Kaikki aineistot
Lisää
Työssäni tutkittiin taukoliikuntaohjelma Break Prota ja sen toimivuutta Kuopion yliopistollisen sairaalan eli KYS:n työntekijöillä. Taukoliikuntaohjelma Break Pro on yksi KYS:n työhyvinvoinnin keinoista ja sillä pyritään tukemaan henkilöstön hyvinvointia esimerkiksi palautumisen kautta. Tavoitteena oli saada tie-tää KYS:n henkilöstön mielipiteitä kyseisestä taukoliikuntasovelluksesta. Tavoitteena oli tutkia, onko Break Pro ollut hyödyllinen ja pohtia mahdollisia taukoliikunnan kehityskeinoja. Työ alkaa perehtymällä aiheeseen eli työhyvinvointiin ja sen kehittämiseen. Teorian loppupuoli käsittelee taukoliikuntaa. Tutkimuksessa käytettiin määrällistä eli laadullista tutkimusta. Se toteutettiin kyselylo-makkeen avulla. Kyselylomake rakennettiin Webropolin avulla ja kysymykset oli rakennettu pääosin sul-jetuilla kysymyksillä. Kyselyssä kartoitettiin KYS:n henkilöstön kokemuksia ja mielipiteitä Break Pro-taukoliikuntasovelluksesta. Kysely julkaistiin toimeksiantajani toimesta nettilinkkinä KYS:n henkilöstön intrassa. Vastauksia saatiin 391 kappaletta ja kysely oli auki vastaamiselle noin 2,5 viikkoa. Kyselystä saadut tulokset analysoin ja kirjoitin puhtaaksi tutkimuksen tulokset osioon. Vastauksien mu-kaan vähän yli puolet kaikista vastanneista kertoi käyttävänsä Break Prota. Ne, jotka eivät käyttäneet sitä, pitivät taukoliikuntasovellusta ärsyttävänä ja/tai turhana. Suurin osa niistä, jotka käyttivät Break Prota olivat tyytyväisiä sen käyttöön ja tunsivat siitä olevan hyötyä esim. oman työhyvinvointinsa kan-nalta erityisesti virkistymisen ja niska- ja hartiakipujen lievittymisen kannalta. Tutkimuksessa käytin vertailua iän, sukupuolen sekä työroolien välillä. Vertailussa tulleiden tuloksien mukaan iäkkäämmät olivat myönteisempiä Break Prohon kuin nuoremmat vastaajat. Sukupuolten välillä erot olivat todella pieniä. Työroolin mukaisia eroja kuitenkin oli. Enemmän istumatyötä tehneet, kuten toimistotyöntekijät tunsivat enemmän positiivisia vaikutuksia Break Prosta työhyvinvoinnin kannalta. Enemmän seisomista ja liikkumista vaativissa työrooleissa olleet vastaajat, kuten osastotyöntekijät koki-vat vähemmän Break Pron hyötyjä johtuen jo valmiiksi liikkuvasta ammatista.
Smart homes are part of an emerging technology called the Internet of Things (IoT). Aim of Smart homes is improving the quality of life. The aim of this study was to study the beliefs and concerns that young adults have towards smart home technology. With the goal to map out potential business opportunities of Smart homes. The research was based on a qualita-tive method using a focus group. In addition, using Google form survey distributed to the participants, it was used as a qualitative method. The theoretical framework consists of in-formation of the development of the Internet of Things and its link to Smart homes, and smart home technology, history, current situation and the future of the technology.
Korkea rakentuminen on yleistymässä kasvavassa määrin myös Suomessa. Kiinnitysmenetelmänä liimausta on käytetty korkeiden rakennusten julkisivuissa ympäri maailmaa laajasti etenkin lasin rakenteellisen liimauksen muodossa. Tavallisten näkyvien kiinnitysmenetelmien lisäksi liimausta voidaan käyttää kiinnitysmenetelmänä myös tuulettuvissa julkisivuissa. Työn tavoitteena oli selvittää liimauksen ja saumauksen käyttömahdollisuuksia kiinnitysmenetelmänä korkeissa rakennuksissa sekä kertoa vaatimuksista, jotka korkea rakentaminen sekä standardit asettavat liimoille. Työn toimeksiantajana toimi Sweco Rakennetekniikka Oy. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Oy Sika Finland Ab:n kanssa. Opinnäytetyössä käytettiin aineistona standardeja, internetin tietokantoja, aiheen verkkojulkaisuja, alan kirjallisuutta sekä tuotevalmistajan tarjoamaa aineistoa. Opinnäytetyössä esitellään eri liimausmenetelmiä, sääsaumausta, liimattavia julkisivumateriaaleja, korkeassa rakentamisessa julkisivuille kohdistuvia rasituksia ja määräyksiä, standardien vaatimuksia, käytön kannalta oleellisia liimojen ominaisuuksia sekä toteutus- ja suunnitteluprosessin vaiheet. Lisäksi opinnäytetyötä varten tehtiin standardin mukainen mitoituslaskenta, jota verrattiin tuotevalmistajan laskentaohjelman tuloksiin. Julkisivurakenteen toimivuuden ja pitkäaikaiskestävyyden kannalta on tärkeää käyttää standardien mukaan testattuja liimamassoja sekä niiden kanssa yhteensopivia materiaaleja. Liimasaumat tulee mitoittaa standardin mukaisella laskennalla ja laskennan tulokset tarkistaa liimavalmistajalla. Liimavalmistajan suosittelemia liima- ja saumausmassakohtaisia esikäsittelyvaiheita sekä liimausolosuhteita tulee noudattaa, jotta saadaan aikaiseksi liimojen ja saumausmassojen parhaimmat adheesio-ominaisuudet. Elementtien väliset saumat tulee mitoittaa niin, että liikevara sekä saumausmassan ja materiaalin välinen tartunta ovat riittäviä.
An artefact can be defined as a human made object that has a cultural or historical significance. It is an object that is defined and moulded by its context. Representing a moment in time and space, it serves as an informant of events and practices that were or still are. Such an object can be designed and contextually embedded to provide discourse, narrate stories, fuel thought and evoke emotions. This thesis investigates and presents an approach to the creation of a series of artefacts that lend discourse to an important and ongoing topic - the sexual and reproductive health of women in low resource environments. This topic is explored through research conducted by M4ID oy, a social impact firm based in Helsinki, in the context of four countries - Tanzania, Kenya, Nigeria and India. A practice led approach is then employed to develop a series of objects that represent this topic and important transition moments in the life journey of women in these countries. The objects, termed as Engagement Objects, are devised through methodologies of discursive design and applied art in the realm of experimental glass and ceramics. These objects aim to provide an immersive and evocative medium to help people engage and empathise with these topics that are far removed from themselves, through material and tactility.
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää kunnan harjoittaman sähköliiketoiminnan perusteita/tarkoituksenmukaisuutta ja kunnallisen sähköliikelaitoksen toimintaedellytyksiä vapautuneilla sähkömarkkinoilla kunnan yleistoimialan kannalta tarkasteltuna. Sähköliiketoiminnoilla tarkoitetaan sähkön verkko- ja myyntitoimintaa sekä tuotantotoimintaa. Tutkielmassa tarkastellaan vain kunnallisen liikelaitoksen muodossa toimivia sähkölaitoksia, koska ne edustavat puhtaimmin varsinaisen kunnallisen liiketoiminnan harjoittamisen organisaatiomuotoa. Kyseisiä laitoksia on jäljellä enää kolmetoista kappaletta. Tutkimusaineisto koostuu voimassaolevasta lainsäädännöstä, valmisteilla olevista lainsäädäntöhankkeista, vanhoista laeista, aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta sekä energialaitosten vuosi- ja toimintakertomuksista. Kuntien rooli on tärkeä yhdyskuntateknisten palveluiden tuottamisessa siihen liittyvän suuren yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen takia. Kunta voi perustella osallistumistaan sähköliiketoiminnan harjoittamiseen strategisen ja tuloa tuottavan omistamisen tärkeydellä. Kunnallinen energiaomistaminen on kunnalle ennen kaikkea energiapoliittinen turvatekijä. Lopullisen arvovalinnan energialaitoksen merkityksestä tekee kunnanvaltuusto liikelaitoksen tai yhtiön myyntipäätöstä miettiessään. Kunnallisen sähköliiketoiminnan luonne on muuttunut sähkömarkkinoiden vapauduttua. Tutkielmassa tarkasteltiin sähköliiketoiminnan luonnetta suhteessa niihin liiketoiminnan rajoituksiin, joiden perusteella on vanhastaan arvioitu jonkin liiketoiminnan soveltuvuutta kunnan ylei-seen toimialaan. Asiaa tarkasteltiin kunnan yhteisten asioiden, kunnan alueen ja spekulatiivisen liiketoiminnan kiellon näkökulmasta. Kunnallinen sähköliiketoiminta täyttää mainittujen rajoitusten perusteella edelleen liiketoiminnan harjoittamiselle asetetut rajat. Tosin sähkön myynnin liiketoimintariskit ovat kilpailun myötä lisääntyneet ja muuttuneet vaikeammin hallittaviksi. Jos riskeiltä on pyritty suojautumaan asianmukaisella ja ammattitaitoisella tavalla, niin ei voida kat-soa, etteikö kunta voisi harjoittaa sähkön myyntitoimintaa. Sähkömarkkinalakiin kaavaillaan jakeluverkkotoiminnan eriyttämisvelvollisuutta. Jos lakiluonnos menee eduskunnassa läpi, täytyisi 130 GWh:n eriyttämisrajan täyttävien seitsemän kunnallisen energialiikelaitoksen yhtiöittää jakeluverkkoliiketoimintansa sekä oikeudellisesti että toiminnallisesti muusta verkkoliiketoimintaan kuulumattomasta liiketoiminnasta. Perustuslain ja kuntalain perusteella ei olisi esteitä ulottaa määrämuotoinen eriyttämistapa koskemaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen myös kunnallisia liikelaitoksia. Yhtiöittämisvelvoite ei olisi kunnallisen itsehallinnon vastainen, sillä velvoite johtuu yleisen sähkömarkkinoiden avoimuuteen ja kilpailun edistämiseen liittyvän sääntelyn uudistamisesta. Edellisestä huolimatta kunnilla tulisi säilyttää oikeus sähköverkkotoiminnan harjoittamiseen kunnallisen liikelaitoksen muodossa tai muutoin parhaaksi katsomallaan tavalla. Näin eriyttämisellä ei puututtaisi myöskään kuntien oikeuteen liikevoiton verovapaudesta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kohdeyrityksen Sepän Viisari Oy:n taloudellinen tilanne sekä vertailla sitä saman toimialan yrityksiin. Tarkoituksena oli laatia yritykselle tilinpäätösanalyysi, jossa analysoidaan yrityksen taloudellista tilannetta tunnuslukujen kautta. Tunnusluvut laskettiin vuosien 2015–2017 tilinpäätöstiedoista. Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään yleisesti kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja tilinpäätösanalyysiä sekä siinä käytettäviä tunnuslukuja. Tutkimusosassa laskettiin yrityksen tilinpäätöstiedoista kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tunnuslukuja. Tunnuslukuja vertailtiin muiden toimialalla toimivien yritysten tunnuslukuihin sekä tunnusluvuille annettuihin ohjearvoihin. Tilinpäätösanalyysin perusteella Sepän Viisari Oy:n taloudellinen tilanne on kaikilta näkökulmilta katsottuna erittäin hyvä. Toimialansa tunnuslukuihin verrattuna yritys pärjää todella hyvin. Yrityksen liiketoiminta on kannattavaa ja vakavaraisuus erinomaisella tasolla.
Toimeksiantajalla oli tarve tehostaa datamigraatiotyöhön perehdyttämisen prosessia teknisen toteutuksen ohjeistuksella. Tämän tarpeen pohjalta lähdettiin toteuttamaan suunnitelmaa perehdytysoppaan toteutukselle. Työn teoriaosuudessa on kuvattu datamigraatiotyön prosessit projektina, selitetty keskeiset käsitteet datami graatiotyössä ja esitelty toimeksiantajalla käytössä olevat työkalut, joilla datamigraatio voidaan toteuttaa. Työkalu, jolla tämän työn datamigraatio toteutettiin, oli JetBrainsin DataGrip -sovellus. Perehdytysoppaaseen tarvittiin lisäksi kuvitteellinen aloitusdata, joka kuvasti työssä lähtöjärjestelmän dataa. Aloitusdatan muodostaminen päätettiin toteuttaa Mockaroo.com-sivustolla, joten teoriaosuus ja toteutus sisältää myös tämän sivuston peruskäytön opastuksen. Toteutusvaihe aloitettiin suunnittelemalla perehdytysoppaan rakenne ja suunnittelemalla geneerinen aloitusdata valitulla palvelulla, joka oli helposti tallennettava ratkaisu perehdytysoppaan teknilliseen osuuteen käy tettäväksi. Työssä toteutettiin datamigraatio aloitusdatan ja toimeksiantajan toiminnanohjausjärjestelmän tietokantarakenteenvälillä käyttäen toimeksiantajan käytössä olevia työkaluja ja käytäntöjä. Toteutuksen jälkeen työn prosessit kirjattiin ylös vaiheittain perehdytysoppaalle tukemaan jo olemassa olevia käytäntöjä ja toimeksiantajan materiaaleja. Lopputuloksena saatiin kirjattua teknillinen perehdytysopas toimeksiantajalle käyttöön tukemaan toimeksiantajan työntekijän perehdytystä datamigraatiotyöhön ja samalla opinnäytetyön tekijä perehdytti itsensä tähän työtehtävään. Perehdytysopas sisältää teoriaosuuden, teknillisen toteutuksen ja toimeksiantajan datamigraatiotyönprosessin ja käytännöt.