä saadaan paljon ja tarkkaa tietoa keilatusta ympäristöstä. Tien kaltevuuksia, korkeuksia ja tien painumista ympäristöön nähden voidaan mitata. Maastomalli kolmioverkkopinnalla ja korkeuskäyrillä on hyvä apuväline havainnollistamiseen ja mittaukseen. Laserkeilaus ei poista vielä pitkiin aikoihin mittamiesten ja tutustumiskäyntien tärkeyttä kentälle yhdyskuntasuunnittelussa.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää Maanmittauslaitoksen ylläpitämän Kiinteistökaupan verkkopalvelun käyttöastetta sekä sen käytön esteitä kiinteistönvaihdannassa. Opinnäytetyössä analysoidaan saatuja tuloksia ja tehdään niiden perusteella joh-topäätöksiä. Tutkimuksessa vastauksia on haettu seuraavien tutkimuskysymyksien kautta: Kuinka suuri käyttöaste kiinteistökaupan verkkopalvelulla on? Mitkä ovat tyypillisimpiä esteitä kiinteistökaupan verkkopalvelun käytössä? Opinnäytetyötä käsitellään Maanmittauslaitoksen näkökulmasta. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkittavana materiaalina opinnäytetyössä on käytetty kiinteistöjen saantokirjoja. Tutkimuksen aikana on tehty myös puolistrukturoitu haastattelu, jonka tarkoitus oli selventää opinnäytetyön tekijälle epäselväksi jääneitä asioita opinnäytetyössä tarvittavista tiedoista. Opinnäytetyössä on lisäksi käytetty aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, Maanmittauslaitokselta saatuja ohjeita ja Kiinteistökaupan verkkopalvelun sekä Maanmittauslaitoksen nettisivuja. Tutkimuksen lopputuloksena on yleinen esittely kiinteistökauppaan liittyvistä asioista sekä suuntaa antava selvitys Kiinteistökaupan verkkopalvelun käyttöasteesta ja yleisimmistä syistä, jotka estävät kiinteistön luovutuksen verkkopalvelun kautta. Maanmittauslaitos voi käyttää hyödykseen opinnäytetyön tuloksia asettaessaan Kiinteistökaupan verkkopalvelulle seuraavia käyttötavoitteita ja kehityskohteita. Johtopäätöksien mukaan Maanmittauslaitoksen kannattaa kehittää verkkopalvelua niin, että siellä voisi luovuttaa samalla luovutuskirjalla usean kiinteistön yhdellä kerralla.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää lennokilla tehtävän kartoituksen, UAV-kartoituksen, hyödynnettävyyttä Maanmittauslaitoksen maastotietokannan ajantasaistuksessa. Työssä käydään läpi ilmakuvausprosessi yleisesti, käsitellään UAV-kuvausta ja siihen liittyvää lainsäädäntöä sekä esitellään jatkuvan ajantasaistuksen nykyistä prosessia Lapin Maanmittaustoimistossa. Opinnäytetyö perustuu kesällä 2013 Sinetässä kuvattuun UAV-kuvaukseen. Kuvauksen tuloksia, lähinnä ortokuvaa, verrataan Maanmittauslaitoksen aineistoihin ja ajankäyttöä/tehokkuutta jatkuvan ajantasaistuksen nykykäytäntöihin. Vertailun tuloksena kävi ilmi, että UAV-lennokilla tehtävä kartoitus on tehokkaampi menetelmä verrattuna nykyiseen GPS-mittaukseen perustuvaan tiedonkeruuseen tiheästi rakennetulla, 4-5 neliökilometrin alueella. Lisäksi UAV-kuvauksesta saatavaa muuta informaatiota voidaan hyödyntää laajemminkin Maastotietokannan ajantasaistuksessa. UAV-kuvaus ei tule syrjäyttämään GPS-mittausta jatkuvassa ajantasaistuksessa, puhumattakaan tavallisesta ilmakuvauksesta, mutta tietyntyyppisillä alueilla se olisi hyvä apuväline Maastotietokannan muuhunkin ajantasallapitoon.
Maastotiedon muuttuessa koko ajan täytyy aineiston tuottajien ja käsittelijöiden kehitellä uusia keinoja, joilla heidän järjestelmänsä ja tietokantansa voidaan pitää ajantasalla. Tätä varten Maanmittauslaitos on allekirjoittanut Suomen Kuntaliiton kanssa puitesopimuksen aineistojen vaihtamisesta Kaakkois-Suomen alueen kuntien kanssa ja näiden tietojen käyttämisestä Maanmittauslaitoksen maastotietokannan jatku-vassa ajantasaistuksessa. Maanmittauslaitoksen maastotietokanta sisältää tarkimmat saatavilla olevat valtakunnalliset maastotiedot. Tietokanta kuvaa maaston ja rakennetun ympäristön kohteet erillisten laatukriteereiden mukaisesti. Tässä opinnäytetyössäni käsittelen maastotietokannan jatkuvan ajantasaistuksen järjestämistä Kaakkois-Suomen maanmittaustoimiston alueella keskittyen rakennustietoihin. Oma roolini tässä prosessissa oli käydä palavereja Kaakkois-Suomen alueen kuntien kanssa ja selvittää mitä ja miten tarkkaa tietoa kunnilla tosiasiassa on tarjottavana sekä miten nämä tiedot saataisiin mahdollisen sopimuksen myötä siirrettyä Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan. Lopputuloksena Kaakkois-Suomen maanmittaustoimisto saa tarvittavat tekniset selvitykset, jotta sopimusten allekirjoittamisen mielekkyyttä pystytään pohtimaan. Hahmottelen myös prosessin tulevaisuutta sekä puitesopimuksen mahdollistamia muita kohteita rakennustietojen ohella.
Tämä tutkielma on Maanmittauslaitokselle laadittu katsaus alueellisten yksityistietoimitusten lainsäädännöstä ja toimintatavoista keväällä 2017. Työssä käydään läpi muun muassa olemassa olevaa lainsäädäntöä, maaoikeudessa olleita alueellisia yksityistietoimituksia sekä liikenne- ja viestintäministeriön esitystä uudeksi yksityistielaiksi, siltä osin kuin se koskee alueellista yksityistietoimitusta. Työn tutkimuksellisessa osassa perehdytään alueellisen yksityistietoimituksen erilaisiin ohjeistuksiin ja selvitetään asianosaisille suunnatulla kyselytutkimuksella mielipiteitä kyseiseen toimituslajiin ja siihen liittyviin toimintatapoihin. Tutkimuksen perusteella asianosaiset ovat kokeneet riittäväksi, että heille lähetetään kokouskutsun yhteydessä toimitusinsinöörin laatimat kiinteistökohtaiset tieoikeusehdotukset, joihin on mahdollisuus ehdottaa muutoksia ennen toimituskokousta tai viimeistään toimituskokouksessa. Menetelmän periaatteen mukaisesti yhdenkään kiinteistön oikeudet eivät heikkene toimituksen myötä. Tutkimukseen vastanneet asianosaiset eivät pitäneet tarpeellisena järjestää erillistä kuulemista tieoikeuksista. Tutkielman johtopäätöksenä katson, että Maanmittauslaitokselle tulisi laatia uusi alueellisen yksityistietoimituksen ohjeistus yhteiseksi koko maan kattavaksi toimintamalliksi. Uuden ohjeistuksen määrittämien kriteerien pohjalta toimitusinsinööri valitsisi muun muassa sen, onko alueella tarvetta suorittaa toimituksellinen tieoikeuksien perusparantaminen vai perusparannetaanko vanhat tieoikeudet sellaisenaan kiinteistörekisteriin, ilman toimituskäsittelyä.
Tämän opinnäytetyön aiheena on kulkuyhteyden perustaminen ja siitä seuraava vastuu ja valta. Työn tarkoituksena on koota yhteen tärkeimmät lainkohdat tieoikeuksiin, yksityistietoimitukseen sekä tieosakkaan velvollisuuksiin liittyen Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimiston asiakaspalvelusihteerin työn näkökulmasta. Opinnäytetyön tavoitteena on lisäksi helpottaa uutta asiakaspalvelusihteeriä sisäistämään kulkuyhteyden perustamiseen liittyvät perusasiat sekä ymmärtämään siitä koituvat oikeudet ja velvollisuudet. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto. Opinnäytetyö pyrkii selvittämään, miten eri tavoin kulkuyhteys voidaan perustaa sekä mitä tieoikeus tarkoittaa. Muutoksenhaku yksityistie- ja kiinteistötoimitukseen sekä tielautakunnan päätökseen kuuluvat myös työssä tarkasteltaviin kokonaisuuksiin. Opinnäytetyössä otetaan kantaa teemahaastattelujen avulla lisäksi siihen, minkälaisia haasteita asiakaspalvelusihteerit kokevat maanmittaustoimistolla tieoikeuksiin, tienpitovelvollisuuteen ja yksityistie- ja kiinteistötoimituksiin liittyen sekä millaisissa asioissa kaivattaisiin lisäkoulusta. Opinnäytetyö on lainopillinen laadullinen tutkimus, jossa keskeisimpinä lähteinä on käytetty useita lakeja, hallituksen esityksiä, korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuja, Maanmittauslaitoksen sisäisiä ja ulkoisia lähteitä sekä asiakaspalvelusihteereiden teemahaastatteluja ja muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Ensisijaisia lähteitä ovat laki yksityisistä teistä (15.6.1962/358) sekä kiinteistönmuodostamislaki (12.4.1995/554). Tieoikeudella tarkoitetaan pysyvää oikeutta tehdä tie toisen kiinteistön alueelle ja käyttää sekä kunnossapitää tätä tietä. Se on myönnettävä, mikäli sitä pidetään tärkeänä kiinteistölle eikä siitä koidu haittaa kenellekään muulle. Kulkuyhteys voidaan perustaa myöntämällä tieoikeus yksityistietoimituksessa, kiinteistötoimituksessa, asianomaisen tielautakunnan päätöksellä tai tiekunnan päätöksellä sekä perustuen tien oikaisemiseen ja leventämiseen kohdistuvaan sopimukseen. Jos määräala sijoittuu asemakaava-alueelle, on kulkuyhteyttä varten perustettava rasiteoikeus, mikäli määräala ei sijoitu katuun. Jos toimitukseen ei olla tyytyväisiä, voi siihen hakea muutosta valittamalla maaoikeuteen ja siitä edelleen korkeimpaan oikeuteen, mikäli valituslupa myönnetään. Ammatillisella lisäkoulutuksella sekä sisäistämällä laissa säädetty perusasiat tieoikeusiin, tienpitovelvollisuuteen ja yksityistie- ja kiinteistötoimitukseen liittyen, asiakaspalvelusihteerit voivat kasvattaa tietämystään, varmuuttaan ja ymmärrystään aiheesta. Tämä mahdollistaisi sen, että asioiden käsittely mahdollisesti nopeutuisi eikä asiaa tarvitsisi pohtia usean ihmisen toimesta.
Opinnäytetyön aiheena on kiinteistön saanto luonnollisen henkilön näkökulmasta. Opinnäytetyössä selvitetään, mitä tarkoitetaan kiinteistöllä ja perintösaannolla, mitkä ovat tarvittavat tiedot ja toimenpiteet luonnollisen henkilön kannalta perintösaannon eri vaiheissa sekä mitä tarkoitetaan kiinteistökaupan verkkopalvelulla ja mikä on sen merkitys perintösaantotilanteissa. Työssä pyritään tuomaan esille keskeisimmät tiedot ja toimenpiteet, jotka luonnollisen henkilön tulee ottaa huomioon saadessaan omistusoikeuden kiinteistöön tai osaan siitä perinnön tai testamentin nojalla, joten työn tarkoitus on helpottaa oleellisimpien kuolinpesän asioiden hahmottamista. Työn toimeksiantaja on Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto, joka on osa Maanmittauslaitosta. Ajatus työn tekemiselle syntyi ammattiharjoittelun aikana Maanmittauslaitoksella. Huomasimme yksityishenkilöiden kirjaamishakemuksissa olevan virheitä ja täydennyspyyntöjen tarvetta, mikä hidasti kirjaamisprosessia. Toimeksiantajalta saadun neuvon perusteella päädyttiin tutkimaan perintö- ja testamenttisaantoja. Opinnäytetyö on lainopillinen kvalitatiivinen tutkimus. Pääasiallinen lähdeaineisto koostuu voimassaolevasta lainsäädännöstä. Keskeisimmät työssä käytetyt lait ovat maakaari ja perintökaari. Lakitekstiä konkretisoivana lähdeaineistona on käytetty muun muassa korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuja. Lisäksi lähteinä on käytetty aiheeseen liittyvää oikeuskirjallisuutta sekä Maanmittauslaitokselta saatua aineistoa. Kiinteistöt ovat merkittävä varallisuuskohde ja ne kattavat usein kuolinpesän varoista huomattavan osan. Monissa kuolinpesissä voi olla jopa useita kiinteistöjä. Kuolinpesän osakkaan on siten hyvä olla tietoinen kiinteistöön ja perintöön liittyvistä käsitteistä sekä oleellisimmista toimenpiteistä. Kuolinpesässä tulee huomioitavaksi useita asioita, kuten perunkirjoituksen toimittaminen määräajassa, perinnönjako sopimus- tai toimitusjakona, perintöveron määrä ja sen maksaminen sekä lainhuudon hakeminen määräajassa perinnön, perinnönjaon tai testamentin perusteella saatuun kiinteistöön. Muita tärkeitä huomioon otettavia asioita ovat lakiosajärjestelmä sekä kuolinpesän osakkaana olevan vajaavaltaisen henkilön asema ja oikeussuoja esimerkiksi perunkirjoituksessa tai perinnönjaossa. Kiinteistökaupan verkkopalvelu otettiin käyttöön 1.11.2013. Palvelua kehitetään yhä käyttöönoton jälkeen ja siitä julkaistaan uusia versioita määräajoin. Tavoitteena on, että kiinteistöjen vaihdanta tapahtuisi lähivuosina valtaosin sähköisesti. Perinteinen kiinteistövaihdanta toimii kuitenkin yhä kiinteistökaupan verkkopalvelun rinnalla. Palveluun ei ole sisällytetty kiinteistön omistusoikeuden siirtoja perhe- ja perintöoikeudellisin perustein.