Kaikki aineistot
Lisää
The topic of this functional thesis was to design and implement a comprehensive website reform for a company called Tmi Birgit Vuori-Metsämäki. The WordPress building system was used to implement the website. The task of the thesis was to find out what kind of modern and functional website is, as well as what needs to be considered in the design of the website. In addition, the thesis task was to find out what kind of features aren required to set up future e-commerce from the renewed website. The thesis was carried out by interviewing the client about change needs and wishes. This made it clear what kind of change was being sought. A benchmarking method was used to identify tried and tested subject matter and publishing methods used on competitors' websites. The theoretical part of the thesis was concerned with building a website as well as things to consider when designing the layout. In addition, the creation of an online store, the importance of marketing, and the importance of search engine optimization and keywords were dealt. The implementation part of the thesis analysed the results obtained using the development method, as well as the starting situation and change needs of the client. Based on the results obtained with benchmarking, good development ideas were found for the website. These included, among other things, a change in the colour scheme and the layout of the content. They were intended to influence the accessibility of the site. The development also focused on the content of the front page and social media linking.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli sosiaalisen median vaikutus urheilumarkkinoinnissa. Sosiaalinen media on markkinointivälineenä vielä uusi, verrattuna perinteisempiin markkinointikeinoihin, esimerkiksi printtimediassa käytävään markkinointiin. Tämän takia urheiluseurat ovat erittäin kiinnostuneita oppimaan lisää sosiaalisesta mediasta, sekä sen mahdollisuuksista. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käytiin läpi urheilumarkkinointia, sekä sosiaalista mediaa, ja sen eri kanavia. Opinnäytetyön tutkimusosuudessa analysoitiin toimeksiantajayrityksen eli Feran ja Pöytyän Urheilijoiden välisen Talvisuper-ottelun yleisöä, sekä heidän sosiaalisen median käyttöään. Tutkimus suoritettiin määrällistä tutkimustapaa käyttäen, Google Forms sovelluksen avulla. Kyselyssä selvitettiin vastaajien omaa sosiaalisen median käyttöä sekä heidän suhteitaan Feran sosiaalisen median kanaviin. Kysely toteutettiin anonyymisti yksityisyydensuojan lisäämiseksi. Tutkimuksen jatkotutkimusmahdollisuudet ovat laajat. Jos samainen tutkimus toteutettaisiin uudelleen kesällä, ja suuremmalle yleisölle, tutkimustulokset olisivat varmasti erilaisia. Talvella suoritettu tutkimus antoi tutkimukselle kapeamman otannan, sillä tutkimukseen vastaajat koostuivat pitkälti pesäpalloa aktiivisesti seuraavista henkilöistä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia yksityisen elinkeinonharjoittajan ja osakeyhtiön verotuksellisia eroja sekä niiden vaikutusta veronmäärään tapauksessa, jossa yrittäjä on myös muualla palkkatyössä. Työelämä on muuttumassa aiempaa monimuotoisemmaksi, jossa perinteisen palkkatyön rinnalle on tullut uudenlaisia tapoja tehdä töitä. Palkkatyö ja yrittäjyys on perinteisesti mielletty toisilleen vaihtoehtoisina ratkaisuina, mutta käytännössä yrittäjyys palkkatyön rinnalla lisääntyy jatkuvasti. Opinnäytetyön teoriaosuudessa on käsitelty ansiotuloverotusta, osakeyhtiön varojen jakoa ja marginaaliveroastetta. Teoriaosuuden aineistona on käytetty aihetta käsittelevää alan kirjallisuutta, lainsäädäntöä ja eri verkkolähteitä. Tutkimusosuudessa on tehty esimerkkilaskelma mahdollisimman tavanomaisia lukuja käyttäen ja sen tarkoituksena on selventää marginaaliverotusta tulojen kasvaessa. Verotuksen ymmärtämisen tärkeydestä huolimatta monet kokevat veroasiat vaikeaksi hahmottaa. Opinnäytetyön tuotoksena tehtiin tilitoimiston työntekijöiden käyttöön tarkoitettu mahdollisimman tiivis ja helposti päivitettävä opas, jota he voivat käyttää tukena auttaessaan pienyrittäjiä ymmärtämään paremmin ansiotulon marginaalista verotusta ja mitä hyötyä osakeyhtiömuoto toisi yritystoimintaan.
Piharakentaminen on osa rakennetun ympäristön yleisilmettä, jolla luodaan visuaalisesti miellyttävä ja toimiva ympäristö. Opinnäytetyössä perehdyttiin syvemmin piharakentamisessa käytettäviin materiaaleihin, projektin suunnitteluun, toteutukseen ja niissä ilmeneviin haasteisiin ja niiden ehkäisemiseen. Lisäksi käytiin läpi mitä kestävän ja pitkäikäisen pihan rakentaminen vaatii ja mitä siinä on otettava huomioon. Käytännön osuudessa esiteltiin yhteenveto kesällä 2023 valmistuneesta kohteesta Pateniemen rannalla. Työssä koottiin kohteen työvaiheet, käytetyt materiaalit, käytetyt ohjeet ja piirustukset kuvien kera.
The purpose of the thesis was to describe the profiles and service path of health care professionals who carry out patient guidance for laboratory tests, and to identify the competence needed for successful patient guidance. The aim was to develop new proposals that can improve patient guidance to laboratory tests and to develop the pain points of the service path to be smoother and more customer-oriented. The service design targeted those healthcare professionals who make referrals for laboratory tests, and they are referred to as customers. The thesis progressed with the double diamond model of service design. In the discover phase, a survey was conducted among patients in Kempele's NordLab laboratory who had received incomplete guidance, and an electronic friend book and a themed group interview with the nurses and doctors of Kempele Wellbeing Centre who participated in service design. In the define phase, customer profiles, an empathy map and the current service path for patient guidance for laboratory tests were formed based on previous information. In the development phase, a workshop was organized following the brainstorming method, and the value proposition map of the service, was formulated. After that, another workshop was organised in the form of a virtual brainstorming session. In the final development phase, action proposals were created for both Pohte (Wellbeing Service County) and NordLab. The new proposals are IT solutions that could make the patient guidance to laboratory tests easier. The first action proposal is related to the reminder text message received by the patient, which the appointment booking software sends to the customer when the laboratory appointment has been created in the system. This reminder text message could include a notification to the customer to check any preparation instructions for laboratory tests on NordLab's website, as well as a direct link to the "Preparation" page in the "For patients" section of NordLab's website. The challenge of the proposed action is that the patient may not know what laboratory tests the doctor has prescribed and therefore cannot look for preparation instructions. However, the idea behind the action proposal is to make the patient think about the possibility of preparation instructions and to encourage them to find out before the booked time in the laboratory. The second action proposal related to the stage when a healthcare professional makes a laboratory test request in the wellbeing centre's IT system. Once all laboratory tests needed for patient have been selected and the laboratory referral is saved, the IT system would automatically open NordLab's patient preparation instructions for all examinations that require preparation on the computer screen. From the screen they could be easily printed.
Tämä opinnäytetyö tehtiin tutkimuksellisena kehittämistyönä kiinteistöhuoltoalan yritykselle, joka haluaa kehittää kustannuslaskentaansa, sekä perehtyä asiakaskohtaisten kustannusten laskemiseen. Yrityksen tasaisen kasvun myötä yritysjohdon aikaa on vapautunut operatiivisista tehtävistä, ja kiinnostus yrityksen kannattavuuden parantamiseen on lisääntynyt. Opinnäytetyön kehittämistehtävänä oli selvittää, voiko toimeksiantajayritys parantaa asiakaskohtaista kannattavuuttaan toimintolaskentaa hyödyntämällä. Tavoitteena oli myös selvittää, soveltuuko toimintolaskenta kiinteistöhuoltoyrityksen käyttöön. Tutkimuksellisena kehittämistyönä laadittiin toimeksiantajayritykselle toimintolaskentaan perustuva kustannuslaskennan työkalu. Käytettävissä olevien resurssien vuoksi, työkalu rajattiin koskemaan vain konetalvitöitä, joita ovat muun muassa auraaminen, hiekoittaminen ja lumen poiskuljetus. Opinnäytetyön tietoperustassa käytettiin pääasiassa kustannuslaskennan teoriaa painottuen toimintolaskentaan, ja lisäksi tietoperustaa alustettiin kannattavuutta käsittelevällä teorialla. Opinnäytetyössä aihetta tutkittiin käyttäen laadullista tutkimusotetta ja aihetta lähestyttiin tarkemmin käyttäen konstruktiivista lähestymistapaa. Aineistot opinnäytetyön tuotokseen kerättiin haastatteluilla, kyselyillä, havainnoimalla sekä käyttämällä yrityksen järjestelmistä saatuja materiaaleja. Tuotoksena yritykselle luovutettiin Excel-taulukkolaskentatyökalulla tuotettu toimintolaskentamalli, sekä erillinen toimintolaskentamalliin perustuva laskentatyökalu. Johtopäätöksenä todettiin, että toimintolaskenta soveltuu hyvin kiinteistöhuoltoyritykseen. Toimintolaskennan avulla saadaan selvitettyä asiakaskohtaiset kustannukset erittäin tarkasti. Asiakaskohtainen kannattavuus on laskettavissa, kun kohdeyritys ottaa toimintolaskennan käyttöön koko yrityksessä. Tämän opinnäytetyön pohjalta voidaankin todeta, että toimintolaskenta on tehokas apuväline asiakaskohtaisen kannattavuuden optimoimisessa toimeksiantajayrityksessä. Toimintojohtamisen avulla yritys saa käyttöönsä tarkempaa tietoa siitä, mitkä toiminnot tuottavat arvoa ja mistä toiminnoista kannattaisi hankkiutua eroon. Nykyiset järjestelmät eivät sellaisinaan tue säännöllisesti suoritettavaan toimintolaskentaan siirtymistä, sillä käytettävissä oleva data vaatii paljon manuaalista käsittelyä, jotta sitä voidaan hyödyntää toimintolaskennassa. Kehitysehdotuksena kohdeyritykselle suositellaan työnkirjausjärjestelmien ja kirjanpidon uudelleen organisointia niin, että järjestelmät tukisivat tulevaisuudessa yrityksen siirtymistä automatisoituun toimintolaskentaan.
Työhyvinvoinnin yhteyttä organisaatioiden menestykseen on vaikea kiistää. Korkean työhyvinvoinnin organisaatioissa työn imu, innovatiivisuus ja yhdessä oppiminen luovat pohjaa organisaation tulevaisuuden menestymiselle. Työhyvinvoinnin kääntöpuolena oleva työpahoinvointi puolestaan aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä organisaatioille sekä merkittäviä kustannuksia kansantaloudelle. Työhyvinvoinnin kokonaisuus on kansantaloudellisesti niin merkittävä, ettei sen huomiotta jättäminen organisaatioiden kehittämistyössä ole perusteltavissa. Päinvastoin systemaattinen ja pitkäjänteinen työhyvinvoinnin kehittäminen voi mahdollistaa organisaatioissa merkittävän tuottavuusloikan, joka edesauttaa menestymistä jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Menestyvä organisaatio tarvitsee osaavia ja kykeneviä lähijohtajia, joiden kyky varmistaa organisaation tavoitteiden mukainen toiminta toimii yhtenä organisaation menestyksen kulmakivistä. Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä pyrittiin selvittämään lähijohtajuuden mahdollisia vaikutuksia yksilön työhyvinvointikokemukseen. Lisäksi selvitettiin lähijohtajien työhyvinvointikokemuksen erityispiirteitä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lopuksi pohdittiin, miten lähijohtajuus tulisi ottaa huomioon organisaation työhyvinvointia kehitettäessä. Tutkimus osoitti, että lähijohtajat tunnistavat työhyvinvoinnin kokonaisuutena, joka koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. He korostivat fyysisen hyvinvoinnin osalta jokaisen omaa vastuuta ja näkivät hyvän fyysisen hyvinvoinnin työhyvinvoinnin mahdollistajana. Psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kokonaisuudet he kokivat työhyvinvoinnin peruspilareina, joihin organisaation ja työyhteisön toiminnalla on merkittävä vaikutus. Lähijohtajille oli tärkeää arvostuksen ja merkityksellisyyden kokeminen työssään sekä työn ja vapaa-ajan välinen tasapaino. He kokivat tärkeäksi samaistumisen organisaation arvoihin sekä mahdollisuuden vaikuttaa omaan työhönsä. Erityisesti uudet lähijohtajat kaipasivat perehdytystä organisaation arvoihin ja niihin perustuvaan johtamiseen. Työn tekemiseen vaikuttamisessa hybridityömalli koettiin hyvänä ja joustavana työaikamallina, vaikkakaan ei täysin varauksetta. Kaikki asiakasrajapinnassa työskentelevät lähijohtajat kokivat asiattoman asiakaspalautteen voimakkaimpana työhyvinvointia heikentävänä tekijänä. Lähijohtajat kokivat itse ja oman lähijohtajansa olevan motivoituneita työhyvinvoinnin johtamiseen. Luottamusta omaan lähijohtajaan pidettiin työssä toimimisen edellytyksenä. Tutkimuksen perusteella on esitetty kolme toimenpidettä lähijohtajien työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Ensimmäisenä ehdotus on prosessimalli, jolla pyritään, kehitytään askel askeleelta paremmaksi työhyvinvoinninjohtajaksi. Askeleet alkavat oman työhyvinvoinnin ymmärtämisestä ja etenevät kohti tiimin ja organisaation työhyvinvoinnin johtamista. Toisena toimenpiteenä on ehdotettu asiattoman asiakaspalautteen näkyväksi tekemistä ja yhteisten ratkaisumallien etsimistä ’WhistleBlow’ -prosessin avulla. Kolmanneksi on esitetty työhyvinvoinnin mittaamista organisaation eritasoilla soveltaen strategiakarttaan ja ’Balanced Scorecardiin’ pohjautuvaa tuloskorttimallia.
Opinnäytetyössä luotiin työohjeet Anicaren johtoryhmälle. Työ tehtiin samanaikaisesti toisen työn kanssa, joka käsitteli ISO 9001:2015 -laatustandardia. Yritykseen tehtiin myös organisaatio- ja prosessikaavioita työtä selkeyttämään. Teoriaosuudessa tutkitaan ISO-organisaatiota sekä ISO 9001:2015 -standardia. ISO 9001 on yritykselle ja sen asiakkaille osoitus yrityksen sitoutumisesta laadukkaaseen työhön ja valmiutta toimia lakien ja määräysten mukaisesti. Lisäksi on perehdytty organisaatioiden toimintaan. Työssä pohditaan, minkälainen on älykäs organisaatio ja miten startup-yritys voi kasvaa sellaiseksi. Yritykselle luotiin organisaatiokaavioita sen eri osastoista ja pyrittiin määrittämään, minkälaisia työohjeita yritykselle tarvittaisiin. Tämän jälkeen luotiin työohjepohja, jota käytettäisiin kaikissa työohjeissa. Työohjeet luotiin ensiksi yrityksen johtoryhmälle ja sen jälkeen osalle toimihenkilöistä ja operatiivisesta henkilöstöstä. Työn vaikutuksia yrityksen tulevaisuuteen ei voi vielä arvioida, mutta yrityksen vision kirkastaminen ja kommunikointi ovat toimivassa organisaatiossa tärkeitä tekijöitä. Työn päätteeksi on työn jatkosta yrityksen sisällä keskusteltu. Työohjeita ja organisaatiokaavioita täytyy päivittää sitä mukaa, kun asioita opitaan ja työnkuvat kehittyvät yrityksen mukana.
Työn aiheena on tiesiltojen liikuntasaumalaitteiden korjaus ja oikeanlaisen liikuntasaumalaitteen valinta kohteeseen. Tavoitteena oli kerätä yhteen kattava paketti ohjeita liikuntasaumalaitteiden korjaussuunnitteluun, ja samalla muutaman case-esimerkin avulla pohtia syitä liikuntasaumalaitteiden rikkoutumiselle. Opinnäytetyössä pyrittiin pohtimaan, olisiko edes osa mahdollisesti ennenaikaisista rikkoutumisista vältettävissä. Opinnäytetyöhön on kerätty yhteen tietoa liikuntasaumalaitteiden korjaussuunnittelusta useista lähteistä, josta tärkeimpinä Väyläviraston erilaiset tekniset ohjeet, määräykset ja suunnitteluohjeet. Näiden pohjalta on pohdittu neljän eri sillan liikuntasaumalaitteiden korjausta ja korjaamiseen mahdollisesti johtaneita syitä. Joutsensillan edellisiin korjauksiin perehtyessä liikuntasaumalaitteiden ennenaikaisen rikkoutumisen syyt selkenivät. Liikuntasaumalaite on tuella T4 arviolta vaurioitunut sillan laakereiden asemoinnista johtuvasta saumaan nähden poikittaisesta liikkeestä. Voidaan väittää, että ennenaikainen rikkoutuminen olisi ollut vältettävissä huolellisemmalla suunnittelu- ja asennustyöllä. Uusien liikuntasaumalaitteiden valinnassa myös tuen T4 poikittainen liike on huomioitu tarkkaan ja voidaan olettaa laitteen pysyvän ehjänä säännöllisellä huollolla suunnitellun käyttöikänsä ajan.
Teknologia on kehittynyt 2000-luvulla erittäin nopeasti, ja tämä on luonut uudenalaisia vaatimuksia myös pelastustoiminnan tietojärjestelmille sekä sovelluksille. Tässä opinnäytetyössä selvitettiin, kuinka tietotekniikkaa hyödynnetään pelastustoiminnan johtamisen tukena nykypäivänä ja minkälaista tietoa pelastustoiminnan johtaja tarvitsee tulevaisuudessa. Pelastustoimen tietojärjestelmät ja sovellukset vaativat tarkastelua ja päivittämistä uusiin. Maailma on muuttunut 2020-luvulla ja sisäisen turvallisuuden toimijoihin kohdistuu uudenlaisia uhkia, joiden myötä nopeita, luotettavia, helppokäyttöisiä sekä turvallisia tietojärjestelmiä ja sovelluksia tarvitaan myös pelastustoiminnan johtamisen tueksi. Opinnäytetyön aikana selvisi, että tietotekniikkaa hyödynnetään pelastustoiminnan johtamisen tukena vaihtelevasti. Tulevien pelastustoimen tietojärjestelmien pitääkin olla valtakunnallisesti yhteneväisiä. Kyselytutkimuksen perusteella tarvittavien tietojen tulee ennen kaikkea löytyä helposti sekä nopeasti yhdestä paikasta ja useiden eri tietojärjestelmien rinnakkaiskäyttöä pitää pyrkiä välttämään. Pelastustoiminnan johtamisen tueksi kaivataan myös yhtenäistä, helppokäyttöistä ja reaaliaikaista tilannekuvajärjestelmää. Reaaliaikainen tilannekuvajärjestelmä korostuu, koska etäjohtamisen on pelastustoiminnassa yleistynyt 2020-luvulla merkittävästi. Jotta pelastustoiminta myös tulevaisuudessa on tehokasta ja tuloksellista, tarvitaan nykyaikaisten tietojärjestelmien lisäksi myös pelastustoiminnan johtajilta avarakatseisuutta sekä halua oppia ja kehittyä digitaitojen osalta.
Opinnäytetyössä käsitellään videopelien saavutettavuutta syventymällä tarkemmin kuulorajoitteisille tarkoitetun auditiivisen saavutettavuuden käytännön menetelmiin. Työ toimii opastyyppisenä katsauksena aiheeseen, ja sen tavoitteena on tarjota lukijalle eväät huomioida saavutettavuutta omalla alallaan sekä soveltaa auditiivisen saavutettavuuden menetelmiä projekteissaan. Lisäksi henkilökohtaisena tavoitteena oli kehittää kirjoittajan omaa osaamista sekä tietoa saavutettavuudesta pelisuunnittelun näkökulmasta. Työn tietoperustan merkittävimpinä lähteinä hyödynnettiin niin videopelien saavutettavuuden yksittäisten asiantuntijoiden kuin myös alan ammattilaisten muodostamien yhteisöjen tietokantoja, oppaita ja artikkeleita. Etenkin käytännön menetelmien soveltamista läpikäydessä päädyttiin kuitenkin tekemään päätelmiä myös kirjoittajan omien havaintojen pohjalta, tiettyjä aiheita koskevan luotettavan lähteistön puutteessa. Useissa työn osioissa nostetaan esille konkreettisia esimerkkejä eri peleistä tekstiä havainnollistamaan. Opinnäytetyön keskeisimpänä johtopäätöksenä selvisi, että kattavan auditiivisen saavutettavuuden toteuttaminen on laajalti kiinni pelinkehittäjien luovuudesta sekä kyvystä soveltaa erityyppisiä visuaalisia käyttöliittymäelementtejä. Saavutettavuutta yleisemmin edistävä seikka on pelin kustomoinnin tarjoaminen; näin pelaaja voi mukauttaa pelikokemusta omien tarpeidensa mukaan. Työssä tehtiin myös tärkeä havainto siitä, että videopelissä ilmeneviä saavutettavuusongelmia voi ehkäistä huomioimalla rajoitteiset pelaajat jo pelimekaniikkoja suunnitellessa.
Virtuaalituotantoa pyritään jatkuvasti kehittämään eteenpäin ja luomaan uudenlaisia työkaluja sisällöntuottamista varten. Tässä opinnäytetyössä esitelläänkin eri keinoja luoda virtuaalisia ympäristöjä ja avataan niiden tuomia mahdollisuuksia sekä haasteita. Työssä käydään lopulta tarkemmin, mikä merkitys 3D-mallintamalla tuotetuilla virtuaalisilla ympäristöillä on, mitä niissä on hyvä ottaa huomioon ja millaisiin käyttötarpeisiin ne soveltuvat. Toiminnallisessa osuudessa rakennettaan kokonaan 3D-mallinnettu ympäristö ja käytetään osittain opinnäytetyössä mainittuja keinoja luoda sisältöä sitä varten. Lopuksi projekti tuodaan pelimoottoriin, jonka avulla se esitellään LED-volyymillä. Opinnäytetyön tarkoitus on luoda käsitys siitä, millä eri tavoin virtuaalisia ympäristöjä voidaan luoda virtuaalituotannossa, ja antaa lisäinformaatiota alasta kiinnostuneille.
Opinnäytetyön tarkoituksena on perehtyä niihin eri tekniikoihin, joilla 2D-pelihahmoa voidaan animoida. Tavoitteena on havainnoimalla, vertailemalla ja kokeilemalla selvittää, mitä eroja, hyötyjä ja heikkouksia tekniikoilla on ja millaisiin tarkoituksiin eri tekniikat sopivat. Animaatiotekniikoita eritellään opinnäytetyössä käytännön peliesimerkkien avulla. Lisäksi rigataan hahmo Unityssa. Opinnäytetyössä esitellään myös hahmoanimaation tekemisessä käytettäviä yleisimpiä ohjelmia sekä pelimoottoreihin sisäänrakennettuja ominaisuuksia tähän liittyen. Opinnäytetyössä perehdytään animoitavan pelihahmon suunnitteluun muun muassa valitun alustan, peligenren, peliperspektiivin ja visuaalisen tyylin näkökulmista. Työssä läpikäydään myös pelihahmojen historiaa, sillä teknologian kehittyminen on vaikuttanut paljon pelihahmojen suunnitteluun ja animaatioon. Opinnäytetyössä tehtyjen havaintojen perusteella saatiin eväitä hahmosuunnittelun tueksi sekä löydettiin animaatiotekniikoita vertailemalla niiden etuja ja rajallisuuksia. Kriteereinä vertailulle käytettiin muun muassa ajankäyttöä, budjettia ja visuaalista tyyliä. Animaatiotekniikoiden yhdistäminen johti usein haluttuihin lopputuloksiin.
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin 2D-animaation valaisua. Tavoitteena oli selvittää, kuinka valoa voi käyttää 2D-animaatiossa sen tunnelmaa ja ulkonäköä kohottavana elementtinä. Näkökulmana oli erityisesti valaisun lisääminen tai muokkaaminen jälkikäsittelyssä. Työ koostuu teoreettisesta viitekehyksestä ja toiminnallisesta osuudesta. Teoriaosuudessa selvitetään valaisun tehtävää 2D-animaatiossa, sen suhdetta visuaalisiin kuvanrakennuskomponentteihin sekä miten sitä voi toteuttaa animaatiotuotannon jälkikäsittelyvaiheessa. Tietoaines koottiin kirjallisuudesta, artikkeleista ja tutkimuksista sekä 3D-animaation että elokuvauksen alalta, koska 2D-animaation valaisusta ei ole juuri saatavilla omaa materiaalia. Toiminnallisessa osuudessa valaistiin jälkikäsittelynä lyhyt 2D-animaatio kahdella eri tavalla, huomioiden teoreettisessa osuudessa opitut ja hyväksi havaitut menetelmät. Näitä otoksia arvioitiin suhteessa toisiinsa sekä työn tavoitteeseen. Lopputuloksena huomattiin, että suunnitelmallinen 2D-animaation valaisu paransi työn laatua huomattavasti. Lisäksi valaisun toteuttaminen jälkikäsittelynä antoi paljon vapauksia ja mahdollisti luovia ratkaisuja. Pelkästään jälkikäsittelyyn luottaminen kuitenkin aiheutti myös ongelmia. Vaikka ei voida olla täysin varmoja, välittyykö tavoiteltu tunnelma jokaiselle katsojalle, on valaisun vaikutus silti tärkeää huomioida. Valo ja visuaaliset komponentit ovat aina läsnä 2D-animaatiossa, joten niitä on parempi käyttää hyödyksi kuin jättää huomiotta.
Tämä opinnäytetyö käsittelee elokuvallista sommittelua, ja sen hyödyntämistä animaation esituotantovaiheessa. Tarkemmin sanottuna tekstissä perehdytään toimivan sommittelun keinoihin ja siihen, kuinka niitä voidaan käyttää hyödyksi kuvakäsikirjoituksen teossa. Tavoitteena on tarjota tiivis paketti sommittelun työkaluja animaationtekijöille sekä muille liikkuvan grafiikan ammattilaisille. Työ koostuu kahdesta osasta: kirjallisesta osuudesta, jossa keskitytään kuvakäsikirjoituksen ja sommittelun apuvälineiden tarkasteluun, ja projektiosuudesta, jossa käytännön toteutuksessa sovelletaan opittua. Opinnäytetyöstä on rajattu pois kaikki esituotannon jälkeiset vaiheet, ja aihetta katsotaan vain kuvakäsikirjoituksen tekijän näkökulmasta. Kirjallisen osuuden aluksi määritellään kuvakäsikirjoitus ja esitellään sen merkitystä animaatiotuotannossa. Sen jälkeen sukelletaan erilaisiin elokuvallisen sommittelun menetelmiin ja niiden hyötyihin animaatiotuotannossa. Pohditaan myös, miten sommittelu vaikuttaa kohtausten selkeyteen ja miten sitä voidaan soveltaa otoksen rakentamisessa. Näitä käsiteltyjä menetelmiä havainnollistetaan projektissa, joka tukee opinnäytetyötä valittujen lähteiden avulla. Opinnäytetyön lopussa käydään läpi toteutettu kuvakäsikirjoitusprojekti, jossa hyödynnetään opittuja sommittelun keinoja ja esitetään projektin vaiheet lukijalle. Opinnäytetyö päättyy yhteenvetoon, jossa reflektoidaan opinnäytetyön sisältöä ja pohditaan sommittelun merkitystä visuaalisessa työskentelyssä animaation esituotantovaiheessa. Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tuoda esiin havaintoja työvälineiksi, joita voidaan ottaa huomioon animaation esituotantovaiheessa.
Insinöörityön tavoitteena oli laatia kuvaus kilpailutusprosessista. Työssä käytettiin kilpailutusesimerkkinä keväällä 2023 tehtyä kiinteistön omistajan tekemää asuinhuoneistokorjauskumppanin kilpailutusta. Tässä insinöörityössä kilpailutusprosessi eteni valmistelusta, tarjouspyyntöön, tarjoukseen, tarjousten vertailuun, neuvotteluihin ja sopimukseen. Insinöörityön lopputuloksena voidaan todeta, että kilpailutusprosessi oli ajankohtainen. Prosessissa saatiin uudistettua asuinhuoneistokorjaussopimukset: materiaaleihin tehtiin päivityksiä sekä lisättiin vaatimuksia palveluntuottajalle. Tämän insinöörityön kilpailutusprosessia voi käyttää ohjenuorana missä tahansa kilpailutuksessa. Julkisen hankinnan kilpailutuksessa tulee huomioida laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin supersankarin ja vanhojen supersankarisarjakuvien visuaalisuuden esittämistä 3D-mallinnetussa ja teksturoidussa supersankarihahmossa. Teoriaosuudessa käsiteltiin supersankarisarjakuvien supersankarin luonnetta ja visuaalisuutta perehtymällä ensimmäiseen supersankariin eli Teräsmieheen, joka toimi inspiraationa oman hahmon tekemiselle. Samalla myös tarkasteltiin supersankarigenren syntymistä ja sitä mitkä asiat ovat vaikuttaneet supersankarin arkkityypin muotoutumiseen. Työssä selvitettiin mitä cel-shading ja toon shading käytännössä tarkoittavat käymällä läpi cel-shading-nimisen tekniikan historiaa ja käyttöä 2D-animaatiossa sekä sen digitaalista hyödyntämistä, joka tunnetaan nimellä toon shading. Opinnäytetyön toiminnallinen osa käsitteli ensin lyhyesti 3D-hahmon skulptaamista supersankarin näköiseksi ja automaattista rigaamista ja animoimista. Sarjakuvamaista 2D-visuaalisuutta 3D-hahmon teksturoinnissa tutkittiin käyttäen teoriaosuudessa tarkasteltua tekniikkaa nimeltä toon shading. Tarkoituksena oli selvittää, kuinka tehdä toon shading -teksturointia 3D-ohjelmassa käyttäen Cinema 4D:tä ja Redshift-renderöijää. Työssä selvisi, että Cinema 4D:n Redshift-renderöijässä on mahdollista saavuttaa sarjakuvamainen 2D-visuaalisuus 3D-mallinnetulle hahmolle.
Tämän opinnäytetyön päätavoitteena oli tutkia ja selvittää, voidaanko vesiohenteisten maalien kuivumista nopeuttaa lämpötilaa nostamalla. Maalaustyön lisäksi työn kokeellisen osuuden aikana maalatuille koelevyille sekä kohdeyritys Ergo-Kalusteet Oy:n itse maalaamille levyille tehtiin maalikalvon yleisimmät ominaisuuden testaukset. Työn aikana perehdyttiin yleisellä tasolla eri maaleihin, ja tarkempi selvitys tehtiin vesi- ja liuotinohenteisille maaleille sekä niiden välisille eroavuuksille. Työssä tehtiin myös kirjallinen selvitys maalityöskentelyn työterveellisyyteen ja työturvallisuuteen, maalien VOC-päästöihin sekä maalijätteisiin ja niiden hävittämiseen liittyen. Lopputuloksena työstä syntyi pohja tuleville jatkotutkimuksille, joiden avulla Ergo-Kalusteet Oy voi tulevaisuudessa tehdä tarkempia tutkimuksia maalien kuivumisprosessiin liittyen ja tarvittaessa rajata niitä helpommin omiin tavoitteisiinsa sopiviksi.
Ilmastokriisi on 2000-luvun suurin terveysuhka ja terveydenhuoltosektori kuluttaa merkittäviä määriä energiaa, vettä ja materiaaleja sekä tuottaa päästöjen lisäksi suunnattomia määriä jätteitä. Lääketieteellisen kuvantamisen osuus terveydenhuollon aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä on merkittävä. Arvioiden mukaan kuvantamistutkimuksia tehdään maailmanlaajuisesti vuosittain noin 10 miljardia kappaletta ja lääketieteellisen kuvantamisen osuus hiilijalanjäljestä on noin 1 %. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä käytännön innovaatioita on jo tehty lääketieteellisen kuvantamisen ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä lääketieteellisen kuvantamisen ympäristövaikutuksista ja antaa tietoa siitä, miten ongelmaa on voitu tähän mennessä ratkoa ja mitä haasteita on vielä ratkottavana. Opinnäytetyössä käytettiin tutkimustapana kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Kolmeen tietokantaan tehdyn aineistohaun perusteella, sisäänotto- ja poissulkukriteereitä hyödyntäen, tutkimukseen valikoitui 10 vertaisarvioitua artikkelia. Analysointimenetelmänä käytimme induktiivista eli aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Aineistohaun tuloksissa korostuivat jo tehdyt innovaatiot. Energiansäästöön liittyvät innovaatiot, kuten kuvantamislaitteiden ja työasemien virransäästöasetukset ja sammuttaminen, muodostivat merkittävän osan saamistamme tuloksista. Raaka-aineita voidaan säästää vähentämällä kertakäyttöisten tuotteiden käyttöä ja tarkistamalla laitehankinnan kriteereitä. Ympäristön kuormitusta voi vähentää myös työtapoihin liittyvillä muutoksilla. Tulevalta tutkimukselta toivoisimme rohkeutta viitoittaa tietä innovatiivisemmille tulevaisuuden säästökeinoille.
Rintasyöpä miehellä on Suomessa ja kansainvälisesti hyvin harvinainen sairaus. Harvinaisuutensa vuoksi aiheesta ei ole paljoakaan tutkimustietoa, etenkään psykososiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Tämän opinnäytetyön aiheena oli miehen rintasyöpä psykososiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Tavoitteena oli tarjota tietoa miehen rintasyöpään liittyvästä psykososiaalisesta hyvinvoinnista sekä miehen rintasyövästä sairautena terveydenhuollon ammattilaisille ja alan opiskelijoille. Tarjotun tiedon avulla kohderyhmämme pystyy ymmärtämään psykososiaalisen tuen merkityksen rintasyöpää sairastavalle miehelle ja kehittämään omia taitojaan psykososiaalisen tuen tarjoajana. Tämä työ on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaku kirjallisuuskatsaukseemme toteutettiin Cinahl, Pubmed, ScienceDirect ja ProQuest-tietokantojen avulla ja lisäksi suoritimme manuaalisia hakuja. Rajasimme aineistoa alle 10 vuotta vanhoihin englanninkielisiin alkuperäistutkimuksiin, jotka olivat vertaisarvioituja. Aineiston sisällön tuli vastata tutkimuskysymykseemme. Lopulta valitsimme kirjallisuuskatsaukseemme kahdeksan kansainvälistä tutkimusta, joiden sisällön analysoimme induktiivisesti. Opinnäytetyössämme havaittiin, etteivät rintasyöpää sairastavat miehet kokeneet saaneensa riittävästi tukea psykososiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Tuloksista nousi esiin keskeisiä teemoja, jotka vaikuttavat rintasyöpää sairastavan miehen kokemuksiin psykososiaalisesta hyvinvoinnista. Näitä teemoja olivat erilaiset tunnetilat, vuorovaikutus, minäkuvan muuttuminen ja negatiiviset kokemukset. Kohderyhmämme lisäksi työstämme hyötyvät rintasyöpää sairastavat miehet, koska tuottamamme tiedon avulla hoitohenkilökunta pystyy kehittämään omia kohtaamistaitojaan ja näin ollen tarjoamaan potilaille laadukkaampaa hoitoa sekä psykososiaalista tukea. Jatkotutkimukselle on tarvetta, koska tutkimustyötä on tehty vasta vähän. Etenkin kotimaiselle tutkimukselle on tarvetta, koska sen avulla pystyttäisiin kehittämään nykyisten hoitoprotokollien mahdollisia ongelmakohtia Suomessa.
Insinöörityön aiheena oli hiilihapollisten virvoitusjuomien hiilidioksidin säilyvyys polyeteenitereftalaatti- eli PET-pulloissa. Työn toimeksiantajana toimi Sinebrychoff Supply Company Oy. Yritys oli saanut kuluttajapalautteita koskien 0,33 litran PET-pulloihin pakattujen virvoitusjuomien matalaa hiilihappopitoisuutta. Työn tavoitteena oli selvittää, millä tavoilla voitaisiin parantaa hiilidioksidin säilyvyyttä PET-pulloissa sekä tutkia hiilidioksidin vähentymiseen vaikuttavia mekanismeja. Insinöörityön teoriaosassa käsiteltiin yleisellä tasolla virvoitusjuomatuotteita ja niiden sisältämää hiilidioksidia sekä pakkausmateriaalina käytettävää PET-muovia. Lisäksi tarkasteltiin hiilidioksidin säilyvyyttä PET-pulloissa. Hiilidioksidia poistuu PET-pulloista kulkeutumalla mikroreikien ja huokosten läpi sekä aktivoidulla diffuusiolla hiilidioksidin tasoittaessa osapaine-eroja pullon sisä- ja ulkopuolella. Kokeellisessa osiossa tutkittiin hiilidioksidin säilyvyyttä 12 viikon ajan 0,33 litran PET-pulloihin pakatuissa virvoitusjuomissa kolmen eri testin eli ylihiilihapotus-, ylitäyttö- ja säilytyslämpötilatestin avulla. Paras tulos saatiin säilytyslämpötilatestissä, jossa 5 ˚C:ssa juoman säilyvyysaika hiilidioksidipitoisuuden osalta pidentyi 76 vuorokautta ja 12 ˚C:ssa 36 vuorokautta verrattuna referenssiin. Ylihiilihapotustestissä juoman säilyvyysaika pidentyi 11 vuorokautta verrattuna referenssiin. Ylitäyttötestissä säilyvyysaika pidentyi vain kuusi vuorokautta referenssiin verrattuna. Virvoitusjuomien hiilidioksidin säilyvyyden parantamiseksi yritys voisi muuttaa varastolämpötiloja viileämmiksi, mutta ensin täytyisi selvittää siitä aiheutuvat kustannukset. Ylihiilihapotuksesta aiheutuvat lisäkustannukset olisivat pienet, joten yritys voisi kokeilla ylihiilihapottaa matalahiilihapollisempia juomia, jos hiilidioksidin säilyvyys olisi niissä vielä parempi. Ylitäytöstä taas aiheutuisi yritykselle merkittävästi lisäkustannuksia lisääntyvinä raaka-ainekustannuksina, minkä vuoksi se ei olisi taloudellisesti järkevää. Yritys voi käyttää insinöörityössä havaittuja tuloksia virvoitusjuomien hiilidioksidin säilyvyyden parantamiseen PET-pulloissa paremman kuluttajakokemuksen saavuttamiseksi sekä pohjana suunniteltaessa lisätestejä hiilidioksidin säilyvyydelle.
Tämä opinnäytetyö käsittelee animaatioelokuvan koko esituotantoprosessia ja syventyy sen sisältämään kuvakäsikirjoitukseen. Tavoitteena on antaa lukijalle kokonaiskuva animaatioelokuvan esituotannosta ja siitä, kuinka animaatioelokuvaa on mahdollista lähteä toteuttamaan. Kuvakäsikirjoitus on todella keskeinen osa tätä kyseistä prosessia, joten opinnäytetyössä keskitytään avaamaan sen sisältöä ja merkitystä huomattavasti muita esituotantovaiheita laajemmin. Koska kuvakäsikirjoitusta hyödynnetään laajalti myös elokuvateollisuudessa, käytetään tässä opinnäytetyössä esimerkkeinä myös näytellyn elokuvan kuvakäsikirjoituksia. Aluksi esituotantoprosessia avataan kokonaisuutena käsittelemällä sen sisältämät vaiheet. Tämän jälkeen syvennytään kuvakäsikirjoitukseen avaamalla sen historiaa ja merkitystä elokuvan tuotannossa. Seuraavaksi pureudutaan kuvakäsikirjoituksen tekniseen sisältöön ja siihen, miten kuvakäsikirjoitusta on mahdollista lähteä toteuttamaan. Näiden aiheiden ohessa käsitellään myös näytellyn elokuvan ja animaatioelokuvan kuvakäsikirjoituksen eroavaisuuksia. Edellä mainittuja asioita seuraa vielä katsaus siihen, miten visuaalisen tarinankerronnan tunteminen hyödyttää kuvakäsikirjoitusprosessia. Lopun projektiosuudessa laitetaan käsitellyt asiat käytäntöön tekemällä esituotantovaihe 3D-animoituun musiikkivideoon. Tämä esituotantoprosessi käydään läpi vaihe vaiheelta, ja näin pyritään antamaan lukijalle konkreettinen esimerkki esituotannon mahdollisesta toteutuksesta. Opinnäytetyöstä selviää, kuinka animaatioelokuvaa on mahdollista lähteä tuottamaan itsenäisesti.
Rintasyöpä miehellä on Suomessa ja kansainvälisesti hyvin harvinainen sairaus. Harvinaisuutensa vuoksi aiheesta ei ole paljoakaan tutkimustietoa, etenkään psykososiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Tämän opinnäytetyön aiheena oli miehen rintasyöpä psykososiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Tavoitteena oli tarjota tietoa miehen rintasyöpään liittyvästä psykososiaalisesta hyvinvoinnista sekä miehen rintasyövästä sairautena terveydenhuollon ammattilaisille ja alan opiskelijoille. Tarjotun tiedon avulla kohderyhmämme pystyy ymmärtämään psykososiaalisen tuen merkityksen rintasyöpää sairastavalle miehelle ja kehittämään omia taitojaan psykososiaalisen tuen tarjoajana. Tämä työ on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineistohaku kirjallisuuskatsaukseemme toteutettiin Cinahl, Pubmed, ScienceDirect ja ProQuest-tietokantojen avulla ja lisäksi suoritimme manuaalisia hakuja. Rajasimme aineistoa alle 10 vuotta vanhoihin englanninkielisiin alkuperäistutkimuksiin, jotka olivat vertaisarvioituja. Aineiston sisällön tuli vastata tutkimuskysymykseemme. Lopulta valitsimme kirjallisuuskatsaukseemme kahdeksan kansainvälistä tutkimusta, joiden sisällön analysoimme induktiivisesti. Opinnäytetyössämme havaittiin, etteivät rintasyöpää sairastavat miehet kokeneet saaneensa riittävästi tukea psykososiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Tuloksista nousi esiin keskeisiä teemoja, jotka vaikuttavat rintasyöpää sairastavan miehen kokemuksiin psykososiaalisesta hyvinvoinnista. Näitä teemoja olivat erilaiset tunnetilat, vuorovaikutus, minäkuvan muuttuminen ja negatiiviset kokemukset. Kohderyhmämme lisäksi työstämme hyötyvät rintasyöpää sairastavat miehet, koska tuottamamme tiedon avulla hoitohenkilökunta pystyy kehittämään omia kohtaamistaitojaan ja näin ollen tarjoamaan potilaille laadukkaampaa hoitoa sekä psykososiaalista tukea. Jatkotutkimukselle on tarvetta, koska tutkimustyötä on tehty vasta vähän. Etenkin kotimaiselle tutkimukselle on tarvetta, koska sen avulla pystyttäisiin kehittämään nykyisten hoitoprotokollien mahdollisia ongelmakohtia Suomessa.
Tämä toiminnallinen opinnäytetyö käsittelee yrityksen logon suunnittelua animoinnin näkökulmasta. Se pyrkii selvittämään, miten animointi logon lähtökohtana vaikuttaa logon suunnitteluprosessiin ja työn lopputulokseen. Toimeksiantajana tässä opinnäytetyössä on Helsingissä toimiva noin 30 henkilöä työllistävä viestintä- ja markkinointitoimisto Era Content Oy. Opinnäytetyön yhteydessä toimeksiantajalle suunniteltiin uusi logo sekä kuvallinen suunnitelma logon myöhempää animointia varten. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään yritysilmeeseen ja logon suunnitteluun liittyvää tematiikkaa ja avataan opinnäytetyön kannalta keskeiset käsitteet. Teoriaosuus sisältää myös katsauksen toimeksiantajan visuaaliseen ilmeeseen ja liikegrafiikkaohjeistukseen. Teoriaosuudessa perehdytään lisäksi liikegrafiikkaan ja animointiin ja esitellään esimerkkianimaatiot, jotka teemoitetaan toiminnallista osuutta varten. Toiminnallinen osuus sisältää logon suunnitteluprosessin kuvauksen hyödyntäen autoetnografisia menetelmiä. Toiminnallisessa osuudessa luonnostellaan logoja teoriaosuudessa tehtyjen teemojen pohjalta ja valitaan yksi luonnos lopputuotantoon yhteistyössä toimeksiantajan kanssa. Lopulliselle logolle laaditaan suunnitelma animaatiosta, joka mukailee toimeksiantajan liikegrafiikkaohjeistusta. Opinnäytetyön prosessissa havaittiin, että animoinnin kartoittaminen suunnittelun alkuvaiheessa tuo lisää mielenkiintoa ja näkökulmia logon suunnitteluun ja helpottaa lukuisien mahdollisuuksien rajaamisessa.
Syöpää sairastavan palliatiivisen potilaan ohjaus sädehoidossa on tärkeä ymmärtää. Röntgenhoitajalla on tärkeä rooli palliatiivisen potilaan kokonaisvaltaisessa hoidossa. On tärkeää, että oikeanlaisella ohjaamisella potilas, sekä potilaan läheiset saavat riittävästi tietoa hoidosta koko hoitojakson ajan. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälaista ohjausta potilas kokee tarvitsevansa sädehoidossa. Tavoitteemme oli, että opinnäytetyö auttaa röntgenhoitajia, opiskelijoita ja muita sosiaali- ja terveysalan työntekijöitä ymmärtämään palliatiivisen potilaan ohjauksen tarvetta. Meidän tutkimuskysymyksemme oli: Millaista ohjausta palliatiivinen potilas sädehoidossa tarvitsee? Miten röntgenhoitajan ja potilaan välinen vuorovaikutus vaikuttaa potilaan kokemukseen sädehoidossa? Toteutimme opinnäytetyön kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haussa käyttämiämme tietokantoja olivat PubMed, CINAHL, Medline, Medic. Tärkein valintakriteeri artikkelien valinnassa oli, että niiden tuli vastata tutkimuskysymykseen. Keräämässämme aineistossa artikkelien tuli olla myös vertaisarvioituja tieteellisiä tutkimuksia. Aineistoomme valikoitui 11 tutkimusartikkelia. Tuloksissa nousi erityisesti esille vuorovaikutussuhde potilaan ja hoitajan välillä. Hoitajan empaattinen sekä myötätuntoinen asenne on osoitettu vähentävän potilaan ahdistusta ja lyhentävän toipumisaikaa. Tulosten mukaan röntgenhoitajan riittävä läsnäolo ja selkeä ohjaaminen sekä tiedonanto saa potilaat sitoutumaan sädehoitoon ja parantavat kokemusta hoidosta. Sädehoitopotilaiden ohjauksen tarve on yksilöllistä, mutta tuloksista voidaan todeta, että potilaat tarvitsevat ohjausta sädehoidossa. On tärkeää huomioida ohjauksen selkeys, sekä syöpäpotilaiden olosuhteet ja hoidon luonne.
Ympäristöministeriön asetus rakennusten vähähiilisyydestä ja ilmastoselvityksestä valtioneuvosto on hyväksynyt uuden rakennuslain, joka on astumassa voimaan 1.1.2025. Lain tavoitteena on ohjata rakentamista vähähiiliseksi. Skanskalla on kansainvälisenä tavoitteena olla hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä jokaisella liiketoiminta-alueellaan. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on laskea porapaalutus yksikön hiilijalanjälki, joka sisältää päästöt materiaali hankinnoista, kuljetuksista ja työn teosta aiheutuvista hiilidioksidipäästöistä. Tutkimuksessa käytettiin Excel-taulukko-ohjelmaa ja laskennat toteutettiin yhdeltä työmaalta kerätyn datan perusteella. Laskentaan käytettiin yleisesti käytettyjä päästötietokantoja sekä yrityksien omia tietokantoja. Työn lopuksi tutkittiin porapaalutuksen suurimpien päästölähteiden, eli teräksen ja polttoaineen päästösäästö mahdollisuuksia tulevaisuudessa olemassa olevilla sekä tulevien tuotteiden osalta.
Opinnäytetyössä tutkittiin saavutettavuutta, sen huomiointia osana sovelluskehitystä sekä automaattisen testauksen työkaluja saavutettavuuden arvioimiseksi. Työssä valittiin tietyt saavutettavuuden onnistumiskriteerit ja etsittiin näitä vastaavat saavutettavuuspuutteet avoimesta verkosta. Tämän jälkeen valittiin kolme testityökalua, joiden saavutettavuusanalyysien havaintoja ja käytettävyyttä verrattiin toisiinsa nähden. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että kaikki kolme työkalua kykenivät tunnistamaan yksinkertaisia saavutettavuusongelmia, kuten puuttuvia tekstivastineita ja kontrastiongelmia. Kuitenkin nämä työkalut eivät havainneet kaikkia valittuja saavutettavuuspuutteita, erityisesti niitä jotka liittyivät näppäimistön käyttöön ja sivujen skaalautuvuuteen. Työn loppupäätelmänä todetaan, että manuaalinen testaus ja saavutettavuuden kokonaisarviointi on tärkeä osa saavutettavuuden kehitystä. Koneelliset analyysit voivat olla hyödyllisiä ja tehostaa sovelluskehitystyötä, mutta ne eivät korvaa manuaalista arviointia.
Yritysten toiminnasta aiheutuvia päästöjä tullaan ohjaaman yhä enemmän lainsäädännöllisin keinoin Europan unionin, valtion ja kaupunkien asettamien tavoitteiden mukaisesti. Opinnäytetyön tavoitteena oli vastata kysymykseen: miten yritys x:n eri maissa sijaitsevien tehtaiden välinen logistiikka saadaan hiilineutraaliksi ja antaa toteutuskelpoisia kehitysehdotuksia toimeksiantajalle. Opinnäytetyön ainestoa kerättiin avainhenkilöiden haastatteluilla sekä tutkimalla olemassa olevien tietojärjestelmien tietoja. Määrällistä tutkimusmenetelmää sovellettiin tietojärjestelmien tilastotietoihin kuljetuksista. Laadullista tutkimusmenetelmää sovellettiin haastatteluilla kerättyyn aineistoon. Työssä koottiin tietoa julkaisuista ja oppaista, miten kuljetuspäästöt laskentaan. Opinnäytetyön tietoperusta perustui kirjallisuuteen, ohjaaviin asiakirjalähteisiin ja artikkeleihin, joista koottiin ajankohtaista tietoa ja eri tahojen asettamia tavoitteita yritysten vastuullisuustyössä. Opinnäytetyössä selvitettiin, mistä syntyvät tehtaiden väliset kuljetuspäästöt ja miten lasketaan vaikutusalueen 3 epäsuorat päästöt tehtaiden välisissä kuljetuksissa Greenhouse Gas-protokollan standardin mukaan. Kuljetuspäästöjen vähentämiseksi työn tulokset sisältävät kuljetuskustannusten, päästölaskennan ja haastatteluaineiston pohjalta muodostettuja kehitysehdotuksia ja johtopäätöksiä. Tutkimustulosten perusteella voitiin päätellä, että tehtaiden välisiä kuljetuksia olisi mahdollista kehittää hiilineutraaleimmiksi. Sekä määrällisten että laadullisten tulosten perusteella tehtiin johtopäätös, että kuljetuskustannuksia ja kuljetuspäästöjä on mahdollista vähentää toimintaa parantamalla. Määrällisesti suurimmat päästövähennykset ja kustannussäästöt on saatavissa lentorahdeista. Yhteistyön lisääminen eri sidosryhmien välillä olisi tärkeintä, jotta kehitystä saadaan aikaiseksi. Tehtaiden välisten hankintatapojen pysyvä muuttaminen vaatisi lisätutkimuksia, jotta voitaisiin lisätä vastuullista materiaalien hankintaa ja saada täten aikaan kustannussäästöjä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Outokumpu Chrome Oy:n Kemin kaivoksen rikastamon jauhatuspiirin eri parametrien vaikutusta rikastustulokseen sekä jauhatuspiirin hyviä ajotapoja. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää jauhatuksen lopputuloksen kannalta merkittävimmät ohjausmuuttujat sekä parhaat säädöt ja ajotavat nykyiselle rikastamon jauhatuspiirille. Tässä työssä jauhatuksen onnistumisen laatumittarina käytettiin partikkelikokojakaumaa. Opinnäytetyössä tutkittiin jauhatuksen lopputuloksen kannalta merkittävimpiä ohjausmuuttujia, sekä parhaita säätöjä ja ajotapoja uudistetulle jauhatuspiirille. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään millä ohjausmuuttujilla ja säädöillä jauhetun rikasteen raekoko saadaan sopivaksi spiraalirikastusta ajatellen, sekä mitkä ovat jauhatuspiirin parhaat ajotavat ja säädöt erilaisilla jauhatuspiirin syöttömäärillä. Tietoperustana tässä työssä käytettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, toimeksiantajan omia aikaisempia aiheeseen liittyviä tutkimuksia, Outokumpu Oy:n intranettiä, aiheeseen liittyviä aikaisemmin tehtyjä opinnäytetöitä, työn tekijän omaa vahvaa prosessitietämystä sekä omakohtaisia kokemuksia työssään rikastamolla. Opinnäytetyön tuloksina saatiin joukko erilaisia kehityskohteita rikastamon jauhatuspiiriin, raportti koeajojen aikana otettujen näytteiden tuloksista sekä tämä opinnäytetyöraportti. Edellä mainittujen tulosten avulla toimeksiantaja voi tulevaisuudessa kehittää jauhatuspiirin toimintaa sekä parantaa hienorikasteen laatua ja saantia.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli Stora Enson sopimusyrittäjän yhdistelmäkoneen korjuujäljen selvitys Oulun hankinta-alueella. Yhdistelmään kuuluivat Ponsse Buffalo Dual -yhdistelmäkone ja Moipu 300F1 -giljotiinikoura. Korjuujäljen mittaustuloksia verrattiin tavallisiin ensiharvennuskohteisiin, jotka oli hakattu perinteisellä kahden koneen ketjulla. Tutkimukselle oli tarvetta, jotta saadaan konkreettista tietoa uuden energiapuun korjuumenetelmän korjuujäljestä ja luontolaadusta. Tuloksista saatuja tietoja tarvitaan korjuumenetelmien keskinäisissä vertailuissa ja korjuujäljen ja luontolaadun kehittämistoimien tueksi. Tietoa korjuujäljestä ja luontolaadusta keräsimme pääasiassa maastossa tehdyillä mittauksilla ja havainnoilla. Mittasimme korjuujäljen sekä luontolaadun yhteensä yhdeksältä yhdistelmäkoneella hakatulta energiapuuleimikolta. Omien mittausten lisäksi vertailuaineistoa saatiin Stora Enson tietojärjestelmistä. Kantojen korkeuksia lukuun ottamatta korjuujäljessä ei ollut suuria eroja yhdistelmäkoneen ja tavallisen korjuuketjun välillä. Suurimmat erot olivat kantojen korkeuksissa, mitä selittävät suurelta osin joukkokäsittelymenetelmän haasteet ja hakkuutapojen eriävät lähtötilanteet. Kohteilla jäävän puuston runkoluku oli yli suositusten. Perinteiset harvennushakkuiden korjuujäljen kriteerit eivät välttämättä huomioi hoitamattomien nuorten metsien erityistarpeita energiapuukorjuussa. Tästä syystä uuden soveltuvan kriteeristön kehittäminen voisi olla aiheellista. Luontolaadussa ei havaittu merkittäviä eroja korjuumenetelmien välillä. Luontolaatu oli huomioitu asianmukaisesti niin elävien säästöpuiden, siisteyden kuin vesistöjenkin osalta. Aineistojen perusteella olisi hyvä kuitenkin lisätä molemmissa vertailtavissa kohteissa riistatiheikköjen sekä tekopökkelöiden määrää. Nämä jäivät suurimmaksi osaksi suositusrajojen alapuolelle.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Maanmittauslaitoksen toimitusinsinöörien kokemuksia koskien työhönsä liittyvien ohjeiden löydettävyyttä ja käytettävyyttä ja antaa kehitysehdotuksia ohjeiden parantamiseksi. Keskeisinä kysymyksinä oli, mikä on toimitusinsinöörien näkökulmasta ohjeiden löydettävyys ja käytettävyys tällä hetkellä, mitkä ovat haasteet ja ongelmat siinä sekä kuinka nykyisiä ohjeita voitaisiin kehittää vastaamaan paremmin käyttäjien tarpeita. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa käytettiin kahta aineistonkeruumenetelmää: puolistrukturoituja haastatteluja ja havainnointia. Tutkimukseen osallistuneet henkilöt toimivat sekä haastateltavina että havainnoitavina, ja he olivat Maanmittauslaitoksella eri tulosyksiköissä toimivia toimitusinsinöörejä. Haastattelujen kautta pyrittiin saamaan syvällistä ymmärrystä heidän kokemuksistaan ohjeisiin liittyen. Havainnointi puolestaan mahdollisti konkreettisen tarkastelun, miten ohjeita etsitään intranetistä. Tämä tarjosi lisätietoa haastatteluista saatujen tulosten rinnalle. Keskeiset tulokset osoittivat, että ohjeiden löytäminen tuottaa haasteita toimitusinsinöörin päivittäisessä työssä. Varsinkin hakutoiminnon tehottomuus ja ohjeiden sijoittelun epäloogisuus koettiin keskeisinä tekijöinä, jotka vaikuttavat negatiivisesti ohjeiden löydettävyyteen. Ohjeiden selkeys ja käytettävyys puolestaan koettiin pääsääntöisesti hyväksi ja paikoin erinomaiseksi, mutta myös siinä tunnistettiin parannettavia osa-alueita. Esimerkiksi epävarmuus ohjeen ajantasaisuudesta nousi useassa haastattelussa esille. Tutkimuksella pyrittiin tukemaan lähitulevaisuudessa käynnistyvää KII-tuotannon tuen ohjeiden uudistustyötä tarjoamalla ehdotuksia, jotka parantaisivat ohjeiden löydettävyyttä ja käytettävyyttä.
Opinnäytetyömme aiheena oli aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön oireiden lääkkeettömät hallintamenetelmät 4–6-vuotiailla lapsilla. Aihe herätti kiinnostuksemme yleistyneen diagnostiikan vuoksi. Toimeksiantajamme oli Lapin hyvinvointialue. Tarkoituksena oli laatia kuvitettu ja ikätasoisesti kirjoitettu opas ADHD oireisille lapsille arjen rutiinien tärkeydestä ja hallinnasta. Tavoitteena oli painottaa arkirutiinien tärkeyttä ADHD-oireiden hallinnassa ikätasoisesti ja lapselle ymmärrettävässä muodossa sekä antaa vinkkejä niiden hallintakeinoista eri arjentilanteista. Tavoitteena oli, että opasta voitaisiin hyödyntää ADHD-oireisten lasten arjessa kotona ja päivähoidossa. Tietoperusta koostuu näyttöön perustuvasta ajantasaisesta ja keskeisestä tiedosta. Opinnäytetyöraportissa käsittelimme psykososiaalisia hoitomuotoja sekä arjenhallinnan kannalta keskeisiä toimintatapoja. Opinnäytetyömme on toteutettu toiminnallisena opinnäytetyönä konstruktivistisen kehittämismallin mukaan. Kehittämismalli sisälsi aloitus- ja suunnitteluvaiheen, esivaiheen, työstövaiheen tarkistusvaiheen sekä viimeistelyvaiheen. Opinnäytetyömme keskeisiä käsitteitä oli aktiivisuuden– ja tarkkaavuuden häiriö alle kouluikäisellä lapsella, sen ilmeneminen ja diagnosointi, arjenhallinta ja psykososiaaliset hoitomuodot. Opas on tiivistetty kuvaus keskeisistä arjenperusrutiineista, mitkä eivät kuitenkaan ole kaikille ihmisille itsestään selviä ja arjessa toistuvia. Opas on hauskasti kuvitettu ja helppolukuinen. Oppaassa on vinkkejä eri arjentilanteista selviämiseen. Opasta voisi kehittää lisäämällä oppaaseen erilaisia mindfulness-harjoituksia sekä käsittelemään lääkkeellisiä hoitokeinoja yhdessä lääkkeettömien rinnalle.
Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli kehittää Oulun Energia Oy:lle ohjaus- ja seurantanäkymiä lämmön kysyntäjouston järjestelmien käyttöönoton testaukseen ja myöhempää käyttöä varten. Kehitystyö aloitettiin niin sanotusti puhtaalta pöydältä, koska varsinaisia graafisia näkymiä ei ollut vielä käytössä. Kehitystyö alkoi eri järjestelmien välisen kommunikaation toimivuuden todentamisella. Ohjaus- ja mittaussignaalit kulkevat kiinteistöautomaatiojärjestelmästä API-kutsuina JSON-muodossa ABB:n palvelualustalle ja sen eri sovelluksiin. Näkymät kehitettiin Grafana Dashboard -alustaa käyttäen, joka on nettiselaimella käytettävä sovellus. Näkymien kehittämisessä otettiin huomioon loppukäyttäjäystävällisyys. Kaikkea mahdollista tietoa ei näytetä käyttäjälle, vain jousto-ohjauksen toimivuuden todentamisen kannalta olennainen tieto. Lisäksi näkymien asetteluun sekä värien dynaamisuuteen kiinnitettiin huomiota; näin ollen näkymät antavat loppukäyttäjälle tietoa jo nopealla katsauksella. Opinnäytetyön lopputuloksena on kaksi valmista ja toimivaa näkymää seurantakäyttöön. Kahden eri kiinteistöautomaatiojärjestelmän toimittajien järjestelmistä saatiin erilaista mittaustietoa, joten seurantanäkymä jaettiin kiinteistökohtaisiin osioihin. Koontinäkymään yksittäisten kohteiden mittaustietoja laskettiin yhteen ja pääpaino onkin jousto-ohjausten kokonaiskuvan hahmottamisessa. Koska lämmön kysyntäjouston ohjaus oli työn tilaajalla vasta testausvaiheessa, itse ohjausnäkymän kehittäminen tässä projektissa jäi ideoinnin tasolle ja tulevaisuudessa huomioon otettavien asioiden pohtimiseksi.
Tämän tutkimuspohjaisen opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka varhaiskasvatuksen kuraattori pystyy tukemaan lapsen hyvinvointia. Työn tavoitteena oli tutkia haastattelulla ja kyselyillä, miten varhaiskasvatuksen henkilökunta ja huoltajat kokevat kuraattorin työskentelyn varhaiskasvatuksessa. Haastattelulla selvitimme kuraattorin näkökulmaa lasten hyvinvointiin ja keinoja hyvinvoinnin tukemiseen. Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin sosiaalipedagogiikkaa, lapsen hyvinvoinnin osatekijöitä ja lapsen sekä huoltajien hyvinvoinnin tukemista kuraattorityön keinoin. Tietoperusta valittiin sillä perusteella, että saatiin mahdollisimman laaja teoreettinen tietoperusta lapsen ja huoltajien hyvinvoinnista. Tavoitteena oli myös saada mahdollisimman laaja kuva kuraattorin työstä. Teoreettisen tietoperustan lisäksi opinnäytetyö koostui varhaiskasvatuksen henkilöstön ja huoltajien kyselyiden tuloksista ja varhaiskasvatuksen kuraattorin haastattelusta. Opinnäytetyön tutkimuksen menetelminä käytettiin laadullista tutkimusta, joka sisälsi kyselyitä ja haastattelun. Laadullisella tutkimuksella pystyttiin selvittämään kyselyihin vastanneiden ajatuksia varhaiskasvatuksen kuraattorin työstä. Tutkimuksen perusteella voitiin tehdä se johtopäätös, että varhaiskasvatuksen kuraattorin työ koettiin tarpeelliseksi, lasten tuen tarve oli lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana ja varhaiskasvatuksen kuraattoreiden tarve oli selvästi kasvanut. Tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksen kuraattori koettiin tarpeelliseksi sekä huoltajien että henkilöstön puolelta. Kuraattori koettiin varhaiskasvatuksen henkilöstöön kuuluvaksi, joka tuntee lapset ja huoltajat. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että kuraattorin palvelut koettiin matalan kynnyksen palveluina.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien kokemuksia hengellisestä väkivallasta lähisuhteissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kokemasta hengellisestä väkivallasta lähisuhteissa, jolloin lisätään tietoa hengellistä väkivaltaa kokeneiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin tutkimusmenetelmin. Opinnäytetyön aineisto kerättiin toteuttamalla teemahaastatteluita, ja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin. Haastateltavat olivat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajia, jotka olivat jossakin vaiheessa elämäänsä eläneet uskonnollisessa ympäristössä. Opinnäyteyössä käytettiin teoriapohjana jo olemassa olevaa teoriatietoa seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta, sekä tutkimustietoa hengellisestä väkivallasta sateenkaari-ihmisten kokemana. Opinnäytetyön teoriapohjassa avataan seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuteen liittyviä käsitteitä, uskonnollisia yhteisöjä Suomessa sekä eheyttämistä ja siitä löytyvää tutkimustietoa. Opinnäytetyön tuloksista saatiin esiin hengellisen väkivallan muotoja ja kokemuksia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta. Opinnäytetyön tuloksista nousi esiin hengellisen väkivallan vaikuttaneen usein kokijan ajatusmaailmaan sekä turvallisuuden tunteeseen. Opinnäytetyön tuloksista voidaan tehdä johtopäätös, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt kokevat edelleen syrjintää ja väkivaltaa uskonnollisissa yhteisöissä, eikä oman identiteetin esiin tuominen ole yksilölle turvallista yhteisössä eläessä. Opinnäytetyön tuloksista nousi esiin uusia tutkimusaiheiksi sopivia kysymyksiä liittyen hengellisen väkivallan yleisyyteen sekä sen vaikuttavuuteen omaan identiteettiin. Opinnäytetyön työelämäkumppani Uskontojen uhrien tuki UUT ry hyödyntää opinnäytetyön tuloksia työssään hengellistä väkivaltaa kokeneiden seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tukemisessa ja vertaistukitoiminnan järjestämisessä. Opinnäytetyön tulokset tulevat julkisesti nähtäville, joten opinnäytetyötä ja sen tuloksia voidaan hyödyntää myös muualla sosiaali- ja terveysalalla työskenneltäessä hengellistä väkivaltaa kokeneiden sateenkaari-ihmisten parissa.
Tämän opinnäytetyön aiheena on viestintäsuunnitelman rakentaminen toimeksiantajalle. Toimeksiantajalla alkoi suuri, yli vuoden mittainen projekti, jonka avuksi he kaipasivat viestintäsuunnitelmaa tukemaan projektia sen eri vaiheissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli rakentaa viestintäsuunnitelman pohja, jonka avulla toimeksiantajayritys pystyi paremmin suunnittelemaan tulevia toimenpiteitä, viestintää sekä ylläpitää tiimin sisäistä selkeyttä projektin edetessä. Yrityksen viestintä on tärkeä osa sen toimintaa, sekä sisäisesti että ulkoisesti. Onnistunut viestintä vaatii suunnittelua. Viestintäsuunnitelman pohja rakennettiin hyödyntämällä tietoa eri lähteistä, kuten haastatteluista sekä kyselyistä. Haastatteluista ja kyselyistä saatua tietoa hyödynnettiin viestintäsuunnitelman eri kohdissa, kuten aikataulutuksessa, pääviestien suunnittelussa sekä viestintäkanavien kartoittamisessa. Opinnäytetyössä perehdytään ensin itse toimeksiantajaan, joka tässä tapauksessa halusi pysyä anonyymina. Johdannossa kerrotaan toimeksiantajayrityksen lisäksi opinnäytetyön taustasta ja lähtötilanteesta sekä opinnäytetyön tavoitteista. Teoriaosuudessa perehdytään viestinnän suunnitteluun ja viestintäsuunnitelman kannalta tärkeisiin aiheisiin, kuten kohderyhmiin, viestintäkanaviin, tavoitteiden asettamiseen ja viestinnän mittaamiseen. Tiedonkeruussa on hyödynnetty sekä alan kirjallisuutta, toimeksiantajalta saatua materiaalia sekä kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimusmenetelminä hyödynnettiin sekä teemahaastatteluja että kyselyjä. Opinnäytetyön lopussa on avattu kirjallisesti viestintäsuunnitelman sisällöstä. Itse viestintäsuunnitelmaa ei kuitenkaan julkaistu toimeksiantajayrityksen toiveesta. Toimeksiantajayritys esitti tyytyväisyyttään viestintäsuunnitelmaan ja sen rakenteeseen, kehuen erityisesti selkeyttä. Toiveena oli, että viestintäsuunnitelman pohjaa pystyisi hyödyntämään myös tulevaisuudessa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää toimeksiantajan Nordic Sales Crew’n perehdytys- ja esiperehdytysprosesseissa tunnistettuihin haasteisiin ratkaisu. Ratkaisulla pyritään kasvattamaan uusien työntekijöiden sitoutuneisuutta ja työmotivaatiota. Nordic Sales Crew’lla on tavoitteena ratkaisun avulla vähentää ennenaikaisesti päättyvien työsuhteiden määrää. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostettiin perehdytykseen, esiperehdytykseen, pelillistämiseen ja Z-sukupolveen liittyvästä teoreettisesta tiedosta. Esiperehdytykseen kehitetyn ratkaisun keskiössä olivat pelillistetyt ja Z-sukupolvea sitouttavat ominaisuudet. Esiperehdytysmenetelmien kohdentaminen 18–25-vuotiaille tuleville työntekijöille oli tärkeää. Tämän vuoksi Z-sukupolven erityispiirteiden ymmärtäminen auttoi kehitysprosessissa. Opinnäytetyön kehitystyö suoritettiin Design Sprint -menetelmällä, jossa oli tavoitteena valmistaa toimeksiantajalle prototyyppi digitaalisesta esiperehdytysalustasta viikon aikana. Viikkoon valmistauduttiin keräämällä tietoa monin eri menetelmin. Yhtenä tiedonkeruun menetelmänä tehtiin vertailuanalyysi olemassa olevista esiperehdytysratkaisuista. Lisäksi toteutettiin haastattelut Nordic Sales Crew’n työntekijöille, syvällisemmän ymmärryksen hankkimiseksi työntekijöiden ja esihenkilöiden kohtaamista ongelmista ja haasteista. Kehitystyön tueksi luotiin myös käyttäjäpolku, joka auttoi ymmärtämään uuden työntekijän kokemuksia kokonaisvaltaisesti. Design Sprint -viikon kehitystyön lopputuloksena syntyi prototyyppi sovelluksesta, jonka keskiössä ovat Z-sukupolven suosima videosisältö ja pelillistetyt haasteet. Sovelluksen ominaisuudet auttavat uutta työntekijää tutustumaan uuteen työpaikkaan luoden motivaatiota, sitoutuneisuutta ja innostuneisuutta sekä poistaen epävarmuutta. Toimeksiantajalle esitelty ratkaisuehdotus sai hyväksynnän ja myönteistä palautetta. Ratkaisun avulla Nordic Sales Crew’n on mahdollista sitouttaa työntekijöitä jo ennen työsuhteen aloittamista ja tarjota kattavampaa perehdytystä uusille työntekijöille. Näiden toimenpiteiden avulla voidaan pyrkiä vähentämään työsuhteiden määrää, jotka työntekijä päättää ennen aloitustaan. Laadukas esiperehdytys ja perehdytys kehittävät yrityksen brändiä ja lisäävät kilpailuetua.
The amendment to the Early Childhood Education Act, which came into force on 1.9.2018, redefined the qualifications of professionals working in early childhood education. For the Bachelors of Social Services this meant relinquishing the title of early childhood education teacher if they graduated after 31.7.2023. This legislative change resulted in the creation of a new position known as Bachelor of Social Services in early childhood education, which remains somewhat undefined. How will the expertise of Bachelor of Social Services in early childhood education be utilized now and in the near future and how can they best support the achievement of early childhood educational goals? The purpose of this thesis was to investigate through qualitative research using document analysis, "What expertise does a Bachelors of Social Services bring to the field of early childhood education?" The research results highlighted the strong social pedagogical expertise of Bachelor of Social Services, which is not found in other personnel working in early childhood education. Additionally, the study revealed the broad responsibility of social workers in the field of early childhood education and the expectations placed on them based on the information gathered from the documents.
The aim of the thesis was to find out how the partnership is structured from an everyday partnership to a strategic partnership in Vocational college Live. Vocational education should be built strongly with working life to meet the needs of working life. Students who require special support and those who are capable to work part-time are in a difficult and challenging situation in terms of employment, this thesis seeks to find solutions to this challenge. Changes are happening in working life, slowly but surely. In some areas, the skills shortage is hindering the company's operations. A diverse working life is seen as enriching the entire working community, but on the other hand, it is also perceived as a difficult thing. Building networks with educational institutions and working life is essential, this is how we strive to meet the vocational education goals set by the Ministry of Education and Culture. The development work was approached as a case study. In the research, the needs of working life were brought to the center and based on this, a model serving the students of Vocational Live was built. As a result of the thesis, development proposals were obtained for measures that can influence the expansion of Vocational Live's network work and the positive development of students' employment. The thesis was made as a development assignment for the Live Foundation.
Opinnäytetyön aiheena oli lääkkeenanto lapselle ravitsemusletkun kautta. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Duodecimin kanssa. Tarkoituksena oli tuottaa kuvasarja, sekä kirjallinen osuus aiheesta. Opinnäytetyön tavoitteena oli jakaa tietoa terveydenhuollon henkilöstölle, opinnäytetyön tekijöille ja tilaajalle. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena ja kuvasarjan taustalla hyödynnettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineistoa haettiin terveysportti ja EBSCO tietokannoista vuonna 2023. Aineistoa täydennettiin LUT-tiedekirjaston LAB Primo tiedonhakua hyödyntäen sekä kirjavalikoiman avulla. Aineiston haussa käytettiin sisällyttämis- ja poissulkemiskriteerejä. Aineistojen laadun arvioinnissa käytettiin kahta JBI-arviointikriteeristöä. Käytetyt arviointikriteerit olivat asiantuntijoiden näkemykselle ja narratiiviselle tekstille sekä poikkileikkaustutkimukselle. Kirjallisuuskatsauksella selvitettiin oikeaoppinen lääkkeenanto nenämahaletkun kautta, muut erityisesti huomioitavat asiat lääkkeenannossa ja lapsipotilaan kohdalla. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kuvasarja, joka kuvaa selkeästi lapsen lääkitsemistä ravitsemusletkun kautta. Kuvaukset toteutettiin LAB-ammattikorkeakoulun tiloissa ja välineillä. Kuvasarja toimitettiin Duodecimille sen valmistuttua. Kuvasarja on tärkeä terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille, koska se antaa selkeät ohjeet lapsen lääkitsemisen ravitsemusletkun kautta.
Suomessa vangeilla on todettu useita samanaikaisia terveyteen negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Yleisiä terveysongelmia vangeilla ovat muun muassa päihdeongelmat, traumat ja tapaturmat, joiden kaikkien on todettu altistavan kivulle. Käypä hoito -suosituksen mukaan lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien tulisi olla kivunhoidon perusta ja vankilan hoitohenkilöstö on itse tuonut esille tarpeen lääkkeettömän kivunhoidon käyttöönotolle vankiloissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietämystä fysioterapeuttisista kivunhoitomenetelmistä ja tavoitteena oli, että opinnäytetyöhön koottu tieto auttaisi vankien kanssa työskenteleviä ammattilaisia sekä vankeusrangaistusta suorittavia kipukuntoutujia. Opinnäytetyö oli toiminnallinen, ja sen tuotoksena syntyi kivunhoito-opas Pyhäselän vankilan henkilökunnalle. Oppaan kokoamista varten haastateltiin Pyhäselän vankilan henkilökuntaa SWOT-analyysiä hyödyntäen. Opas lähetettiin toimeksiantajalle noin kuukauden pituiselle pilotointijaksolle, jonka jälkeen kerättiin palautetta oppaasta Webropol-kyselyllä. Vastausten analysoinnin jälkeen opas viimeisteltiin palautteen perusteella ja valmis opas lähetettiin toimeksiantajalle. Kumpikin vastaaja käyttäisi opasta tulevaisuudessa potilastyössä sekä suosittelisi sitä muille ammattilaisille keskiarvolla 8 asteikolla 0–10. Pienen vastaajamäärän vuoksi tulokset ovat vain suuntaa antavia, mutta palautekyselyn tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että opas vastaa kohderyhmän tarpeisiin ja on helposti sovellettavissa käytännön työhön. Jatkokehitysideana voisi olla kipukuntoutujille suunnattu itsehoito-opas.
Lääkinnällisiä laitteita on valtavasti ja niihin lukeutuvat myös ohjelmistot, joilla on lääkinnälliselle laitteelle kuuluva käyttötarkoitus. Lääkinnälliset laitteet vaikuttavat ihmisten terveyteen monin eri tavoin ja ovat siksi tarkoin säänneltyjä. Sääntelyn noudattamista tuke-maan on luotu erilaisia standardeja, joista kahta tarkasteltiin tässä opinnäytetyössä. Tarkastelun kohteena olivat IEC 62366 -käytettävyystekniikkastandardi sekä ISO 14971 -riskienhallintastandardi. Tavoitteena oli selkeyttää standardien sisältöä ja niiden linkittymistä toisiinsa. Lisäksi pyrittiin helpottamaan standardeihin tutustumista ja niiden sisäistämistä, sekä kokoamaan yhteen käytännön työtä helpottavia tapoja hyödyntää standardeja. Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytetyö sisältää kuvaukset standardien mukaisista käytettävyystekniikan ja riskien-hallinnan prosesseista, sekä siitä, millainen yhteys standardeilla on toisiinsa. Työn tuloksena syntyi kokoelma ohjeita ja ehdotuksia, kuinka standardeja voidaan hyödyntää käytännön työssä, kun kehitetään lääkinnällisiä laitteita tavoitteena mahdollisimman turvalliset ja käytettävyydeltään hyvät laitteet.
Evidence-based research has shown that ventrogluteal injections are not preferred. The reason for this is that a majority of nurses perceive that they are inadequately trained for the procedure and lack sufficient knowledge of the correct injection site. Therefore, they feel insecure about injecting in the ventrogluteal site. Based on studies, the ventrogluteal site is the safest one for intramuscular injections. The aim of this thesis, commissioned by Karelia University of Applied Sciences, was to enhance evidence-based knowledge among nursing and public health nursing students of the ventrogluteal injection technique. The objective was to create an educational video that demonstrates the benefits of ventrogluteal injection. As a practise-based output of this thesis, an educational video was created for nursing students studying at Karelia University of Applied Sciences on the benefits of ventrogluteal injection. The video demonstrates how to locate the correct injection site and the Z-tecnique. In addition, the video shows how to administer the injection and the advantages of the ventrogluteal injection technique are explained. Teaching video could be used in working life to train nurse and public health nurses.
Ruokatorvisyöpä on väestön ikääntymisen vuoksi yleistyvä sairaus Suomessa ja muissa länsimaissa. Ruokatorvisyövän tärkeimpiä riskitekijöitä ovat tupakointi, alkoholin suurkulutus, gastroesofageaalinen refluksitauti ja liikalihavuus. Sairauden ainoa parantava hoito on syöpäkasvaimen kirurginen poisto. Sairauden ennuste on kuitenkin huono ja se todetaan usein vasta syövän levinneessä vaiheessa. Tällöin keskitytään oireenmukaiseen hoitoon ja elämänlaadun vaalimiseen. Sairauden kaikissa vaiheissa on huolehdittava kivun, nielemisvaikeuksien ja ravitsemushäiriöiden hoidosta. Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota yhteen ajantasaista tutkimustietoa ruokatorvisyövän hoitotyöstä. Työn tavoitteena oli lisätä tietoa ruokatorvisyövän hoidosta. Työn tilaajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö toteutui kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tutkimuskysymys oli, minkälaista osaamista sairaanhoitajalta vaaditaan ruokatorvisyöpää sairastavan potilaan hoitotyössä. Tutkimusaineistoksi kerättiin hoitotyön sähköisistä tietokannoista (Finna, CINAHL, Medic, Medline, PubMed ja Terveysportti) sekä manuaalisesti Google-hakupalvelimen avulla. Aineistoksi valittiin 29 julkaisua, jotka analysoitiin aineistoa teemoittelemalla ja yhdistelemällä. Tutkimustulosten mukaan sairaanhoitajalta vaadittava osaaminen ruokatorvisyövän hoitotyössä voidaan jakaa kirurgisen hoidon, säde- ja solunsalpaajahoidon, ravitsemushäiriöiden hoidon, kivunhoidon, psykososiaalisen tuen antamisen ja palliatiivisen hoitotyön teemoihin. Johtopäätöksenä voitiin todeta sairaanhoitajan roolin ruokatorvisyöpäpotilaan hoitotyössä olevan keskeinen ja roolin edellyttävän laaja-alaista osaamista. Kliinisten taitojen rinnalla korostuvat ohjausosaaminen ja vuorovaikutustaidot
Opinnäytetyössä laadittiin luonnos Janakkalan kunnan ympäristönsuojelumääräyksistä. Ympäristönsuojelumääräykset ovat kunnan paikalliset olosuhteet huomioivia määräyksiä, joiden tavoitteena on estää ja vähentää ympäristön pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelumääräysten laatiminen perustuu ympäristönsuojelulakiin. Osana työn tavoitetta oli selvittää Janakkalan kunnan paikalliset olosuhteet, kuten pohjavesialueiden tilanne, ranta-alueet, sekä maankäytön laatu, jotta paikalliset olosuhteet huomioivia määräyksiä voitiin valmistella. Janakkalan kunnalla ei ole aikaisempia ympäristönsuojelumääräyksiä. Tarve määräyksille oli tunnistettu kuitenkin jo aiemmin ja määräysten valmistelu oli aloitettu 2022 hakemalla kunnanvaltuustolta lupa ympäristönsuojelumääräysten laatimisen aloittamiseksi. Ympäristönsuojelumääräykset koostuvat kahdesta osasta: määräysosasta, jossa annetaan varsinaiset määräykset ja perusteluosasta, joissa kerrotaan mihin määräykset perustuvat ja on tarkennettu määräyksissä käytettyä terminologiaa. Tämä opinnäytetyö rajattiin koskemaan vain ympäristönsuojelumääräysluonnoksen määräysosaa, eikä perusteluita otettu huomioon varsinaisessa opinnäytetyössä. Perusteluosa tehtiin kuitenkin määräysten rinnalla, jotta määräysten oikeellisuus saatiin varmistettua. Janakkalan kunnalla oli tunnistettu ongelmakohtia, joiden takia määräyksille oli erityisesti tarve. Määräyksiä tehdessä pyrittiin huomioimaan ongelmakohdat ja paikalliset olosuhteet mahdollisimman monipuolisesti. Määräyksiä valmisteltiin kahdeksaan eri teemaan liittyen, yhteensä 41 kappaletta. Määräysluonnos valmisteltiin teoriapohjaan tutustumalla, vertailemalla muiden kuntien ja kaupunkien määräyksiä, sekä keskustelemalla Janakkalan kunnan ympäristönsuojelun viranhaltijoiden kanssa. Opinnäytetyöhön kerättiin tietoja Janakkalan paikallisista olosuhteita, joita voidaan hyödyntää, kun ympäristönsuojelumääräyksiä tulevaisuudessa päivitetään.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä monitavoitteinen hoito- ja käyttösuunnitelma Kanta-Hämeessä Lopen kunnassa sijaitsevalle Isokorkeen ulkoilualueelle. Isokorkeen ulkoilualue sijaitsee Lopen keskustassa koulukeskuksen välittömässä läheisyydessä ja on kooltaan hieman alle kuusikymmentä hehtaaria. Alue on kuntalaisten sekä myös ulkopaikkakuntalaisten ahkerassa ympärivuotisessa ja monipuolisessa virkistyskäytössä. Työn toimeksiantaja oli Lopen kunta ja työ oli tyypiltään toiminnallinen. Isokorkeen aluetta on hoidettu hyvin pitkälti perinteisten talousmetsien hoidon oppien mukaan. Nykytrendin mukaisesti alueella pyritään jatkossa monitavoitteisempaan metsien hoitoon, jossa huomioidaan erilaisia ja keskenään ristiriitaisiakin näkökulmia. Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä tähän tarpeeseen alueen suunnittelua ja hoitoa tukeva metsänhoito- ja käyttösuunnitelma. Isokorkeelle on vuosituhannen vaihteessa perustettu puulajipuisto, joka on kiireellisen hoidon tarpeessa. Opinnäytetyön toisena tavoitteena oli suunnitella samalla puulajipuiston kunnostus- ja hoitotoimenpiteet. Hoitosuunnitelman teko alkoi alueen pohjatietojen tutkimisella. Lopen kunnan vastuuhenkilöiden kanssa käytiin läpi suunnitelmia, näkemyksiä ja tavoitteita Isokorkeen alueelle. Isokorkeen alueesta oli tehty vuonna 2010 luontokartoitus, joka antoi hyvän pohjan alueen lajiston ja ominaisuuksien hahmottamiseen. Aikaisessa vaiheessa aloitettiin myös maastossa tehtävä alueen inventointi. Inventoinnin pohjana käytettiin Metsäkeskuksen paikkatietoaineistoja ja metsävaratietoja. Inventoinnin aikana ja sen jälkeen pohdittiin kuviokohtaisesti metsänhoidon toimenpide-ehdotukset. Puuston kasvusta ja kehityksestä laadittiin Iptim-ohjelmalla simulaatioita, joista käy ilmi puuston kasvun ja puumäärien arvioituja lukemia. Työn tuloksena Isokorkeen alueelle syntyi hoito- ja käyttösuunnitelma, joka on voimassa vuosina 2024–2034. Hoitosuunnitelman lisäksi laadittiin lyhyt raportti Isokorkeen metsien tilanteesta, kiireellisistä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja lähitulevaisuuden hoitoehdotuksista. Hoitosuunnitelma esiteltiin Lopen kunnan ympäristöpäällikölle ja raportit luovutettiin Lopen kunnan käyttöön.
Tämän työn tilaajana oli Betset-yhtiöt, joka on suomalainen betonialan perheyritys. Sen pääaiheena oli ontelo- ja kuorilaatta valumuottien puhdistamiseen, ja raudoitukseen käytettävän monitoimiharjakoneen hydrauliikalla toimivan ajon muuttaminen sähkömoottori ja taajuusmuuttaja käyttöiseksi. Tähän liittyen laskettiin muun muassa kuorman liikkeelle saamiseksi vaadittavat voimat ja koneen ajonopeuksia. Muutoksen tarkoituksena oli, että sähkönkulutusta saataisiin pienennettyä, sekä lisättyä koneen huoltovarmuutta päivittämällä kriittiset komponentit yleisempiin ja helpommin saatavilla oleviin. Samalla uusittiin koneen sähkökeskus ja kaikki sähkökaapelit, sekä jäljelle jääville liikkeille jätettävän hydrauliikkajärjestelmän keskeisimmät komponentit. Myös sähkökuvat piirrettiin kokonaan uusiksi. Lopputuloksena saatiin kone, joka kuluttaa sähköä noin 90 % vähemmän kuin aikaisemmin, liikkuu melkein kaksi kertaa nopeammin, mutta pysyi kuitenkin käytettävyydeltään samankaltaisena kuin ennen. Samalla koneen kunnossapidettävyys kasvoi merkittävästi.
Imetys vaikuttaa myönteisesti ja pitkäaikaisesti lapsen kehitykseen ja turvaa vauvan hyvän ravitsemuksen. Imetys vahvistaa vanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutussuhdetta ja sillä on positiivisia vaikutuksia molempien terveydelle. Imetys ja sen edistäminen luo taloudellista hyötyä kansallisella tasolla sekä perheille itselleen. Imetysohjausta annetaan sekä perusterveydenhuollossa, että erikoissairaanhoidossa, eli laajasti erilaisissa terveydenhuollon yksiköissä. Jokaisen äidin tulisi saada imetysohjausta ja sen tulisi olla jatkuvaa sekä monipuolista. Terveydenhuollon ammattilaisella tulee siis olla riittävät valmiudet antaa tietoa imetyksestä sekä osata antaa imetysohjausta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa verkko-opetusmateriaali hoitotyön opiskelijoille imetyksestä ja imetysohjauksesta. Se tuotettiin opetustunneille Terveen lapsen taitopajaan, joissa harjoitellaan konkreettisesti hoitotyön käytännön taitoja. Tavoitteena oli lisätä hoitotyön opiskelijoiden tietoa imetyksestä ja imetysohjauksesta. Tavoitteena oli myös luoda opetusmateriaali, joka on monipuolinen sekä hyödyllinen opetuksessa ja tukee opiskelijoiden oppimista aiheesta. Opinnäytetyön tilaajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulun terveysalan opettajat. Opinnäytetyö on toiminnallinen opinnäytetyö. Toiminnallisena osuutena on tehty H5P-työkalulla verkko-opetusmateriaali. Tämän opinnäytetyön aihe syntyi tekijöiden kiinnostuksesta imetykseen ja imetysohjaukseen terveydenhoitajaopinnoissa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu imetystiedosta, imetysohjauksesta, verkko-opetuksesta ja siitä millainen on hyvä opetusmateriaali. Työssä on käyty läpi myös toiminnallinen osuus eli tuotettu opetusmateriaali ja sen sisältö sekä tekoprosessi. Työn tuotoksena syntynyt opetusmateriaali oli toiveiden ja tavoitteiden mukainen. Opetusmateriaalissa onnistuttiin sen toimintaan ohjautuvuudessa ja sen itsenäisen opiskelun mahdollistamisessa. Aiheesta luotiin tiivis materiaali sisältäen oleellisimman tiedon imetyksestä ja imetysohjauksesta. Opetusmateriaalin sisällössä huomioitiin sen käyttötarkoitus terveydenhoitaja- ja sairaanhoitajaopiskelijoille yhteensopivaksi. Opetusmateriaali on hyödyllinen sen käyttäjille, sillä se kehittää hoitotyön opiskelijoiden ammattitaitoa. Se tukee imetyksen edistämistä, joka on tärkeää myös kansanterveydellisesti. Hoitotyön opiskelijat ovat tulevia terveydenhuollon ammattilaisia, ja heidän kauttaan mahdollistuu imetystiedon leviäminen laajemmalle yhteiskuntaan.
Vehicles utilise brakes for safe speed control and stopping, ensuring the safety of passengers, cargo, and others on the road during transportation. The braking process involves the initiation of the brake pedal that allows hydraulic pressure to be transmitted through the brake fluid to the calipers, activating pistons that press the brake pads against the brake disc, ensuring the necessary friction for vehicle deceleration. However, when a vehicle is in motion, certain brake calipers come with a brake fluid pipe that is exposed to road debris, risking operational issues. This bachelor’s thesis aims to provide a solution for the Sarlin Racing Team to safeguard the brake fluid pipe connected to the brake caliper from environmental factors. Sarlin Racing Team is a local company located in Riihimäki, Finland. The firm supplies vehicle parts to enhance customers’ driving experience, ensuring a smooth ride, and improved overall performance for customers’ vehicles. The structure of this thesis constitutes theoretical and empirical components. Initially, a thorough review of the literature on brake calipers, discs, fluid, and their collective impact on vehicle disc brake systems is undertaken. It extends to practical processes, including additive manufacturing, 3D scanning, and reverse engineering. In the practical section of the thesis, a brake caliper is 3D scanned, reverse engineered, modified, and 3D-printed, followed by the creation and evaluation of a brake fluid pipe cover. Finally, the durable cover is affixed to the modified 3D-caliper to bolster the safety of vehicle disc brake systems. This initiative reduces maintenance needs and highlights the fusion of theoretical knowledge and practical expertise for improving vehicle safety.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään haavanhoitoa itsehoitona apteekkien näkökulmasta ja sen takia työ on tehty apteekkien henkilökunnan käyttöön. Työn tarkoituksena oli tuottaa haavanhoito-opas apteekkien henkilökunnan avuksi haavanhoidon ja haavanhoitotuotteiden neuvontaan. Työn tavoitteena oli lisätä farmaseuttisen henkilökunnan osaamista haavanhoitoon ja haavanhoitotuotteisiin liittyen. Työn tilaajana on Suomen apteekkariliitto. Työn aiheeksi valikoitui haavanhoito tekijän mielenkiinnon mukaisesti sekä hänen halustaan kehittää oman osaamisen lisäksi apteekkien henkilökunnan osaamista haavanhoitoon liittyen. Tekijä on itse työskennellyt apteekissa työn tekemisen aikana ja ennen sitä, joten hänellä on kokemusta ja tietoa siitä, että apteekeissa on tarvetta tällaiselle oppaalle. Työn tilaaja on myös huomannut puutteita farmaseuttien koulutuksessa juuri haavanhoidon osalta, joten tilaajalla on myös näkemys siitä, että tällaiselle opinnäytetyölle olisi tarvetta. Teoriatietoa työhön on etsitty erilaisista tietokannoista kuten JBI, Medic, PudMed, Terveysportti ja Duodecim. Hakusanoina työssä on käytetty haavanhoito, akuutti haava, krooninen haava, haavasidokset, wound, woundcaring, acute wound, chronic wound, ja wounddressings. Tutkimukset ovat pääasiassa englannin kielellä. Suomenkielisiä tutkimuksia aiheesta löytyi vähän, ja ne käsittelivät suurilta osin haavanhoitoa sairaaloissa. Lähdemateriaali on rajattu käsittelemään tutkimuksia vuodesta 2013 eteenpäin. Työn tietoperustassa käsitellään haavaa käsitteenä ja haavan hoitoa yleisellä tasolla. Työssä kerrotaan haavan luokittelusta sekä millaisissa tapauksissa haava tulisi hoitaa terveydenhuollossa. Lisäksi tietoperustassa on pyritty ottamaan apteekin rooli huomioon erilaisten haavatyyppien kohdalla. Aiheesta löytyi kuitenkin niukasti tutkittua tietoa, joten apteekin rooli tulee esiin pääasiassa tekijän omana kokemuksena aiheen parista. Haavanhoidon jälkeen tietoperustassa käsitellään erilaisia haavasidoksia perustuen niiden geneeriseen luokitteluun niiden ominaisuuksien mukaan. Jokaisesta haavasidoksesta on myös pyritty löytämään vähintään yksi kauppanimi, mikä olisi myös Suomen markkinoilla myynnissä. Toiminnallisen opinnäytetyön tuotoksena syntyi haavanhoito-opas, jossa käsitellään yleisimpiä haavoja, joita apteekissa tulee vastaan. Tilaajalla ei ollut sisällöstä suurempaa toivetta, joten tekijä on pääosin suunnitellut oppaan sisällön itse. Tilaajan toiveesta oppaan loppuun on lisätty sivu diabeettisen jalkahaavan hoidosta, joka on mahdollista laittaa asiakastilaan asiakkaiden nähtäville tukemaan heitä oikeanlaisten sidosten valinnassa. Tilaaja on kuitenkin esittänyt toiveitaan oppaan visuaalisuudesta ja käytettävyydestä apteekeissa. Työ oppaineen menee sähköisesti tilaajan käyttöön ja tilaaja voi jakaa työn omien asiointikanaviensa kautta apteekkien käyttöön.